Sälsö, Sottunga, Ahvenanmaa 60°4.63' N - 20°44,8' E Hylätty luotsitupa kalliolla

Tilaa Onnellinen veneilijä -kirja



******************************************************************************




Muutaman kerran olimme ajaneet Sälsön ohi ja päättäneet, että seuraavalla kerralla pysähdytään ja katsotaan, mitä hiljainen saari pitää sisällään.  

Sijainti ja rantautuminen

Sottunga, johon Sälsön saari kuuluu, on asukasluvultaan Suomen pienin kunta. Se sijaitsee Korppoon ja Maarianhaminan puolivälissä ja itäpuolelle aukeaa avomeri. Sälsö on Turku-Maarianhamina-laivaväylän eteläpuolella. 

Reitti Turku - Sälsö (kartta: Garmin)

Sälsötä tunnetumpi saari lienee Husö, joka on aavistuksen itään päin. Sälsön pohjoispuolella on Södö. 

Sälsö sijaitsee aivan laivaväylää pienemmän sisäväylän eteläpuolella. Aiemmin tämä pieni väylä on toiminut pääväylänä. Maan kohoamisen seurauksena nykyinen pääväylä otettiin käyttöön 1700-luvulla.

Lähestyminen Sälsötä (kartta: Garmin)

Matkaa Turusta on noin 50 merimailia.

Saaren pohjoisreunalla on huonokuntoinen laituri. Saimme kuitenkin veneen kiinnitettyä siihen. Meillä oli itse asiassa toinenkin syy pysähtyä, sillä bensamittarimme näytti huolestuttavan matalia lukuja. Veneilykaveri jäi selvittämään bensatilannetta ja minä tein pikaisen tutustumisretken saareen.

Vanha polku ja portaat johtavat kalliolle

Sälsö

Sälsö on aika pieni saari, alle 40 hehtaaria. Laiturin lisäksi kartassa näkyy ankkurimerkki eteläreunalla Östra vikenin kohdalla.

Sottungassa on ollut luotsitoimintaa ainakin vuodesta 1675. Sokkeloisessa ja karikkoisessa saaristossa on tarvittu luotsien apua turvalliseen kuljetukseen. Aiemmin luotsipaikka oli viereisellä, lännenpuoleisella Finnön saarella, mutta siirrettiin Sälsöhön.

Luotsitupa on rakennettu 1800-luvulla

Luotsitupa

Kalliolla on edelleen puinen luotsitupa pystyssä, mutta se on todella huonossa kunnossa. Kalliolle johtavat rannasta upeat, rautakaiteiset kiviportaat. 

Kallioportaat

Voi vain kuvitella, millainen saari on ollut loistossaan. Onkohan nämä portaat rakennettu vain luotsitupaa varten, vain olisiko saarella ollut enemmänkin asutusta?

Vanhaa puustoa

Luotsitupa on rakennettu 1857 ja se on ollut toiminnassa 1968 saakka. Tällöin luotsitoiminta siirrettiin manner-Ahvenanmaalle ja Sottungan n. 300 vuotta kestänyt luotsitoiminta päättyi.

Sälsön luotsitupa

Tämän jälkeen luotsitupa oli Kökarin lintuyhdistyksen käytössä, mutta jossain vaiheessa hekin ovat lopettaneet tuvan käytön.

Luotsitupa sisältä

Nyt luotsitupa on romahtamispisteessä. Kuinka harmillista, että tupa yhdelle kauneimmista paikoista on jätetty tupa romahtamaan.

Loisto

Kalliolla seisoo myös sektoriloisto. Sen iästä ei löydy tietoa. Loisto on punaisen rautaristikon päällä.

Sektoriloisto

Södö

Mielenkiintoista on, että pohjoispuolella olevalla Södön saarella on ollut neljä rautakaivosta 1840-luvulla. Södössä on myös vieraillut 1800-luvun alkupuolella Kustaa IV Adolf ja siksi saaren kallioon on hakattu muistokirjoitus. Södön saarella en ole käynyt, mutta kuulostaa siltä, että siellä pitää käydä. (Wikipedia) Saarella on kesäasutusta, joten se pitää huomioida rantautuessa.

Video omalta retkeltä

https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7373361438087236897?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7343145672449787425

BLOGIN HAKEMISTO

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Espoon saaria, Espoo: Pentala, Stora Herrö, Rövaren, Kaparen, Rövargrundet, Gåsgrund, Knapperskär

Hakemisto

Itä-Helsingin saaret, Helsinki: Pihlajaluoto, Hattusaari, Krokholmen, Malkasaari, Kotiluoto, Villaluodot: Itäinen Villaluoto