Fladalandet, Tammisaari, Raasepori, Tammisaaren saariston kansallispuisto 59°51,2' N - 23°24,0' E

 

Tammisaaren saariston kansallispuistossa on muutama mukava luonnonsatama lähellä toisiaan. Retkellämme piipahdimme Fladalandetin lisäksi Rödjanissa, Trelänningenissa ja Modermaganissa. Nämä neljä paikkaa sijaitsevat muutaman mailin päässä toisistaan.

Fladalandet on tunnettu laakeista kallioistaan

Reitti

Lähdimme Espoosta. Porkkalanselän yli pääsimme hyvin ja sen jälkeen jatkoimme ns. olympiaväylää kohti Tammisaarta. Matkaa Espoosta on n. 50 mailia. Fladalandet sijaitsee Hankoon menevän väylän eteläpuolella, Modermaganista lounaaseen ja Rödjanista etelään. Tammisaareen on matkaa n. 12 mailia ja Hankoon 17 mailia.

Reitti: Espoo - Fladalandet (kartta: Navionics)

Fladalandet on pirstaleisen näköinen saari ja varsinaista väylää ei saareen ole. Me ajoimme Långskärin länsipuolelta etelään ja jätimme veneen länsipuolella olevan saaren kohdille ankkuriin ja kalliokoukkuun. Matalaa ja kiviä oli, mutta etenimme hitaasti ja keulassa oli toinen tähystämässä.

Lähestymisreitti Fladalandetiin (kartta: Navionics)

Vene ankkurissa 

Fladalandet

Fladalandetin kartta

Saaren luoteispuolella on nuotiopaikka, puucee ja saaren kartta.

Fladalandetin nuotiopaikka luoteisreunalla

Puukatos

Lähdimme saarikierrokselle. Upeita maisemia pienten luotojen, salmien ja lahtien ansiosta.

Pohjoisreunan salmi

 Monimuotoisuuden takia pitää katsoa karttaa usein, että missä kohtaa saarta itse asiassa onkaan.

Lahti pohjoisreunalla

Fladalandetin polkuja

Fladalandet koostuu itse asiassa melkein kahdesta saaresta, sillä länsipuolella on kapea kannas, joka yhdistää Fladalandetin Trollskäriin. Voin vain kuvitella, että veden ollessa korkealla, nämä ovat kaksi erillistä saarta.

Kannas Fladalandetin ja Trollskärin välissä

Lahti pohjoiseen

Flada, kluuvijärvi

Saaren varsinainen nähtävyys on flada eli kluuvi eli meren kohoamisen myötä meren lahdesta syntynyt järvi. Näitä kluuveja on Tammisaaren alueella useampiakin.

Flada vaiko kentis kluuvijärvi?

Näiden syntymekanismi menee seuraavasti:

1.      Esiflada: pieni merenlahti, jossa veden vaihtuminen on heikentynyt

2.      Flada: Maan kohoamisen seurauksena esifladasta syntyy flada. Fladassa veden vaihtuvuus on heikentynyt jo enemmän ja flada on yhteydessä mereen vain kapean aukon kautta.

3.      Kluuvi: Maa kohoaa edelleen ja veden vaihtuminen heikentyy entisestään.

4.      Kluuvijärvi: Nimen mukaisesti lahdesta on muodostunut erillinen järvi. Merivettä saattaa kuitenkin kovien myrskyjen tai korkean merenpinnan aikana kulkeutua järveen.

Video omalta retkeltä:

https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7270194164174818593?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7143257106069554694

Kalliorantaa