Onnellinen veneilijä

Harvoin saan enää koko poikakolmikkoani mukaan veneilemään, joten kun näin käy, nautin siitä täysin rinnoin. Kesäkuun puolivälissä sää oli täydellinen veneretkellä ja päätin suunnata veneen kohti Elisaarta. Lähdimme Espoosta liikkeelle Skipperin veneellä ja aika pian olimmekin jo Porkkalassa. Edessä oli Porkkalanselän ylitys. Kyseessä on aika iso vesialue, jossa aallot voivat nousta nopeastikin todella suuriksi, joten tarkkana kannattaa olla. Tarkistin useasta lähteestä merisääennustetta ja niiden pohjalta uskalsin lähteä ylittämään selkää. Toinen vaihtoehto olisi kiertää pohjoisempaa ja suojaisempaa reittiä. Minä käytän Ilmatieteen laitoksen Merisäätä, Windyä ja Aaltopoijua. Mutta nyt keli oli täydellinen: lähes tyyntä ja ihanan lämmintä. Porkkalanselkä avautui lähes tyynenä Pojat nauttivat pääosan matkasta hytissä 😁. No, pääasia, että olivat mukana. Porkkalanselältä tulimme Stora Fagerön kohdalle, ajoimme sen eteläpuolelta ja käännyimme länteen.  Älgsjölandet, jossa Elisaar

Veneilyn yksi hauskimmista osa-alueista on kohteen ja reitin valinta. Minä olen utelias näkemään uusia paikkoja ja siksi lähtökohtana on yleensä etsiä uusi kohde. Ja se on ollut myös yksi syy tämän blogin perustamiselle: kertoa paikoista, joissa ei ehkä ensimmäisenä tule käytyä. Itse käytän Navionics'ia reittien suunnitteluun ja matka-ajan laskemiseen, mutta vastaavia ohjelmia on lukuisia muitakin.   Porkkala on alue, jossa on paljon saaria ja sitä kautta mielenkiintoisia kohteita. Sinne suuntasimme veneretkelle elokuisena iltana. Södergrundista on hienot maisemat merelle Lähdimme liikkeelle Skipperin veneellä Kivenlahdesta ja Pentalan ja Stora Herrön länsipuolelta pääsimme pääväylälle (tai veneiden moottoritielle, niin kuin välillä sanotaan) kohti Porkkalaa. Sitä ajelin Järvöön asti, ja sen jälkeen etelään kohti Södergrundia. Södergrund on pitkulan muotoinen saari ja suuri osa saaresta on venekerhon omistamaa aluetta, jonne   saa rantautua vain venekerhoon kuuluvat. Länsios

  Yksi upeimmista viime kesän veneilypäivistä. Tarkoituksena oli piipahtaa useammassa kohteessa ja aikaa oli koko päivä. Yöpyminen ei ollut suunnitelmissa, vaikka periaatteessa veneessä olisi  voinutkin yöpyä. Viking Linen perässä Airistolle    Skipperin varaus oli Ruissalosta ja olimme paikalla heti 8.30 varauksen alkaessa ja pääsimme heti Viking Linen perään. Suomen kesä oli kauneimmillaan. Aurinko paistoi täysin siniseltä taivaalta ja tuulta ei ollut nimeksikään. Kasvoilla taisi olla koko päivä autuaan onnellinen hymy.  Gullkrona N 60°05,34' - E 23°04,9' Pääsimme ajamaan ensimmäiseen kohteeseen Gullkronaan hyvää vauhtia. Matkaa Ruissalosta sinne on n. 25 nm. Reittimme kulki Airistoa alas ja Airiston sataman (Stormälö) ohi etelään. Stora Bässholmenin kohdalta käännyimme kaakkoon ja Svartholmenin kohdalta lounaaseen. Pensar jäi länsipuolelle ja Lökhomenin kohdalta jälleen lounaaseen ja sieltä löytyi Gullkrona. Vierasvenesatama on saaren pohjoisrannalla. Satamamaksu

Onas on upea ja monimuotoinen ulkoilusaari Porvoossa, Emäsalosta lounaaseen. Kävin kauden aikana veneretkellä saaressa pari kertaa. Jälleen ne olivat upeat kalliot, jotka houkuttelivat paikalle. Skipperin venevaraus oli Keilaniemestä ja sieltä matkaa Onakseen on n. 25 nm. Meidän reittimme kulki Santahaminan eteläpuolelta kohti Kuiva-Hevosta ja Musta-Hevosen eteläpuolelta Sipoonselän yli ja Bodön pohjoispuolelta kohti Onaslandetia. Porvoon kaupungin ulkoilualue sijaitsee saaren kaakkoiskulmassa ja siellä on myös ”vierasvenesatama” tai lähinnä paikka, missä on kiinnityskoukkuja. Paikka on aika kivinen, joten kannattaa lähestyä kivilaituria hitaasti. Yritimme ensin rantautua etelärannan upeille kallioille, mutta emme löytäneet paikkaa, mihin veneen olisi saanut kiinni, saati mistä olisi päässyt rantautumaan jyrkille kallioille. Vierasvenesatamassa on puucee ja nuotiopaikka. Toisella kerralla jätimme veneen länsipuolelle Hommanskärin kohdalle. Siellä oli myös upeat kalliot, mutta