Onnellinen veneilijä

  Vuosnaisten vierasvenesatama on jo Ahvenanmaan äärellä, aivan Kihdin vieressä. Kallioilta näkee kauas Sijainti ja rantautuminen Vuosnainen on Kustavissa , Saaristomeren luoteiskulmalla. Matkaa Turusta on vajaa 40 merimailia.  Reitti Turku - Vuosnainen (kartta: Garmin) Vierasvenesatama sijaitsee etelälaidalla suojaisella lahdella. Vain lounaistuulet osuvat satamaan.  Vierasvenelaiturissa Vierasvenesataman vieressä on myös yhteysalussatama, josta lähtee M/S Ådan. Alus kulkee reittiä Vuosnainen-Åva-Brändö-Vuosnainen.   Vuosnaisten satamasta lähtevät yhteysalukset Veneen saa hyvin vierasvenelaituriin ja paikkoja on jopa 40. Satamasta saa myös polttoainetta. Vuosnainen Vuosnaisissa toimii Vuosnaisten Meriasema , jossa on pieni myymälä ja ravintola.  Vuosnaisten Meriasema Myös mökkejä on mahdollista varata. Olimme liikkeellä lokakuussa, joten yövyimme mökissä, joka olikin erittäin viihtyisä. Auringonnousu mökin terassille Nautimme myös saunan lämmöstä...

  Velhovesi on mystinen nimi ja itse asiassa aika mystinen vesialue tutustuakin. Vai miltä kuulostaa merialue, jolta pääsee sulkuja pitkin makealle vesialueelle? Sijainti ja rantautuminen Lähdimme liikkeelle Turusta. Matkaa Uudenkaupungin Pyhämaalle on noin 70 merimailia. Reitti Turku - Velhovesi (kartta: Garmin) Velhovesi sijaitsee hieman Uudestakaupungista pohjoiseen. Se on tosiaan makeanvedenallas meren kupeessa. Varsinaisia rantautumispaikkoja ei saarten lisäksi ole, sillä Velhovesi on pääosin mökkialuetta. Reitti sulkuportista sisään, joelle ja ulos (kartta: Garmin) Velhovesi Velhoveden historia juontaa juurensa teollisuuteen. 1960-luvulla alueella oli Kemiran tehdas, jota varten tarvittiin raakavesilähde. Näppärästi siis vuonna 1965 padottiin alueelle allas, josta tuli sisävesialue. Lukuisia saaria yhdistetiin penkerein ja samalla saarille rakennettiin maantie. Pääsy altaalle turvattiin kahden sulkuportin avulla. Altaaseen yhdistettiin kaksi merenlahtea: Ruotsinvesi j...

  Kemiönsaaren ympäri voi veneillä ja laajennetun reitin varrelle osuu monta mielenkiintoista kohdetta: Kasnäs, Taalintehdas, Salo ja tietysti Mathildedal. Tämä reitti on aika hyvä valinta esim. tuulisella kelillä, sillä väylät ovat suhteellisen kapeita, eikä tuuli ehdi nostamaan kovin suurta aallokkoa. Strömman kanava Strömman kanava Strömman avokanava tulee vastaan pari mailia ennen Mathildedalia. Se on kapea salmi Kemiönsaaren ja mantereen välissä. Ensimmäinen silta on ollut salmessa jo vuonna 1812. Sitä ennen salmi ylitettiin proomulla. Silta tukki kuitenkin pääsyn suuremmilta aluksilta ja pohjoisempana oleva Teijon rautaruukki tarvitsi vesireittiä rautamalmin kuljettamiseen. Kanava rakennettiin Teijon rautaruukin aloitteesta ja tarpeeseen ja lopulta kanava avattiin 1845 ja sen yli meni kääntösilta. Kanava alkoi käydä ajan myötä ahtaaksi ja lopulta 1960-luvulla valmistui uusi kanava vajaan kilometrin päähän vanhasta. Kanavan yli rakennettiin sähkökäyttöihin läppäsilta ja ...