Autiotupia on merellä jokunen, mutta
järvellä oleva erakkotupa oli aivan uutta. Päijänteen erakkotuvalla olikin
mielenkiintoinen historia siellä asuneen erakko Toivo Pylväläisen ansiosta. Voisiko sanoa, että maailmankuulujen Rapalan uistinten historia on alkanut
tältä saarelta?
Reitti
Saarella on monta nimeä. Sen vanha nimi on
Harhu, mutta Kuhmoisten kartassa se on ollut jo 1930-luvulla Koreakoivu. Navionics-karttasovelluksessa
käytetään kumpaakin nimeä. Tässä tekstissä puhutaan jatkossa Koreakoivusta. Osassa
teksteissä käytetään ilmaisua Tehinselän Harhu.
 |
| Koreakoivun eteläranta on kivinen |
 |
| Koreakoivun pohjoisrannassa kivet ovat vedessä |
Lähdimme liikkeelle Asikkalasta. Koreakoivu
sijaitsee n. 20 merimailia pohjoiseen.
 |
| Reitti Asikkala - Koreakoivu (kartta: Navionics) |
Odotin pientä kallioluotoa, mutta saari
olikin odotettua suurempi (lähes 6 hehtaaria) ja myös metsäinen. Saaressa on erakkotuvan lisäksi myös yksityisiä mökkejä. Tietääkseni laiturit ovat yksityisten omistuksessa.
 |
| Saaressa on kyltit erakkomökille |
Me jätimme veneen ankkuriin pohjoisreunan puoliväliin juuri erakkosaunan kohdalle.
 |
| Vene ankkurissa pohjoisreunalla |
Mielenkiintoista on myös saaren sijainti
monella rajalla. Saaren kautta kulkevat Sysmän, Padasjoen ja Kuhmoisten kuntarajat,
sekä Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakuntaraja.
 |
| Metsäisen saaren siimeksessä ovat erakkomökki ja -sauna |
1930-luvulla saari toimi pirtukauppiaiden
paikkana.
Toivo Pylväläinen ja erakkotupa
Saarella asui Toivo Pylväläinen 1930-luvulta
1970-luvulle. Hän asui siis saaressa yksin yli 40 vuotta. Markku Lepistö
on kirjoittanut Pylväläisestä kirjan Toivo Pylväläinen – Päijänteen erakko.
Sieltä löytyy hieman enemmän tietoa. Hän syntyi 1894 torpparin pojaksi ja jo
10-vuotiaana lähti mm. rengin töihin. 1930-luvulla hän sai työnjohtajan paikan Heinolan
rautatiesiltatyömaalta. Kaikki oli hyvin, kunnes työmaan kanttiininhoitaja tuli
raskaaksi. Tällöin Pylväläinen poistui työmaalta ja päätyi lopulta Koreakoivussa
olevaan mökkiin. Sukulaiset olivat uskoneet hänen jo hukkuneen, koska hänestä
ei kuulunut mitään. (Markku Lepistö)
 |
| Toivo Pylväläisen erakkotupa |
Pylväläinen oli innokas kalamies. Hän sai
elantonsa kalastamalla. Hän myös suunnitteli vaappuja (pienen kalan muotoinen
viehe, joka jäljittelee kalan uintiliikettä). Vaappuja suunnitteli myös Lauri
Rapala, joka olikin tuttu vieras Pylväläisen luona. Sanotaan, että juuri
Pylväläinen opetti Rapalan tekemään vaappuja. Toivolla ei ollut suurempaa halua
tehdä kauppaa uistimillaan, mutta Rapala huomasi mahdollisuudet ja kasvattikin
Rapalasta kansainvälisen menestystarinan.
 |
| Kuva Toivo Pylväläisestä |
Mökki on saaren korkealla kohdalla. Se on pieni ja yksinkertainen.
 |
Erakkomökin eteinen
 | Erakkomökin tupa
|
 | Erakkotuvan uuni
|
|
Rannassa on sauna.
 |
Toivo Pylväläisen rantasauna
|
 |
Saunan lauteet
|
 |
| Saunan kiuas |
Pylväläinen muutti Kuhmoisten vanhainkotiin
1970-luvun puolivälissä ja hän kuoli 85-vuotiaana 1979.
Tupa on kunnostettu v. 2011 ja se on
avoinna retkeilijöille. Mökkiä ja tonttia hallinnoivat Metsähallitus sekä Sysmä-Seura-yhdistys.
 |
| Mökissä on tietoa Toivo Pylväläisestä |
Lue ja kuuntele lisää:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002914129.html
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/05/15/koreakoivun-erakko-oli-mestarikalastaja
Video omalta retkeltä:
https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7275030767548337440?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7143257106069554694
 |
| Koreakoivun kaunista metsää |
Kommentit
Lähetä kommentti