Onnellinen veneilijä

  Helsingin edustalla on paljon hyviä ja mielenkiintoisia retkisaaria. Tammakari on yksi niistä Aurinkoiset kalliot Tammakarissa  Reitti Lähdimme Lauttasaaresta ja matkaa on vain 3 mailia etelään. Aina ei siis tarvitse lähteä kauas. Ajoimme väylää Pihlajasaaren ja Melkin välistä. Tammakari sijaitsee Satamakarien ja Katajaluodon pohjoispuolella.  Satamakarit ovat Tammakarin eteläpuolella Erityinen maamerkki on pohjoisreunalla oleva kapea niemi. Reitti Lauttasaari - Tammakari (kartta: Navionics) Laituria ei ole, joten ankkurikiinnityksellä mentiin. Saimme veneen hyvin saaren länsireunalle. On hyvä huomioida, että saari sijaitsee isojen väylien keskellä ja ohi ajaa paljon aluksia. Aaltoja on hyvä tarkkailla, ettei vene pääse hakkaamaan kallioon. Vene ankkurissa Tammakari Tammakari on valtion saari ja siellä voi retkeillä ja telttailla tilapäisesti. Kalliorantaa Tammakarissa Saaren rannat ovat kalliota ja niillä on ihana nauttia auringosta ja eväistä. Liekö jääkausi aiheuttanu

  Tavoitteena on löytää aina uusi kohde, kun lähdetään vesille. Onneksi Suomessa saaria riittää, samoin pääkaupunkiseudullakin. Nimittäin jälleen yksi tuulinen lauantai ja piti löytää kohde kohtuullisen matkan päästä. Reitti Lähdimme liikkeelle Skipperin veneellä Katajanokalta. Ajoimme Hevossalmen läpi ja kohti Kalliosaarta. Ajoimme Kalliosaaren länsipuolelta ja seuraava saari pohjoiseen onkin Neitsytsaaret. Matkaa on noin 8 mailia. Samalla alueella on myös Huomenlahja ja Prinsessa -nimiset saaret. Reitti Katajanokka - Neitsytsaaret (kartta: Navionics) Paras paikka rantautua on saaren etelä- ja lounaisranta. Saaren reuna on siellä kalliota ja sinne on kiinnitetty myös kiinnityskoukkuja. Neitsytsaaret Itse asiassa saari koostuu kahdesta saaresta, mutta niistä puhutaan yhdessä Neitsytsaarina. Neitsytsaaret ovat lähellä toisiaan Itäisempi saari on yksityisessä käytössä. Saarten välissä ei ole kovin leveää salmea, vaan saaresta toiseen voisi kävellä. Salmi Neitsytsaarten väl

  Eestiluodon eteläpuolella oleva pieni saari näytti meille parhaat puolensa toukokuun lopussa. Näkymä lounaaseen. Taustalla siintää Itä-Tonttu Eestiluodossa olimme käyneet pari kertaa aiemmin, mutta tämä luoto oli meille uusi tuttavuus. Eestiluodon ja Kutuhälletin länsipuolelta kulkee laivaväylä, joka kulkee mm. Itä- ja Länsi-Tontun välistä. Rahtilaivoja kulkee väylää pitkin Vuosaaren satamaan. Minä ja taustalla laivaväylällä oleva hinaaja Lähdimme Lauttasaaresta ja ajoimme Isosaaren eteläpuolelta ja Matalakarin jälkeen käännyimme kaakkoon kohti Eestiluotoa. Toinen vaihtoehto olisi ollut ajaa Isosaaren jälkeen Itä-Tontulle . Matka on käytännössä sama. Reitti Lauttasaari - Kutuhället (kartta: Navionics) Me ajoimme Kutuhälletin pohjoisreunalle. Siellä on kiinnityskoukkuja. Tarkkana saa olla, sillä ranta on matala ja jonkin verran kivikkoinen. Me löysimme kuitenkin hyvän ja suojaisan paikan, jonne ei edes mahdolliset aallot päässeet. Eteläpuolella on paljon kiviä. Vene ankkuris

  Länsi-tonttu Ensimmäisenä mielenkiinnon herätti nimi: mikä ihmeen Länsi-tonttu? (Sille löytyy myös sukulainen: Itätoukki eli Itä-tonttu ). Nimen historia juontuu ilmeisesti ruotsin kielestä, sillä saari on ruotsiksi Västra Tokan. Nykyisin virallinen nimi on Länsitoukki. Saari sijaitsee Isosaaresta kaakkoon ja esim. Lauttasaaresta sinne ajaa noin puolisen tuntia. Oiva veneretken kohde. Saaristokasvillisuutta Saari on pieni ja kallioinen, sen ottaa nopeasti haltuun. Puita ei juuri ole, mutta kauniita saaristokukkia kyllä. Maisemat avautuvat upeasti avomerelle etelään. Ja veneiden kiinnitykseen on kuin sitä varten   suunniteltu laguuni. Laguunin suuaukko on itäreunalla. Kallioihin on kiinnitetty hyvin koukkuja. Kovin monta venettä laguuniin mahdu. Varsinkaan, jos ensimmäinen rantautuja ei ole mennyt aivan perälle ja on ankkurilla kiinni. Kiinnityskoukkuja löytyy myös laguunin suuaukolta. Laguuni Veneitä laguunissa Saarella on aikoinaan ollut (ilmeisesti 40-luvulle asti) asutusta.