Yxskär, Yxskären, Kemiönsaari, Saaristomeren kansallispuisto 59°52,5' N - 22°03,2' E
 |
Saaristomeren kansallispuisto on täynnä hurmaavia saaria. Yksi niistä on Yxskär, joka on eteläisellä Saaristomerellä.
 |
| Yxskärissä on lukuisia pieniä lahdenpoukamia |
Reitti
Lähdimme liikkeelle Turusta.
Väylä Yxskäriin on aika suoraan etelään. Saari sijaitsee Hanko-Jurmo-väylän
eteläpuolella ja Vänöstä n. 7 km eli vajaa 4 merimailia länteen. Turusta matkaa
on n. 40 merimailia.
 |
| Reitti Turku - Yxskär (kartta: Navionics) |
Yxkärin opastaulut, ruokapöydät ja puuceet sijaitsevat saaren itäreunalla.
 | ||
Ruokaryhmä Yxskärin itäreunalla
|
Siellä on myös pieni laituri.
 |
| Pieni vierasvenelaituri itäreunalla |
Tuulesta
johtuen me jätimme veneen saaren pohjoisreunalle. Saimme sinne veneen hyvin ankkuriin.
 | ||
Vene ankkurissa pohjoisreunalla
|
Yxskär
Yxskär tai Yxskären, kuten toisissa
yhteyksissä mainitaan, sijaitsee eteläisellä Saaristomerellä ja on osa Saaristomeren
kansallispuistoa.
 |
| Yxskärin kartta |
Saari on itse asiassa aika iso ja
merkitty luontopolku kattaa vain murto-osan saaresta. Täytyy kyllä todeta, että
kun kävelimme veneen ankkuripaikalta satamaan, totesimme, että sen verran ryteikköä
oli edessä, että emme lähteneet kovin paljon luontopolulta poikkeamaan.
 |
| Kohti luontopolkua |
Luontopolku
Luontopolku on n. 800 metriä pitkä
ja sen varrella on opaskylttejä saaren luonnosta. Luontopolun varrella on myös
saarnipuita, jotka eivät ole kovin yleisiä Suomessa johtuen niin
kylmänarkuudesta. Havupuita ei saaressa juurikaan ole.
 |
| Luontopolun varrella olevia saarnia |
Polku kulkee kluuvijärven ympäri
ja nousee myös kallioille, joilta voi ihastella kaunista Saaristomerta.
 |
| Kallioilta on hienot maisemat |
Saaressa laiduntaa lampaita ja lehmiä. Me emme niihin törmänneet. Yxskär on itse asiassa kuulunut Vänön kylään ja toiminut vänöläisten laidunsaarena 1960-luvulle asti. Saaressa on ollut lehdesniittyjä, joista tehtiin talveksi lehdeskerppuja karjalle ravinnoksi. Lehdesniitty tarkoittaa niittyä, jolla kasvaa puita. Puut on lehdestetty, eli niistä katkotaan oksia tarkoituksella. Nämä puista katkotut lehtiset oksat on sidottu yhteen ”kerpuksi” ja syötetty karjalle talvisin. Tätä perinnettä ylläpidetään mm. Jungfruskärissä.
Pysyvää
asutusta saaressa ei ole ollut, mutta kesäisin saaressa on asuttu useita
viikkoja. Saaressa on ollut majoitusta varten mökki.
Glo- eli kluuvijärvi ja flada
Luontopolku kiertää saaren glo- eli kluuvijärven. Kluuvijärvi on entistä merenpohjaa ja maan kohoamisen myötä se on ensin erkaantunut merestä fladaksi ja lopulta makeavetiseksi järveksi, jossa ei ole enää vesiyhteyttä mereen. Tämä järvi oli kyllä lisäksi myös niin kuiva, että sitä ei olisi järveksi tunnistanut.
 |
| Yxskärin kluuvijärvi |
Yxskärin kluuvijärven vesi ei
ole vielä täysin makeaa, sillä myrskyisinä korkeanveden kausina järvi saattaa
olla yhteydessä mereen. Järvessä on tästä syystä sekä järville että merenlahdille
tyypillistä elämää. (Metsähallitus)
Saaren eteläreunalla on myös flada,
eli matala lahti, joka on vain kapean aukon kautta yhteydessä mereen.
 | ||
Flada eteläreunalla
|
Maa kohoaa edelleen Saaristomerellä n. 4
mm vuodessa. Se johtaa siihen, että vesialueiden muoto muuttuu. Syntymekanismi
menee seuraavasti:
1. Esiflada:
pieni merenlahti, jossa veden vaihtuminen on heikentynyt
2. Flada:
Maan kohoamisen seurauksena esifladasta syntyy flada. Fladassa veden vaihtuvuus
on heikentynyt jo enemmän ja flada on yhteydessä mereen vain kapean aukon
kautta.
3. Kluuvi:
Maa kohoaa edelleen ja veden vaihtuminen heikentyy entisestään.
4. Kluuvijärvi: Nimen mukaisesti lahdesta on muodostunut erillinen järvi. Merivettä saattaa kuitenkin kovien myrskyjen tai korkean merenpinnan aikana kulkeutua järveen.
Kommentit
Lähetä kommentti