Onnellinen veneilijä

  Kimalteleeko kultainen kruunu Dalskärissä? Saaristomeri on kaunis myös pilvisenä päivänä Sijainti ja rantautuminen Dalskär, joka kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon, sijaitsee Gullkronan selällä , noin kaksi mailia länteen Gullkronasta . Gullkrona, eli kultainen kruunu, sai nimensä 1300-luvulla Ruotsin kuningas Maunu Eerikinpojan vaimon, kuningatar Blankan , vierailun myötä. Legendan mukaan kuningatar Blanka heitti kruununsa mereen korkeimmalta kalliolta, kun hän ihastui merimaisemaan ja julisti merimaiseman kauneuskilpailun voittajaksi. Ymmärrän tämän oikein hyvin ja ihailen itsekin kerta toisensa jälkeen Saaristomeren kauneutta! Dalskärin sanotaan olevan hevosenkengän muotoinen, mutta minusta se muistuttaa enemmän krokotiilin avointa suuta. Itään avautuva lahti Me lähdimme liikkeelle Raisiosta ja sieltä matkaa on n. 25 merimailia.  Reitti Raisio - Dalskär (kartta: Navionics) Suojaisa rantautumispaikka on saaren lahdella. Lahti avautuu itään, joten sillä tuulella voi o

  Porkkalassa on upeita retkisaaria. Västerlandet on yksi niistä. Kaunis syyspäivä saaristossa Reitti Lähdimme liikkeelle Espoon Nuottaniemestä. Sieltä matkaa on n. 17 merimailia, eli aika mukava matka. Jos haluaa huristella nopeammin, voi mennä eteläisempää isoa väylää.  Reitti Espoo - Västerlandet (kartta: Navionics) Toinen vaihtoehto on mennä sisäväylää, joka on hieman hitaampi, mutta uskallan sanoa, että myös hieman kauniimpi. Sisäväylä Espoo - Västerlandet (kartta: Navionics) Tämän artikkelin Västerlandet sijaitsee Söderskär -nimisen saaren lounaispuolella.  Lähetyminen Västerlandetia (kartta: Navionics) Saaresta toiseen voi lähes kävellä.  Kapea salmi Söderskärin ja Västerlandetin välissä Matala lahdenomainen vesialue saarten välissä Toinen Västerlandet-saari sijaitsee hieman itään, Mellanlandetista länteen ja kolmas Sommarnin vieressä.  Nämä kaikki ovat Porkkalan alueella, joten taitaa olla siis aika yleinen saaren nimi. Vierasvenelaituria ei Västerlandetissa ole, mutt

  Autiotupia on merellä jokunen, mutta järvellä oleva erakkotupa oli aivan uutta. Päijänteen erakkotuvalla olikin mielenkiintoinen historia siellä asuneen erakko Toivo Pylväläisen ansiosta. Voisiko sanoa, että maailmankuulujen Rapalan uistinten historia on alkanut tältä saarelta? Reitti Saarella on monta nimeä. Sen vanha nimi on Harhu, mutta Kuhmoisten kartassa se on ollut jo 1930-luvulla Koreakoivu. Navionics-karttasovelluksessa käytetään kumpaakin nimeä. Tässä tekstissä puhutaan jatkossa Koreakoivusta. Osassa teksteissä käytetään ilmaisua Tehinselän Harhu. Koreakoivun eteläranta on kivinen Koreakoivun pohjoisrannassa kivet ovat vedessä Lähdimme liikkeelle Asikkalasta. Koreakoivu sijaitsee n. 20 merimailia pohjoiseen.  Reitti Asikkala - Koreakoivu (kartta: Navionics) Odotin pientä kallioluotoa, mutta saari olikin odotettua suurempi (lähes 6 hehtaaria) ja myös metsäinen. Saaressa on erakkotuvan lisäksi myös yksityisiä mökkejä. Tietääkseni laiturit ovat yksityisten omistuksess