Langinkoski, Kotka 60°29,3' N - 26°53,27' E Keisarillinen kalastusmaja kosken laidalla
 |
Olen lukenut kirjoja kalamajoista (esim. Mauri ja Irja Hirvonen: Tuulen armoilla) ja veneillyt ympäri merialueita etsimässä niitä. Yleensä kyseessä on ollut romahtanut tai romahtamispisteessä ollut maja, jota saariston kalastajat ovat käyttäneet ulkomerillä voidakseen kalastaa pidempään ennen kotiinpaluuta. Tässä keisarillisessa kalastusmajassa on kyse jostain ihan muusta.
Sijainti ja rantautuminen
Langinkoski sijaitsee Kymijoen suussa Kotkassa, Sapokan satamasta n. 5 merimailin päässä luoteeseen.
 |
| Reitti Kotka - Langinkoski (kartta: Navionics) |
Väylä sinne on hyvin merkitty ja
ohjaa ajamaan itäistä rantareunaa hipoen. Lahti näyttääkin niin matalalta,
ettei väylältä tee mieli poiketa.
Ennen Langinkoskea etelän suunnasta on itäreunalla pieni laituri, johon veneen voi kiinnittää.
 |
| Vene laiturissa |
Sitä kutsutaankin keisarilliseksi laituriksi. Laiturilta
on pieni kävelymatka Keisarilliselle kalastusmajalle.
Langinkoski
Langinkoski on ollut tärkeä kalastusalue jo vuosisatojen ajan.
 |
| Langinkoski |
Erityisesti lohi on kuulunut alueen kaloihin ja kosken on sanottu olleen Suomen
parhaita lohikoskia. Välillä lohet olivat Kymijoen alueelta loppuneet, mutta
tällä hetkellä lohikanta on jälleen hyvä. Myös meritaimen kuuluu alueen
suosittuihin kaloihin. Metsähallitus hallinnoi alueen kalastuslupia.
 |
| Langinkosken kuohuja |
Keisarillinen kalastusmaja
 |
| Langinkosken alue |
Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on Venäjän keisari
Aleksanteri III:n kesähuvila 1880-luvun loppupuolelta. Keisarilliseksi rakennukseksi
se on vaatimaton, mutta kalastusmajaksi se on aika hulppea.
 |
| Keisarillinen kalastusmaja |
Langinkosken keisarillinen kalastusmaja rakennettiin keisari Aleksanteri III:n vierailtua 1880 Langinkosken lohenkalastamolla.
 |
| Kalastusmajan lähistöllä on Keisarin kalastuskivi |
Kaunis koski
ja suuret kalansaalit tekivät vaikutuksen ja näin Suomen autonominen suuriruhtinaskunta
sai käskyn rakentaa kalastusmajan ja siirtää kosken kalastusoikeuden keisarille.
 |
| Silta kalastusmajalle |
Majan ovat suunnitelleet suomelaiset arkkitehdit Gripenberg ja Schjerfbeck. Maja on Suomen ensimmäisiä kansallisromanttisen tyylin edustajia.
 |
| Museo oli kiinni, mutta ikkunoista näki hieman sisälle |
Osa alkuperäisestä esineistöstä on vielä esillä museossa.
 |
| Kalastusmajalle kuljetaan portin läpi |
Keisariperhe vieraili paikalla, kun rakennustyöt olivat vielä käynnissä. Keisari halusi kuitenkin kalastaa ja hän löysi joen rannasta sopivan kiven. Myöhemmin hän rakensi kivelle puiset tikkaat, jotka olivat ilmeisesti paikalla 1930-luvulle asti. Keisari kalasti kiveltään toutaimia (itselleni täysin tuntematon kala).
Maja valmistui 1889 ja kalastusmaja toimi keisariperheen kesäpaikkana ja paikalla oli usein myös perhettä, sukulaisia ja ystäviä. Tärkeää oli, että välillä oli mahdollista unohtaa tiukka hovietikettikin. Suomea pidettiin turvallisena lomapaikkana.
 |
| Kuva keisariperheestä |
Viisi vuotta keisariperhe ehti pitää paikkaa kesäpaikkanaan. 1894 keisari
Aleksanteri III menehtyi. Hänen seuraajansa Nikolai II vieraili paikassa vain
kerran.
 |
| Kauniit ikkunakoristeet |
Alueella on useampia rakennuksia samalta aikakaudelta.
 | ||
| Kalastajien maja |
 |
| Kalahautomo vuodelta 1908 |
Vanhin rakennus on pieni ortodoksinen kappeli eli tsasouna, jonka ovat
rakentaneet Valamon luostarin munkit 1800-luvun alussa. Venäjän keisari Paavali I oli
lahjoittanut munkeille alueen kalastusoikeudet 1790-luvulla.
 |
| Kappeli eli tsasouna |
Ensimmäisen maailmansodan aikaan kalastusmajassa toimi Punaisen Ristin toipilaskoti venäläisille sotilaille.
Rannoilla näkyy myös Kymijoki-Päijänne-puolustuslinjaa. Alueen ympärillä on myös juoksuhautoja. Linnoitus oli 1,5 km pitkä. Linnoitustyöt eivät ehtineet valmiiksi ennen sodan päättymistä.
 |
| Juoksuhautoja kosken vieressä |
Suomen itsenäistyttyä kalastusmaja siirtyi Suomen valtiolle. Maja on
toiminut Suomen kansallismuseon museona vuodesta 2018. Museona se on toiminut
jo 1930-luvulta alkaen. Museoaluetta ympäröi luonnonsuojelualue. (Lähde: Metsähallitus, Suomen kansallismuseo)
Kommentit
Lähetä kommentti