Iniö, Norrby, Parainen 60° 23.8′ N - 21° 23.4′ E
Iniö oli ollut listalla pitkään, mutta aina oli tullut jotain muuta. Nyt vihdon pääsimme sinne ja kyllä vierailu Turun saariston sydämessä kannatti!
Iniö toivottaa tervetulleeksi 💗 |
Reitti
Iniö on Turun saariston keski- /
pohjoisosassa, juuri Kustavin eteläpuolella. Ahvenanmaa on heti länsipuolella
olevan Kihdin toisella puolella.
Lähdimme liikkeelle Turusta. Ajoimme
Iniöön eteläkautta, eli Airistoa etelään, Röölän kohdalta länteen ja väyliä pitkin
edelleen länttä kohti. Matkaa on n. 30 merimailia.
Eteläisempi reitti Turku - Iniö (kartta: Navionics) |
Toinen vaihtoehto olisi mennä Merimaskun
pohjoispuolelta. Sieltäkin matkaa on n. 30 merimailia. Ja onhan näiden lisäksi
lukemattomia muitakin reittimahdollisuuksia.
Pohjoisempi reitti Turku - Iniö (kartta: Navionics) |
Lentomajakka
Meidän reitillemme osui erikoisen
näköinen torni Iniön Perkalan saaren eteläosassa. Selvisi, että se on vanha
lentomajakka. Iniön lentomajakka on yksi kolmesta Suomeen jääneistä lentomajakoista.
Ne on rakennettu 1930-luvulla tarkoituksena ohjata lentoliikennettä Suomesta
Ruotsiin ja takaisin. Sodan sytyttyä, niiden käyttö loppui. Iniön majakka on
nykyisin yksityisessä omistuksessa, eikä siihen pääse tarkemmin tutustumaan.
Iniön lentomajakka |
Lue lisää lentomajakasta: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008268393.html
Me ajoimme Iniön Norrbyvikenille.
Toinen Iniön vierasvenesatamista on saaren pohjoisosassa oleva Bruddalen.
Siellä on myös vierasvenesataman palvelut ja paljon kehuja saanut thai-ravintola
Bruddalsviken Thai-ravintola. Me emme siellä tällä kertaa käyneet.
Iniön Bruddalen-vierasvenesatama |
Norrbyn satama sijaitsee lahden pohjukassa.
Norrbyn lahti |
Saimme veneen hyvin kylkikiinnityksellä päiväparkkilaituriin. Norrbyn satama
on kunnostettu 2013. Nyt satamassa on hyvä huoltorakennus, grillipaikka, satamakonttori
ja opastukset ja tilaa n. 50 veneelle.
Vierasvenelaiturissa |
Satamassa on
myös kauppa ja tankkausmahdollisuus.
Norrbyn satamatoimisto |
Iniö
Iniö on varsin iso alue ja siihen kuuluu saaria ja luotoja yli 1000.
Iniö kuuluu Saaristomeren Biosfäärialueeseen, joka kuuluu YK:n UNESCO:n ohjelmaan. Alue on perustettu 1994 ja sen tarkoituksena on ”edustaa elinvoimaista aluetta, joka vapaaehtoistyöllä ja yhteistyöllä edesauttaa ihmistoiminnan ja luonnon kestävää suhdetta”.
Asutusta on ollut jo 1300-luvulla. Edelleen
Norrbyn rakennukset edustavat saaristolaistyyliä ja ovat hyvässä kunnossa.
Kukkaloistoa |
Sataman lähdellä oli opastaulu ja
me suuntasimme ensin kohti kirkkoa ja sen jälkeen oli tarkoitus tutustua Plokimuseoon.
Opaskylttejä
|
Sophia Wilhelminan Kirkko
Sophia Wilhelminan kirkko on harmaakivikirkko
vuodelta 1801. Meillä kävi oikeastaan aika hyvä onni, sillä kolkuttelimme kirkon
ovea ja harmittelimme sen olevan kiinni. Kuin tilauksesta paikalle saapui henkilö,
joka sanoi tulleensa valmistelemaan tulevaa tilaisuutta ja antoi meidän
tutustua myös kirkon sisätiloihin.
Iniön kirkko |
Juttelimme kaikenlaista saaren
historiasta ja selvisi, että hän pyörittää Plokimuseota ja lupasi meille
kierroksen myös siellä. Plokimuseo sijaitsee aivan kirkon lähellä.
Iniön kirkon ovi |
Plokimuseo
Museotie |
Plokimuseo on oikeastaan yksi osa
suurempaa kokonaisuutta, johon kuuluu myös majoituspalveluita ja vanhoja ajoneuvoja.
Plokimuseo on tiettävästi ainoa maailmassa. Esillä on satoja (yli 500) plokia ja sen lisäksi myös muuta merenkulkuun liittyvää esineistöä yli 1000 kpl.
Englantilaiset kalastussaappaat, joiden pohja on puuta ja varret nahkaa |
Ruori Plokimuseossa |
Pelastusrengas Plokimuseossa |
Museon perustaja ja esittelijä Jukka
Torikka osaa kertoa mukaansatempaavasti esineistä.
Jukka Torikalla on hurja määrä tietoa |
Tiedätkö, mikä on ploki?
Se on pääosin
purjealuksissa käytettävä laite, jota kutsutaan myös väkipyöräksi, pylpyräksi
tai rissaksi. Kahden plokin avulla voidaan muodostaa talja, jolloin painaviakin
taakkoja voidaan liikuttaa. Purjealuksissa tuuli aiheuttaa suuren voiman,
jolloin purjeiden käsittely ilman taljoja olisi mahdotonta. Taljat on kehitetty
ilmeisesti Antiikin Kreikassa, jossa niitä on käytetty jo 400-luvulla (Yle).
Plokeja on satoja
|
Torikka kerää
myös vanhoja ajoneuvoja ja esitteli meille silmäteriään.
Vanhoja, kunnostettuja autojakin on useampi |
Saimme aimo annoksen tietoa plokeista,
jääteistä, vanhoista autoista, saaristolaiselämästä ja vaikka mistä!
Video omalta
retkeltä:
Kukkaniitty Norrbyssä |
Kommentit
Lähetä kommentti