Trelänningen, Tammisaari, Tammisaaren saariston kansallispuisto 59°50,4' N - 23°22,8' E

 

Tammisaaren saaristo on jäänyt pienemmälle huomiolle. Niinpä lähdimme tutustumaan sinne ja kävimme Trelänningenin lisäksi myös Modermaganissa, Rödjanissa ja Fladalandetissa. Pilvisestä säästä huolimatta saariston kauneuden aisti.

Reitti

Lähdimme liikkeelle Espoosta. Porkkalanselän yli pääsimme hyvin ja sen jälkeen jatkoimme ns. olympiaväylää kohti Tammisaarta. Matkaa Espoosta on n. 50 mailia. 

Reitti Espoo - Trelänningen (kartta: Navionics)

Trelänningen sijaitsee Hankoon menevän väylän eteläpuolella, Modermaganista ja Fladalandetista lounaaseen ja Rödjanista etelään. Tammisaareen on matkaa n. 12 mailia ja Hankoon 17 mailia. Saariryhmä on saariston etelälaidalla.

Meidän kohteemme oli Trelänningenin saariryhmän suurin ja pohjoisin saari. 

Lähestyminen Trelänningeniä (kartta: Navionics)

Ajoimme saarten välissä kulkevan kaakkois-luoteis-suuntaisen salmen läpi ja jätimme veneen saaren lounaiskulmaan ankkuriin. 

Salmi aukeaa saarten välissä

Ankkurissa kallion suojassa

Salmi on n. 4-5 metriä syvä. Kaakkoisosaan on ankkuroituminen kielletty harvinaisen pohjakasvillisuuden: meriajokkaan, vuoksi.

Meriajokasta on kuvan yläosan kohdassa 

Trelänningen

Trelänningen on oikeastaan 3-4 saaren saariryhmä. Suurin saari on pohjoisimpana. Saaren välissä kulkevat salmet sekä koillis-lounaissuunnassa että kaakkois-luoteissuunnassa. 

Salmi Trelänningsgrundetin ja nimettömän saaren välissä

Pohjoisin saari on Trelänningen, kaakkoisin saari Trelänningsgrundet ja lounaissaarella ei ole erityistä nimeä.

Saaressa ei ole palveluita, vaan vain luonnonsatamia. Huomioitavaa on, että myöskään kiinnityslenkkejä ei ole, joten kalliokiilat voi olla hyvä ottaa mukaan. Saarten suojista löytää monella tuulella suojaisen paikan.

Vene saaren lounaiskulmassa

Etelänpuoleisissa saarissa ei ole juuri puita, vain matalampaa kasvillisuutta. Näiltä saarilta aukeaa avoin meri. Suoraan etelästä löytyy vajaan 5 merimailin päästä Segelskärin majakkasaari. Välissä ei ole pienten luotojen lisäksi mitään. Täällä yhdistyy suojainen saaristo ja aava meri.

Pohjoisen puolen saaressa on pieni metsä. Saaressa on ollut ilmeisesti aiemmin Puolustusvoimien asettama maihinnousukielto. Se on kumottu silloin, kun kansallispuisto on perustettu 1989. Ja onpa alueella ollut ns. pirtuväyläkin. Se kulkee Hästön itäpuolelta kohti Trelänningeniä ja ulkomerta. Sillä reitillä ovat kuulemma viranomaiset jääneet taakse (Kippari).

Salmien suojassa

Kävelimme saarta ympäri. Hienoja kallioita on saaren rannoilla. 

Kalliorantaa

Varsinkin länsirannalla oli kalliossa suoria halkeamia. Ehkäpä jäät tai voisiko salama aiheuttaa niitä?

Kalliohalkeamia

Saaren metsä on helppokulkuista kallioista mäntymetsää. Saaren keskellä menee kahden kallion välissä pieni rotko.

Kallioiden välinen pieni rotko

Saaren keskellä oli mahtava suopursualue. Tuoksu oli huumaava.

Me nautimme hienoista kallioista ja erityisesti salmien muodostamasta kauniista kokonaisuudesta.

Maisemat kalliolta


Video omalta retkeltä

https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7270611750570020129?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7143257106069554694


BLOGIN HAKEMISTO

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hakemisto

Espoon saaria, Espoo: Pentala, Stora Herrö, Rövaren, Kaparen, Rövargrundet, Gåsgrund, Knapperskär

Itä-Helsingin saaret, Helsinki: Pihlajaluoto, Hattusaari, Krokholmen, Malkasaari, Kotiluoto, Villaluodot: Itäinen Villaluoto