Suomen saaristo on täynnä jännittäviä,
erikoisia ja tuntemattomia paikkoja. Putsaaren piilokirkosta kuulimme
ystäviltämme, jotka mökkeilevät Uudenkaupungin alueella.
 |
| Kohti Putsaaren piilokirkkoa. Oikealla Satamakari. |
Reitti
Putsaari sijaitsee Uudenkaupungin
edustalla n. 8 merimailin päästä Uudenkaupungin vierasvenesatamasta. Meidän lähtösatama
oli Raisio ja sieltä on matkaa n. 50 merimailia.
 |
Reitti Raisio - Putsaari (kartta: Navionics)
 | | Lähestyminen Putsaarta (kartta: Navionics) |
|
Putsaari on isohko 400 hehtaarin
kokoinen ”repaleinen” saari. Saaressa on paljon yksityisomistuksessa olevia mökkejä,
joten mihin tahansa rantaan ei voi kiinnittyä. Lisäksi osa saaren luoteisosasta
kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Mekin ajoimme ensin saaren
koillispuolelle, kunnes kuulimme, että kannattaa rantautua aivan
päinvastaiselle rannalle länsi-lounaaseen Satamakarien pohjoispuolelle Kappelilahdelle.
Harmillisesti tuuli kävi
navakasti suoraan lännestä, joten hieman haasteellista rantautuminen oli.
Lisäksi Kappelilahden vesialue on aika matalaa. Saimme lopulta veneen ankkuriin
ja köyden puuhun kiinni, mutta moottorin nostimme varmuuden vuoksi ylös.
 |
| Vene ankkurissa |
Ulkoisen Satamakarin itäpuolelle ei kannata yrittää, sillä Kappelinpuhti
(lahti) on todella matalaa.
 |
| Satamakarin ja Putsaaren välissä on kapea salmi |
 |
| Kappelinpuhti on todella matalaa |
 |
| Kappelipuhdin pohjoisreuna on lähes suota |
Saaren nähtävyys on kauniiden maisemien lisäksi puinen kappeli, Putsaaren piilokirkoksi nimetty rakennus.
Saarella on ollut myös kiviteollisuutta. Nupukivien louhintaa on harjoitettu 1960-luvulle saakka.
Piilokirkko
Lahden pohjoiselle reunalle on
laitettu myös puiset kyltit, jotka opastavat kohti kirkkoa.
 |
| Kyltit opastavat piilokirkolle |
Kallioita ja
metsäpolkua kulkien puinen kirkko tuli näkyviin metsän keskeltä kallioiden
välistä muutaman sadan metrin päästä.
 |
| Piilokirkko siintää kalliolta |
 |
| Putsaaren piilokirkko |
Putsaaren piilokirkko on
rakennettu 1600-luvulla.
 |
| Piilokirkko takaa |
Kirkon seinillä on kirjoituksia
ja puumerkkejä jo vuodelta 1684 saakka ja tutkimuksissa rakennuksen on arveltu valmistuneen
näihin aikoihin. Ensimmäisen kerran piilokirkko mainitaan 1753 Uudenkaupungin
kirkkoherran muistiinpanoissa. Kappeli laudoitettiin uudelleen 1810 ja
ympäristö on toiminut saaristolaisten hautausmaana.
 |
| Tuntemattomien viimeinen leposija |
 |
| Tuntemattomien merenkävijäin muistolle |
Piilokirkko on pieni, vain n. 16
m2. Rakennuksessa ei ole kuin maalattia ja lisäksi kaksi pientä ikkunaa.
Penkitkin sijaitsevat seinien vieressä.
 |
| Piilokirkko sisältä |
 |
| Piilokirkossa on vain kaksi pientä ikkunaa ja seinillä kirjoituksia |
Putsaaren piilokirkon merkityksen
voi ymmärtää, kun huomioi Putsaaren sijainnin vanhan Tukholmasta ja
Ahvenanmaalta Pohjanlahdelle kulkeneen purjehdusreitin varrella. Putsaari toimi
aktiivisena ja paljon käytettynä suojasatamana ennen Tukholmaa. Saaressa on ollut
ennen piilokirkkoa suurempi merenkulkijoiden kappeli ja länsirannalta on
löytynyt mm. kummeleita ja kalliokaiverruksia sekä satama-alkuisia paikkoja.
 |
| Piilokirkko sivulta |
Kappeli on ollut aktiivisessa käytössä ja Putsaaren sijaintia Uudenkaupungin
edustalla käytettiin perusteluina 1787 Uudenkaupungin hakiessa tapulioikeuksia.
1802 ehdotettiin jopa Rauman ja Uudenkaupungin yhteisen tullikamarin
perustamista Putsaareen. (lähde: Kalmistopiiri.fi)
Piilokirkko-termi lienee tässä
tapauksessa tarkoittanut sijainnin haasteellisuutta, sillä kirkkoa on vaikea
löytää metsän keskeltä korkeiden kallioseinämien välistä. Sijainti myös suojasi
mahdollisilta vainoajilta. Erään tarinan mukaan rakentajat ovat olleet Rauman
fransiskaanimunkkeja, mutta toisen tarinan mukaan rakentajina toimivat Suomesta
karkotetut munkit ja nunnat. (lähde: Selkämeri.fi)
 |
Opastus piilokirkon sisällä
|
 |
| Kirkossa on myös hengellistä materiaalia |
Piilokirkko sijaitsee korkeiden kallioiden välissä. Kallioilta on kauniit näkymät merelle.
 |
Kalliolla
|
 |
| Maisemat selkämerelle. Taustalla on Isokarin majakka |
Kommentit
Lähetä kommentti