Sältingskär, Föglö, Ahvenanmaa 59°56,8' N - 20°16,0' E Upea retki lumoavien kalamajojen saarelle

 

Tutustu tästä henkeäsalpaavaan Sältingskärin saareen, missä voi kokea saariston kauneuden ja historialliset kalamajat ja saat meidän kokemukset ja vinkit saaristoretkeen.

Sydämeni meinasi pakahtua, kun saavuimme lähes maagisen tyynessä kelissä Ahvenanmaan Sältingskäriin ja edessämme olivat kauniit kalamajat. Kuinka kaunista Suomen saaristossa voikaan olla?

Kalamajat

Sijainti ja rantautuminen

Sältingskär sijaitsee Föglön kunnassa Ahvenanmaalla. Matkaa Maarianhaminaan on n. 15 merimalia. Me olimme lähteneet liikkeelle Raisiosta. Koska keli oli lähes täydellinen, uskaltauduimme ajaa Korppoon länsipuolta ja ylittää Kihdin Gustaf Dalen -loiston kohdalta.

Gustaf Dalen -loisto Kihdillä

 Siinä kohtaa Kihti on aika avoin tuulille. Jatkoimme suojaista väylää Degerön pohjoispuolelle ja siitä käännyimme etelään. Degerbystä matkaa on enää n. 7 merimailia. Kokonaismatka Raisiosta on n. 75 merimailia.

Reitti Raisio -Sältingskär (kartta: Navionics)

Lähestyminen Sältingskäriä (kartta: Navionics)

Ajoimme ensin saaren pohjoisreunalle, jonne saimme veneen hyvin ankkuriin. Sieltä nousimme kallion laella ja eteemme paljastuivat kalamajat.

Vene ankkurissa pohjoisreunalla

Kalamajat paljastuivat kallion laen takaa

Myöhemmin kävimme siirtämässä veneen eteläreunalle, josta sieltäkin löytyi oikein hyvä paikka veneelle.

Vene eteläreunalla

Täydellinen keli

Muutama kuva on laitettava, koska tuskin koskaan on näin ulkona merellä näin tyyntä. 

Pohjoisreunan tyyneydessä

Kalliorantaa

Tyyntä etelärannalla

Sältingskär

Sältingskär on Ahvenanmaan eteläreunalla oleva pieni saari. Tiesimme, että siellä on vanhoja, kunnostettuja kalamajoja. Saari on yksityisomistuksessa, mutta majoilla saa vierailla. Ne tarjoavat ainutlaatuisen kurkistuksen saaristolaiselämään.

Etelärannan kalliolla oli tämä jännittävän näköinen rakennelma. Onko tietoa, mikä tämä on?

Idylliset kalamajat

Kalamajat sijaitsevat saaren eteläreunalla aika lailla saaren keskellä. Majoja on viisi ja lisäksi on rakennettu puucee. 

Puucessä otsalampun valossa

Jo pelkästään kauniisti harmaantuneet kalamajat olisivat saaneet aikaiseksi ihastuneita huudahduksia, mutta sen lisäksi tyyni, aurinkoinen keli teki illasta täydellisen.

Kalamajat etelärannalla. Edustalla on kivistä ja puusta kasattu rakennelma.

Vanhimmat majat ovat 1800-luvulta. 

Minä kalamajan edustalla

Niistä näkee, kuinka saaristolaiset ovat aikoinaan asuneet ulkosaaristoon suuntautuneilla kalastusretkillään. Majoja käytettiin aktiivisesti vielä 1900-luvun alussa, mutta moottoriveneiden yleistyessä 1920-luvulla, myös kalamajojen merkitys väheni. Yhden majan vierestä löytyi kalliokaiverrus vuodelta 1924. 

Kalliokaiverrus vuodelta 1924

Majat olivat jo aika huonossa kunnossa 1990-luvulla. 

Valokuvia kalamajoista

Lehtileikkeitä ja valokuvia kalamajoista

Nyt ne ovat kunnostettuina Föglön kotiseutuyhdistyksen ja Ahvenanmaan museoviraston toimesta vapaaehtoisvoimin.  

Yksi kalamajoista

Toinen majoista

Kiersimme majalta toiselle ja ihastelimme niitä. Ne olivat myös sisältä siistejä. Vain yksi majoista oli vielä remontin alla. Majoista löytyi myös kaikenlaisia vanhoja esineitä. 

Pullorivistö yhden mökin hyllyllä

Majassa, jossa yövyimme, mm. roikkui naulakosta kaksi vanhaa kalastajan takkia.

Majoissa oli takat, joissa voisi lämmittää majan

Nämä majat toimivat autiotupien tapaan. Ne ovat avoimia ja niissä voi yöpyä. Lähtiessä majat pitää jättää vähintään yhtä hyvään kuntoon kuin saapuessa.

Kekseliäs kynnysmatto

Yhden majan seinällä oli opastaulu, joka ohjeisti pysymään lintujen pesimäaikaan 1.5.-15.7. majojen läheisyydessä. Siksi kävimme siirtämässä veneemmekin samalla puolelle saarta kuin itse olimme, emmekä lähteneet tekemään laajempaa saariretkeä.

Yhdessä majoista oli vieraskirjoja, mutta ne olivat täynnä, joten emme saaneet kirjoitettua terveisiä ja kiitoksia alueen ylläpitäjille.

Yö Sältingskärissä ja seikkailu tähtitaivaan alla

Meidän suunnitelmamme oli ajaa Maarianhaminaan yöksi, mutta päätin kaiken ihanuuden keskellä, että jäämme saareen yöksi. Oli niin kaunista ja meillä oli eväät mukana ja kaikki oli hyvin.

Olimme saaneet Trangian (retkikeitin) viritettyä ja suunnittelimme laittavamme tulen mökissä olevaan takkaan lämmittämään mökkiä ja vielä kynttilän palamaan valoa tuomaan. 

Kynttilöitä emme saaneet päälle 

Silloin huomasimme, että tulitikut olivat unohtuneet kotiin! Mietittiin kuumeisesti, mitä voisimme tehdä. Kiersimme kaikki majat huolella läpi, josko niistä löytyisi tulitikkuja. Katsoin jopa naulakossa roikkuneiden takkien taskuista. Lopulta löytyihän tulitikkurasia, mutta laatikko oli niin kostunut, että emme saaneet tikkuja syttymään.

Ilta-auringon kajoa Sältingskärissä

Onneksi meillä oli otsalamppu, joten aivan pimeässä ei tarvinnut olla. Kello oli jo sen verran, että emme enää halunneet lähteä ajamaan Maarianhaminaankaan, joten ei auttanut kuin syödä kylmää iltapalaa ja laittaa kaikki mahdolliset vaatteet päälle ja mennä majaan nukkumaan. Voin sanoa, että toukokuisena yönä lämpötila voi laskea aika matalalle. Minulla oli repussa mukana myös ns. avaruuspeitto ja levitin senkin vielä aamuyöllä päälleni, mutta pieni vilu oli seurana koko yön.

Yöpuku päällä

Kävimme yöllä ulkona ja mikä tähtitaivas siellä näkyi! Seisoimme aika pitkään ulkona mykistyineinä kauneudesta.

Hieman levottoman yön jälkeen heräsimme kauniiseen auringonpaisteeseen.

Aamuauringossa jatkoimme matkaa 

Aamukahvia emme saaneet, mutta muuten oikein hyvän aamupalan. Istuimme ulkona kalliolla syömässä ja lähdimme sen jälkeen kohti seuraavaa seikkailua läheiselle Lågskärin majakalle.

Video omalta retkeltä

https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7365533794750844192?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7343145672449787425

Kiitos!

BLOGIN HAKEMISTO