Helsingin edustan saaria, Helsinki: Suomenlinna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Isosaari, Pihlajasaaret, Käärmeluodot, Käärmesaari, Jätkäsaari
 |
Helsingin edustalla on monta vierailun arvoista veneretkipaikkaa. Osasta saarista olen kirjoittanut jo erikseen, kuten Vasikkasaaresta. Tähän on nyt koottu muutama muu. Saaret sijaitsevat kohtuullisen matkan päässä toisistaan ja näiden välillä voi harrastaa vaikka saarihyppelyä.
 |
| Helsingin saaria (lähde: Google) |
1. Suomenlinna
 |
| Suomenlinnan kirkko ja majakka |
Suomenlinna on varmasti kaikille tuttu Helsingin yhtenä tärkeimpänä nähtävyytenä. Se on mm. Unescon maailmanperintölistalla.
 |
| Suomenlinnan satama |
Veneilykohteenakin
Suomenlinna toimii hyvin. Kustaanmiekka, joka sijaitsee Suomenlinnan ja
Vallisaaren välissä, on todella kaunis ja ehkä voi sanoa, jopa legendaarinen veneilysalmi.
Kannattaa kyllä varmistaa, ettei osu siihen yhtä aikaa risteilyaluksen kanssa,
sillä silloin se tuntuu aika kapealta.
 |
| Kustaanmiekka Vallisaaren puolelta |
Suomenlinna on itse asiassa kuuden saaren ryhmä, jotka ovat
silloilla kiinni toisissaan. Yhdellä saarista sijaitsee mm. Merisotakoulu.
Vierasvenelaituriin tulee väylä lounaasta. Vieraslaituri
sijaitsee käytännössä Suomenlinnan keskellä, telakka-alueen vieressä. Satamassa
on 40 paikkaa, eikä muualle saa kiinnittyä. Kiinnittyminen on maksullista.
 |
| Suomenlinnan vieraslaituri |
Erittäin kaunis on myös salmi Suomenlinnan keskellä (Iso
Mustasaaren ja Susisaaren välissä).
 |
| Suomenlinnan salmi |
Kannattaa jättää vene laituriin ja tutustua Suomenlinnaan,
jonka koko alue henkii historiaa.
 |
| Suomenlinnan sukellusvene Vesikko |
Lyhyesti: Merilinnoitusta on aloitettu rakentamaan jo 1700-luvulla
Ruotsin vallan aikana. Silloin paikka nimettiin Sveaborgiksi, suomalaisittain Viaporiksi.
Venäjän valta alkoi 1800-luvulla, kunnes alue siirtyi suomalaisille 1918. Tällöin
nimeksi muutettiin Suomenlinna.
 |
| Suomenlinna |
2. Vallisaari
 |
| Vallisaaren maisemia |
Vallisaari on Suomenlinnasta seuraava saari etelään. Suomenlinnan
ja Vallisaaren välistä kulkee kuuluisa Kustaanmiekan salmi, jota pitkin myös
isot risteilyalukset kulkevat.
 |
| Kustaanmiekasta kulkevat myös risteilyalukset |
Vallisaari on ollut puolustusvoimien hallinnassa ja se avautui yleisölle vasta muutama vuosi sitten 2016. Sinne pääsee myös yhteysaluksella.
 |
| Vallisaaren arkkitehtuuria |
 |
| Vallisaaren arkkitehtuuria |
Vierasvenelaituri omalla veneellä saapuville on saaren
itälaidalla Torpedolahdella. Sinne on helppo ajaa ja laituripaikat ovat
aisallisia sekä poijullisia. Laiturin kupeessa on pieni kioski, jonne voi
maksaa laiturimaksun. Vierasvenesatamassa on myös vessat sekä kuppiloita,
joista saa sekä ruokaa, että kahvia ja jäätelöä.
 |
| Vallisaaren kartta |
 |
| Vallisaaren nähtävyydet |
Vallisaari kannattaa ehdottomasti kiertää ympäri. Reitti on hyvin merkitty
 |
| Vallisaaren ympäri kiertää hyvä polku |
Matkan varrella on upeita näköalapaikkoja, kaunista luontoa sekä merkittäviä sotahistoriallisia muistomerkkejä.
 |
| Vallisaaren järvi |
Tärkeimpänä voisi mainita
Aleksanterinpatterin. Se on iso patteri, jonka katon päältä voi ihastella upeita
maisemia. Sisätiloihin ei valitettavasti pääse. Vallisaari on toiminut myös
tärkeänä luotsiasemana monen sadan vuoden ajan.
 |
| Aleksanterinpatteri |
 |
| Upea maisema länteen |
 |
| Pizzatauko |
Tulevana kesänä Vallisaaressa järjestetään Helsinki Biennaali:
”Helsinki Biennaali on kahden vuoden välein toistuva
kansainvälinen kuvataidetapahtuma, joka tuo korkeatasoisen nykytaiteen
merelliseen Helsinkiin. Ensimmäinen biennaali järjestetään ainutlaatuisessa
ympäristössä, Vallisaaressa 12.6.–26.9.2021. Se esittelee 40 kuvataiteen
huippua sekä Suomesta että maailmalta. Taidetta voi löytää niin vanhan
tykkitien varrelta kuin ruutikellareista ja tyhjilleen jääneistä
asuinrakennuksistakin. Nähdään taiteen aarresaaressa!”
Aion ehdottomasti käydä tutustumassa tähän.
Vallisaaresta pääsee kannasta pitkin Kuninkaansaareen ja
sekin saari kannattaa kiertää.
3. Kuninkaansaari
 |
| Kuninkaansaaren arkkitehtuuria |
(EDIT: 8.5.2021 lisätty kuvia)
 |
| Kuninkaansaaren rakennelmia |
Kuninkaansaari on liitoksissa Vallisaareen kapealla kannaksella. Kuninkaansaaren puolelle on vastassa jylhät kalliot, joilta aukeaa hienot maisemat merelle.
 |
| Kannas Vallisaaren ja Kuninkaansaaren välissä |
 |
| Kuninkaansaaren kallioita |
Kuninkaansaaressa ei ole veneille rantautumismahdollisuutta, joten vene kannattaa jättää Vallisaaren vierasvenesatamaan.
Kuninkaansaari on nyt Metsähallituksen omistuksessa. Se on
toiminut aikoinaan Suomenlinnan huoltosaarena ja nimensä se on ilmeisesti
saanut Ruotsin vallan aikana kuninkaan seurattua sieltä sotaharjoitusta.
Myös Kuninkaansaaren ympäri kulkee hyvin merkitty reitti pituudeltaan parisen kilometriä.
 |
| Reitin varrella on myös hyvät opastukset |
Matkan varrella on mielenkiintoisia historiallisia rakennuksia tykkipatteristoista luolakasarmeihin.
 |
| Kuninkaansaaren tykistöpatteri |
 |
| Sammaloituneet portaat |
 |
| Joidenkin rakennelmien sisälle pääsee |
Löytyypä saaresta ehkä koko Suomen lyhyin luontopolku: Lyytinloikka, joka on pituudeltaan 70
metriä! Sille luontopolulle myös poikani suostuivat lähtemään :D.
 |
| Luontopolku on merkitty hyvin. Löytyy läheltä Upseeritaloa. |
 |
| Upseeritalon pihapiiriä |
Saaren itäpuolelta kulkee väylä (Haminansalmi), jonka
toisella puolella on Santahamina.
 |
| Haminansalmi |
Saaren itärannalla on myös hiekkapoukama, jossa
on hieno hiekkaranta uimiseen.
 |
| Kuninkaansaaren hiekkapoukama |
https://www.kuninkaansaari.fi/
4. Isosaari
 |
| Isosaari |
Isosaari sijaitsee Kuninkaansaaresta kaakkoon. Se kuuluu myös sotahistoriallisiin saariin ja on toiminut puolustusvoimien linnakkeena vuoteen 2014 saakka. Vuodesta 2017 alkaen Isosaareen on päässyt myös ulkopuolisia.
Kansimies on käynyt armeijan Isosaaressa ja oli innokas palaamaan
sinne ensi kertaa sen jälkeen.
 |
| Puolustusvoimien jäljiltä on vielä merkkejä |
Isosaari on yksi Helsingin seudun uloimmista saarista ja myös tämä
saari yhdistää kaunista luontoa, upeita maisemia ja historiaa.
 |
| Isosaaren kivistä rantaa |
Isosaaren vierasvenepaikat sijaitsevat pohjoisrannalla pääsatamassa
sekä laguunissa. Poijupaikkoja on vajaa 40, eikä niitä voi varata etukäteen. Päivämaksu
on 10€.
 |
| Isosaaren vierasvenelaituri |
Isosaari oli puolustusvoimien käytössä 2012 asti, jolloin
varusmieskoulutus siellä loppui ja saari jäi puolustusvoimien harjoitusalueeksi
ja vartiolinnakkeeksi. Puolustusvoimille kuuluneita rakennuksia ja alueita on
edelleen saaressa. Eritysesti itä- ja etelärannalla on aidattuja, puolustusvoimille
kuuluvia alueita.
 |
| Isosaaren vanha kasarmi |
Saaren ympäri kulkee merkitty reitti. Karttaan on merkitty selkeästi,
mitä missäkin on. Suosittelen kiertämään.
 |
| Isosaaren kartta |
Uimarantojen ja rakennusten lisäksi on mainittava erikoisuus: golfkenttä,
jota kutsutaan Suomen vaativimaksi par-3 golfkentäksi. Minä en pelaa golfia, joten
en voi sitä arvioida, mutta uskoisin, että tämä kenttä on pienestä koostaan
huolimatta ainutlaatuinen.
 |
| Isosaaren ulkoilureitti |
Me piipahdimme saaressa hieman sateisena päivänä, joten emme
pääseet nauttimaan täysimääräisesti upeista, pohjoisrannalla olevista
hiekkarannoista. Myös ravintolat, joita saaressa on, olivat tuolloin kiinni.
 |
| Isosaaren hiekkaranta |
5. Käärmesaari ja Käärmeluodot
 |
| Pohjoinen Käärmeluoto |
Käärmesaari ja Käärmeluodot (välissä lisäksi Käärmekarit) ovat
usean saaren ryhmä Lauttasaaren länsipuolella.
Käärmeluotoja on kolme: pohjoinen, itäinen ja läntinen. Itäisellä
luodolla en ole käynyt, enkä tiedä, pääseekö sinne rantautumaan veneellä.
Pohjoinen Käärmeluoto
Rantautumispaikka on merkitty pohjoisreunalle ja siellä
onkin koukkuja. Länsi- ja etelälaidalla on kiviä.
 |
| Käärmeluodon kallioita |
Pienessä saaressa on korkeat kalliot, joilta aukeaa upeat näköalat.
 |
| Maisemat Käärmekareille |
Sen lisäksi on myös pienen pieni hiekkaranta, sekä laakeita kallioita, joilla voi paistatella päivää.
 |
| Käärmeluodon hiekkaranta |
On myös tulipaikka ja puucee.
 |
| Käärmeluodon tulipaikka |
 |
| Käärmeluodon puucee |
Läntinen Käärmeluoto
Läntinen Käärmeluoto on kuin suurempi versio Pohjoisesta
saaresta. Pohjoisrannan hiekkaranta on upea ja siihenkin voi rantautua. Myös
länsilaidalla on kiinnityskoukkuja. Kallio on todella korkea.
 |
| Poikani nautti Käärmeluodolla. Taustalla Pohjoinen Käärmeluoto. |
Etelä- ja lounaslaidalla on kiviä.
Käärmesaari
 |
| Käärmesaaren kallioita |
Käärmesaari on jälleen suurempi versio Läntisestä
Käärmeluodosta. Täällä on myös hyvä vierasvenelaituri. Se sijaitsee
pohjoisrannalla.
 |
| Käärmesaaren kalliota |
Käärmesaari on Espoon ja Helsingin yhteinen ulkoilusaari. Sen ohi ainakin itse ajan todella usein, kun palaan esim. Porkkalansuunnalta Lauttasaareen.
Saaresta löytyy keittokatos ja puucee.
 |
| Käärmesaaren maisemapaikka |
6. Pihlajasaaret
 |
| Uimakopit on Pihlajasaaren tunnusmerkki |
Yksi Helsingin tunnetuimmista kesäalueista on Pihlajasaarten alue.
Aivan Hernesaaren edustalla oleviin saariin pääsee myös yhteysaluksella.
 |
| Pihlajasaaret sijaitsevat aivan Hernesaaren tuntumassa |
Vierasvenelaiturit sijaitsevat saaren pohjoslaidalla ja laiturista
löytyy sekä aisa- että poijupaikkoja. Päivävierailu on maksuton.
Pihlajasaari on entinen huvilasaari, mutta se on toimitunut ”kansanpuistona” jo 1929 alkaen. Tällä hetkellä se toimii ulkoilualueena ja kesäisin erityisesti upeat hiekkarannat houkuttelevat ihmisiä paikalle.
 |
| Pihlajasaaren upeita hiekkarantoja |
Pihlajasaari koostuu itse asiassa kahdesta
saaresta: Läntisestä ja Itäisestä Pihlajasaaresta, jotka on yhdistetty
kävelysillalla.
Saaren ympäri
kiertää noin kahden kilometrin luontopolku, joka on merkitty maastoon
numeroiduin tolpin. Luontopolun varrella on tietoa saaren historiasta. Muutenkin
Pihlajasaaren etelälaidalle kannattaa kävellä, sillä maisemat avomerelle ovat
upeat.
 |
| Pihlajasaaren kallioita |
Itäisellä Pihlajasaarella voi myös telttailla. Itäisen saaren halkoo kapea kanaali.
 |
| Itäisen Pihlajasaaren kanaali |
Vadelmakupu
on Läntisen Pihlajasaaren itärannalla oleva pieni saari, joka on yhdistetty kävelysilla
Pihlajasaareen. Vadelmakupu on Pihlajasaaren isännän ympärivuotisena
asuinpaikkana.
Pihlajasaaresta
löytyy keittokatoksia sekä kaksi ennakkoon varattavaa saunaa.
Oman
viehätyksen tuovat risteilyalukset, jotka kulkevat saaren länsipuolella olevaa
väylää pitkin.
 |
| Risteilyalukset kulkevat Pihlajasaaren vierestä |
Myös Pihlajasaaressa on jäljellä jälkiä linnoituksesta,
sillä Itäiseen Pihlajasaareen rakennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana
linnoituslaitteita. Ne eivät kuitenkaan hallitse aluetta.
7. Jätkäsaari
 |
| Muraali |
Jätkäsaari ei ole varsinainen veneilykohde, mutta jos haluaa veneillä ainutlaatuisen urbaanissa ympäristössä, suosittelen piipahtamaan alueella.
Länsisataman ja Hernesaaren välistä voi ajaa Hietalahdelle.
Siellä on muutama veneenkiinnityspaikka ja voi käydä vaikka syömässä jotain.
 |
| Telakka-alue |
Pohjoiskulmasta lähtee kanaali Ruoholahteen. Reitillä on
matalia siltoja, joten päät kannattaa pitää alhaalla.
 |
| Kanaali |
 |
| Kanaali |
Ainakin itselleni tuli fiilis kuin olisi ollut vaikka Amsterdamissa
😊.
Bonus
Paras vessamaisema löytyy Lauttasaaren ST:ltä!
 |
| Maisemavessa Lauttasaaressa |
Kommentit
Lähetä kommentti