Onnellinen veneilijä

  Karuja saaria ja luotoja Ahvenanmaalla riittää. Toisinaan löytyy tiedonmurusia, esimerkiksi Dömmaskäristä oli tietoa, että siellä on ollut kalamaja ja saaressa on harjoitettu kalastusta. Sijainti ja rantautuminen Dömmaskär sijaitsee Enklingessä. Paraisilta merimaileja kertyy noin 50.  Parainen - Dömmaskär (kartta: Navionics) Bäröstä matkaa luoteeseen on noin 4 merimailia ja Yxskäristä etelään noin pari merimailia. Saaren länsirannalla on ollut aikoinaan hyvä satama, mutta me emme uskaltaneet sinne ajaa, sillä se näytti aika matalalta. Jätimme veneen saaren pohjoisreunalle. Saaren pyöreät silokalliot näyttävät upeilta. Kalliorantaa Länsireunan lahdenpoukama on varmasti ollut erinomainen paikka tuulelta suojassa, mutta meidän retken aikaan vesi oli aika alhaalla, joten lahti oli todella kapea ja matala. Suojaisa lahti Dömmaskär Dömmaskär tai Dödmanskär. Tällä nimellä olevia saaria on useampia ja usein nimen taustalla on rannalta löytynyt ruumis. Kallioranta Saarell...

  Rannörarna on pieni saariryhmä Ahvenanmaan pohjoisosassa. Saariryhmään kuuluu pohjoisempana oleva Norrskäret ja etelämpänä oleva Rannö tai Hamnskäret, kuten sitä myös kutsutaan. Näiden saarien jälkeen alkaa Selkämeri. Sijainti ja rantautuminen Rannön pohjoisreunalta avautuu saaren keskelle matala ja pitkä lahti.  Lahti on matala Rantautuminen sinne näyttää mahdottomalta. Me jätimmekin veneen ankkuriin etelälaidalla Södra Hällen -luodon länsipuolelle. Vene ankkurissa Matkaa Paraisilta on n. 75 merimailia. Kumlingen Barölle asti ajoimme väylää pitkin. Sen jälkeen pienten saarten välissä kulkee selkeä ”valkoisen veden” alue, jota ajoimme. Reitti Parainen - Rannörarna (kartta: Navionics) Vinkkinä, että myös ensimmäisestä Myrskyluodon Maija -elokuvasta tutuksi tullut Väderskärin saari osuus reitille. Rannörarna Kalamajat Kalamajoja lahden pohjukassa Rannö on ollut kalastajien saari ja siellä on edelleen usea kalamaja. Osa majoista on kunnostettu ja osa vielä odottaa ku...

Skjulö on saari, jonka ohi on ajettu lukuisia kertoja. Saaressa ei ollut mitään erityistä tiedossa, mutta koska mielelläni pysähdyn uusiin paikkoihin, tuli ankkuroitua myös Skjulöön. Skjulön pohjoiskärki Sijainti ja rantautuminen Saari sijaitsee Kirkkonummella aivan pääväylän pohjoispuolella. Tutumpi saari veneilijöille lienee Stora Brändö , josta Skjulö on lounaaseen reilun merimailin verran. Espoon Nuottaniemeen matkaa on noin 10 merimailia. Reitti Espoo - Skjulö (kartta: Garmin) Karttaan on merkitty muutamia kiviä saaren ympärille.  Alue on matalaa Me rantauduimme saaren pohjoisreunalle pienen niemen itäpuolelle. Saaressa ei ole laituria, joten heitimme ankkurin veteen. Vene ankkurissa Skjulö Kiersimme pienen saaren ympäri. Saari on aika matala ja keskellä on pieni metsikkö. Laakeita kallioita riittää Kahden puun välistä löytyi keltainen taulu. Kun menimme lähemmäs, taulusta pystyi lukemaan, että saarelle on maihinnousu kielletty 1.5.-15.7. lintujen pesimisrauhan takia...

  Mielenkiintoinen sotahistoriallinen kohde ei ole aivan yksinkertainen veneellä saavutettava kohde, mutta kyllä sekin onnistui. Sijainti ja rantautuminen Kasaberget sijaitsee Gäddbergsön saarella Vahterpäässä aivan itäreunalla. Loviisan Tullisillalta matkaa on n. 9 merimailia. Reitti Loviisa - Kasaberget (kartta: Garmin)  Helsingin Lauttasaaresta matkaa on n. 52 merimailia. Reitti Helsinki - Kasaberget (kartta: Garmin) Väylä Kasabergetin edustalle on hyvin merkitty, joskin mutkainen. Matkalla voi nähdä myös vanhoja paalutuksia. Loppureitti pitää mutkitella saarten välissä (kartta: Garmin) Vaikka kyseessä on retkikohde, veneilijöille ei ole rantautumispaikkaa. Autolla voisi päästä helpommalla. Lähestyimme rantaa hiljalleen tähystäen ja ankkuroiduimme kaislikkoon. Kasabergetin kalliolla on bunkkeri Kasabergetin tulenjohtotorni Kasaberget on nimensä mukaisesti vuori. Tulenjohtotorni, jota tulimme katsomaan, on vuoren laella 40 metriä merenpinnan yläpuolella. Kipusimm...