Veneilyä sumussa: Stora Högholmen, Porvoo 60° 12' 30" N - 25° 22' 96" E

 

Merellä on syytä varautua yllätyksiin. Kuten syyskuussa, kun olimme suunnitelleet retkeä Lauttasaaresta Loviisaan. Keli oli lähes täydellinen: aivan tyyntä, ja no, pilvistä. Pilvet eivät ole ennenkään haitanneet ja tuuliennuste näytti hyvältä. Olimme ajoissa lähtösatamassa valmiina pitkälle veneretkelle.

Alkuperäinen reittisuunnnitelma Lauttasaaresta Loviisaan (kartta: Navionics)

Lauttasaaressa tosiaan näytti hyvälle, mutta jo muutaman mailin päässä pilvet alkoivat pudota lähemmäs meren pintaa. 

Jätkäsaaressa näkyvyys oli vielä kohtuullinen

Pohdittiin, mitä tehdään, mutta päätimme jatkaa ainakin jonkun matkaa ja katsoa, josko sumu on paikallista. Pääsimme etenemään mukavasti, (tosin ei aivan suunniteltua matkavauhtia), mutta Kaunissaaren kohdalla totesimme, että ei kannata jatkaa eteenpäin, sillä sumu ei näyttänyt yhtään hälvenemisen merkkejä ja näkyvyys huononi koko ajan.

Sumu alkoi laskeutua

Meillä oli eväät koko päivän retkeä varten mukana, joten päätimme etsiä sopivan paikan niiden syömiseen ja samalla jäädä toiveikkaana odottamaan, josko sumu hälvenisi. Alkuperäinen matkasuunnittelu piti joka tapauksessa unohtaa.

Toteutunut reitti Lauttasaari - Stora Högholmen (kartta: Navionics)

Kaunissaaresta koilliseen on Stora Högholmen, jonne pääsimme rantautumaan.

Löysimme hyvän ankkuripaikan

Saari on aika pieni, sen kiersi helposti ympäri. Jännittäviä muotoja löytyi kivistä. Jääkaudelta? Tietääkö kukaan?

Raitoja kalliossa ja kivissä 

Ja mahtui pienelle saarelle hieno näköalapaikkakin. Istuimme korkeimmalla kohdalla eväitä syöden. Näköalasta ei kyllä ollut tietoakaan, sillä sumu oli sakea. 

Stora Högholmenin näköalapaikalla

Väylä Porvooseen kulkee vierestä ja ehkä m.s. J.L. Runeberg kulki ohitsemme. Sumutorvet vain soivat.

J.L. Runeberg ohitti meidät, mutta ei juuri näkynyt

Viereinen saari on n. 150 m:n päässä, mutta se hädin tuskin näkyi

Meidän piti lähteä takaisin. Matkaa Lauttasaareen oli n. 17 merimailia. Ei auttanut kuin suunnitella kaikki varotoimet, joille voimme lähetä. Päätimme hyödyntää veneen plotterin ja kompassin lisäksi myös mobiilisovellusta sijainnin määrittämiseen ja sen lisäksi tähystää ja kuunnella muita veneitä. Kannattaa muistaa, että sumussa ajaminen on aina riski.

Vene ankkurissa

Ohjeita sumun varalle

Navigointi

Jos sumu on sakea, eikä ole pakko liikkua, älä liiku. Jos olet liikkeelle, kannattaa ankkuroitua heti väylä ulkopuolelle, pysyä paikoillaan ja odottaa sumun hälvenemistä. Ja käyttää sumutorvea yhteentörmäysten välttämiseksi.

Merimerkkien avulla varmistimme sijaintimme

Aina paikalleen jääminen ei ole mahdollista ja silloin pitää panostaa huolelliseen navigointiin. Skipperin veneissä on karttaplotteri ja se näyttää veneen sijainnin. Sen ja kompassin avulla pärjää pitkälle. Varmuuden vuoksi otimme käyttöön myös 0100100 mobiilisovelluksen, joka näyttää myös sijainnin kartalla. Tarkistimme jatkuvasti, että molemmat näyttivät samaa sijaintia. Ja kompassin avulla varmistimme oikean suunnan pysymisen. Sumussa nimittäin katoaa suuntavaisto, koska mitään kiintopisteitä ei ole.

Merellä ei riitä, että tietää oman sijainnin, sillä liikkeellä on muitakin. Tutka tai AIS-järjestelmä* näyttää muut liikkeellä olevat veneilijät sekä oman sijainnin muille. Meillä ei ollut käytössä kumpaakaan. 

* AIS-järjestelmä (Automatic Identification System) on laivojen ja alusliikennepalvelu VTS-keskusten (Vessel Traffic Service) alusten tunnistamiseen ja sijainnin määrittämiseen käyttämä palvelu.

Sumutorvi

Sumutorvi kannattaa myös ottaa käyttöön mieluummin aikaisemmin kuin myöhemmin. Siihen puhaltaminen todellakin auttaa selvittämään, kuinka lähellä ja missä suunnassa on muita veneitä. Ja torven käyttö ei ole mikään fiilisasia, vaan on osa Meriteiden sääntöjä.

Sumutorvi käytössä

Sääntö 35 kertoo, että alueella, jolla näkyvyys on rajoitettu, tai sen läheisyydessä on tässä säännössä määrätyt äänimerkit annettava sekä päivällä että yöllä seuraavasti

a)    -           konealuksen, joka liikkuu veden halki, on enintään 2 min. väliajoin annettava pitkä  ääni.

     b)     --         kulussa olevan konealuksen, joka on pysähtynyt eikä liiku veden halki, on enintään 2  min. väliajoin annettava kaksi pitkää ääntä, joiden välillä on noin 2 s. tauko.

 

Näitä on määritelty k-kirjaimeen asti, eli 11 eri tilanteeseen. (lähde: Veneilijän merenkulkuoppi)

Me etenimme merellä hitaasti, joten otimme käyttöön kohdan a) ja kansimies puhalsi torveen vajaan kahden minuutin välein. Onneksi hän soittaa trumpettia, joten puhaltaminen onnistui mainiosti ja sitä jaksoi tehdä.

Täytyy muuten todeta, että jollei ole veneillyt sumussa, sitä on vaikea kuvitella. Kun ei näe rantoja eikä saaria, menettää suuntavaiston nopeasti. On mahdotonta tietää ilman kompassia, että mihin pitää ajaa. Ja vaikka itse pysyy väylällä, pitää varoa kanssaveneilijöitä, joita ei näe. On todellakin aikamoisessa "kuplassa". 

Torvikonsertti merellä oli ainutlaatuinen. Onneksi torvia käytetään, sillä ne todellakin helpottavat lähiveneiden hahmottamista.

Me pääsimme turvallisesti kotisatamaan, mutta täytyy sanoa, että poikkeuksellisesti perillä oli aika väsynyt olo. Kaikki aistit olivat virittäytyneet täyteen toimintakuntoon pitkäksi aikaa.