Gustavsvärn, Hanko, 59°48,0' N - 22°56,5' E
Rakastan majakoita ja on ihanaa
tutustua erilaisiin historiallisiin paikkoihin. Gustavsvärnistä löytyy sekä
majakka että historiallisen linnoituksen rauniot ja todella mielenkiintoinen historia.
Kaiken lisäksi saari sijaitsee aika hyvän matkan päästä Hangon satamasta.
Linnoituksen muuria |
Reitti
Gustavsvärn sijaitsee aivan
Hangon edustalla. Matkaa Itäsatamasta on alle 2 merimailia. Gustavsvärnissä ei
ole varsinaista vierasvenelaituria, mutta pieni yhteyslaituri on.
Reitti Hanko - Gustavsvärn (kartta: Navionics) |
Saaren rannat ovat jyrkkiä ja ne olivat
oivallisia aikoinaan purjelaivoille. Kallioissa on edelleen näkyvissä suuria
metallirenkaita kiinnitystä varten.
Vanhoja kiinnitysrenkaita on vielä näkyvillä |
Osa rannoista on todella matalaa |
Gustavsvärn
1700-luvulla Suomenlahdella kulki
tärkeä vesireitti idän ja lännen välillä ja rannikkoa linnoitettiin niin Suomi-Ruotsi-vallan
kuin Venäjän vallankin aikana.
Linnoitusta on aloitettu
rakentamaan 1792 Ruotsin kuninkaan määräyksestä. Gustavsvärn eli suomeksi Kustaanvarustus
ja lempinimeltään Gustu kuuluu neliosaiseen linnoitukseen. Se on samaa linnoitusketjua
kuin Helsingissä oleva Suomenlinna ja Loviisan Svartholma. Saaren alkuperäinen
nimi on Eldskär, mutta linnoituksen rakentamisen aikoihin nimeksi muutettiin Gustavsvärn.
Linnoituksen muuria |
Linnoitusmuurista on edelleen
jäljellä paljon ja se kiertää saarta. Muitakin jälkiä puolustuslinnoituksesta
on edelleen näkyvissä.
Linnoituksen muuria |
Myöhemmin saareen on rakennettu
majakka ja sumumerkinantoasema.
Linnoitusmuuria ja sumusireeninhoitajan talo |
Saari on auki ympäri vuoden ja
sinne on vapaa pääsy. Mitään varsinaisia palveluita ei ole. Saaressa oleva
saunarakennus ja varastorakennukset ovat Majakkaseuran, jolle Metsähallitus on
saaren ja rakennukset vuokrannut, käytössä.
Majakkaseuran käytössä oleva sauna |
Koska linnoitus on vanha, on
erittäin tärkeää pysyä polulla, eikä muurilla saa turvallisuussyistä kiipeillä.
Kyltit varoittavat sortumisvaarasta |
Gustavsvärn sijaitsee Tulliniemen
linnustonsuojelu- ja Natura-alueella ja saari on suojeltu muinaismuistolailla.
Saari on määritelty myös valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi
kulttuuriympäristöksi osana Hankoniemen sotahistorian kohteita.
Opaskylttejä |
Kallioilta voi löytää
kalliokirjoituksia.
Linnoituksen muuri
Linnoitus on 1700-luvun lopulta peräisin. Neliosaisen linnoituksen muut osat ovat mantereella oleva Kuningattarenvuori ja pienet saaret Meijerfeldt aivan Hangon Itäsataman edustalla ja Kustaa Aadolfin saari aavistuksen verran lännen suuntaan.
Sinisellä on ympyröity Meijerfeldt ja Kustaa Aadolf (kartta: Navionics) |
Mantereella ei jälkiä enää juuri ole, mutta Gustavsvärnin lisäksi Kustaa Aadolfilla ilmeisesti vielä löytyy merkkejä. Linnoitus on rakennettu pääosin saaren omasta kiviaineksesta.
Osa linnoituksen muuria |
Linnoituksen rakentaminen jäi kesken ja sitä
jatkettiin Suomen siirryttyä Venäjän vallan alle 1809. Linnoitus kuitenkin
lakkautettiin pian tämän jälkeen ja aktivoitiin uudelleen vasta Krimin sodan
aikaan 1850-luvulla. Vuonna 1854 linnoitus oli merkittävässä roolissa torjuen
englantilaisten hyökkäyksen, mutta se kuitenkin määrättiin räjäytettäväksi,
jottei jäisi englantilaisille vihollisille.
Linnoituksen muuria |
Majakka
Majakka |
Venäläisten räjäytettyä
linnoituksen, raunioille rakennettiin loisto 1870. Sitä hoiti kaksi majakanvartijaa.
Se tuhoutui toisessa maailman sodassa ja tilalle rakennettiin nykyinen majakka
1951. Gustavsvärnin majakka on yksi Suomen pienimmistä majakoista ollen n. 11
metriä korkea. Majakkaan ei pääse sisälle.
Majakan ovi ja ikkunat |
Gustavsvärnin majakka |
Sumusireeninhoitajan talo
Saareen rakennettiin sumusireeni
ja sireenin hoitajan talo vuonna 1900. Sumusireeninhoitajan talon katolla
sijaitsi aikoinaan n. 7 metriä korkea sumusireeni. 1900-luvun alussa pienellä saarella
on asunut jopa kolme perhettä. Talvisodan jälkeen saarella ei ole enää ollut
vakituista asutusta. Saari oli pitkään tyhjillään.
Sumusireeninhoitajan talo on kunnostettu |
Talo on vuokrattu Suomen Majakkaseuralle vuodesta 2005 ja seura on kunnostanut rakennuksen ja muutenkin ylläpitänyt aluetta. Auki ollessa sieltä voi ostaa mm. matkamuistoja saareen liittyen. Talon omistaa Metsähallitus. Meidän vierailumme aikana ei saarella ollut muita ja valitettavasti en saanut ostettua majakkamuistoa.
Gustavsvärnistä on kirjoitettu
kirja: https://www.majakkaseura.fi/gustavsvarn-hangon-linnoitus-ja-majakkasaari/
Muuri, talo ja majakka |
Kommentit
Lähetä kommentti