Trelänningen, Tammisaari, Tammisaaren saariston kansallispuisto 59°50,4' N - 23°22,8' E
Tammisaaren saaristo on jäänyt pienemmälle huomiolle. Niinpä lähdimme tutustumaan sinne ja kävimme Trelänningenin lisäksi myös Modermaganissa, Rödjanissa ja Fladalandetissa. Pilvisestä säästä huolimatta saariston kauneuden aisti.
Reitti
Lähdimme liikkeelle Espoosta. Porkkalanselän yli pääsimme hyvin ja sen jälkeen jatkoimme ns. olympiaväylää kohti Tammisaarta. Matkaa Espoosta on n. 50 mailia.
Reitti Espoo - Trelänningen (kartta: Navionics) |
Trelänningen sijaitsee Hankoon menevän väylän
eteläpuolella, Modermaganista ja Fladalandetista lounaaseen ja Rödjanista
etelään. Tammisaareen on matkaa n. 12 mailia ja Hankoon 17 mailia. Saariryhmä
on saariston etelälaidalla.
Meidän kohteemme oli Trelänningenin saariryhmän suurin ja pohjoisin saari.
Lähestyminen Trelänningeniä (kartta: Navionics) |
Ajoimme saarten välissä kulkevan kaakkois-luoteis-suuntaisen salmen läpi ja jätimme veneen saaren lounaiskulmaan ankkuriin.
Salmi aukeaa saarten välissä |
Ankkurissa kallion suojassa |
Salmi on n. 4-5
metriä syvä. Kaakkoisosaan on ankkuroituminen kielletty harvinaisen pohjakasvillisuuden:
meriajokkaan, vuoksi.
Meriajokasta on kuvan yläosan kohdassa |
Trelänningen
Trelänningen on oikeastaan 3-4 saaren saariryhmä. Suurin saari on pohjoisimpana. Saaren välissä kulkevat salmet sekä koillis-lounaissuunnassa että kaakkois-luoteissuunnassa.
Salmi Trelänningsgrundetin ja nimettömän saaren välissä |
Pohjoisin saari
on Trelänningen, kaakkoisin saari Trelänningsgrundet ja lounaissaarella ei ole
erityistä nimeä.
Saaressa ei ole palveluita, vaan vain
luonnonsatamia. Huomioitavaa on, että myöskään kiinnityslenkkejä ei ole, joten
kalliokiilat voi olla hyvä ottaa mukaan. Saarten suojista löytää monella
tuulella suojaisen paikan.
Vene saaren lounaiskulmassa |
Etelänpuoleisissa saarissa ei
ole juuri puita, vain matalampaa kasvillisuutta. Näiltä saarilta aukeaa avoin
meri. Suoraan etelästä löytyy vajaan 5 merimailin päästä Segelskärin majakkasaari.
Välissä ei ole pienten luotojen lisäksi mitään. Täällä yhdistyy suojainen saaristo
ja aava meri.
Pohjoisen puolen saaressa on pieni
metsä. Saaressa on ollut ilmeisesti aiemmin Puolustusvoimien asettama
maihinnousukielto. Se on kumottu silloin, kun kansallispuisto on perustettu
1989. Ja onpa alueella ollut ns. pirtuväyläkin. Se kulkee Hästön itäpuolelta
kohti Trelänningeniä ja ulkomerta. Sillä reitillä ovat kuulemma viranomaiset
jääneet taakse (Kippari).
Salmien suojassa |
Kävelimme saarta ympäri. Hienoja kallioita on saaren rannoilla.
Kalliorantaa |
Varsinkin länsirannalla oli kalliossa suoria halkeamia. Ehkäpä
jäät tai voisiko salama aiheuttaa niitä?
Kalliohalkeamia |
Saaren metsä on helppokulkuista kallioista
mäntymetsää. Saaren keskellä menee kahden kallion välissä pieni rotko.
Kallioiden välinen pieni rotko |
Saaren keskellä oli mahtava suopursualue. Tuoksu oli huumaava. |
Me nautimme hienoista kallioista
ja erityisesti salmien muodostamasta kauniista kokonaisuudesta.
Maisemat kalliolta |
Kommentit
Lähetä kommentti