Högland, Kemiönsaari, Saaristomeren kansallispuisto 60°06,50' N -22°18,7' E Saaristomeren korkeimmalta kalliolta näkee kauas
 |
Gullkronan selälle aukeava maisema suorastaan häikäisee Höglandin kallioilta.
 |
| Höglandin kallioita |
Sijainti ja rantautuminen
Lähdimme Paraisten venesatamasta ja reitti oli aika suoraan etelään vähän yli 10 merimailia.
 |
| Reitti Parainen - Högland (kartta: Navionics) |
Ohitimme mm. Paraisten Portin sataman ja lossin.
 |
| Sorpon lossi |
Höglandin laituri ja retkisatama sijaitsevat saaren luoteisosassa. Lähestyminen kannattaa tehdä varoen, sillä luoteisosan edustalla on myös matalikko ja kiviä.
 |
| Höglandin luoteisreunan kallioita |
Meidän vierailumme aikaan vesi oli matalalla,
joten ajoimme erityisen varovasti. Emme kiinnittyneet laituriin vaan ankkurilla
kiinnityskoukkuun, koska laituri tuntui olevan liian korkealla.
 |
| Höglandin retkisataman laituri |
Ilta merellä oli uskomattoman
kaunis ja tyyni.
Högland
Saari kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon.
 |
| Saaristomeren kansallispuisto |
Pohjoisosassa on kapealla
kannaksella pääsaaressa kiinni oleva Alören niemi.
 |
| Saaren pohjoisreuna |
 |
| Alören Höglandin pohjoisreunalla |
Retkisataman kupeessa ovat ruokaryhmä, puuvaja ja puuceet.
 |
| Ruokailupaikka retkisatamassa |
 |
| Puuceet |
Myös saaren kaksi luontopolkua lähtevät
satamasta.
Luontopolut
 |
| Saaren kartta |
Höglandiin voi tutustua kahdella
luontopolulla. Toinen luontopolku on n. 1,1 km ja toinen n. 200 m.
 |
| Opastaulu |
Luontopolku näkötornille
 |
| Upeat maisemat avautuvat kallioilta |
Pidempi luontopolku kiipeää korkeille
kallioille ja näkötornille. Höglandin kalliot ovat Saaristomeren korkeimpia ja
nousevat 42 metriä meren pinnan yläpuolelle.
 |
| Luontopolulla kävelyä helpottavat portaat |
Nykyinen näkötorni on rakennettu
1993. Jo sitä ennen paikalla on ollut kolmiomittaustorni, jolloin se toimi mm.
karttojen tekemistä varten. Toisen maailmansodan aikana torni toimi ilmavalvontatornina.
 |
| Höglandin näkötorni |
Kallion laella on myös käkkärämäntyjä. Ne syntyvät, kun puut altistuvat jatkuvalle tuulelle.
 |
| Saariston käkkärämänty |
Myös katajikkoa näkee kallion laella paljon.
 |
| Katajikko kallioilla |
Näkötornilta polku laskeutuu
laaksoon ja sieltä löytyvät kahden asutuksen rauniot, jotka ovat vanhempia kuin
torpan rauniot. Läheisyydestä löytyy jäänteitä myös ns. ”ryssänuunista”, joka on
toiminut leipäuunina, jossa on paistettu leipää Venäjän laivaston merimiehille.
Minä en sitä kyllä maastosta hahmottanut. Aina yhtä kiehtovaa on ajatella, että
satoja vuosia sitten satama on sijainnut tässä.
 |
| Muinaisjäännöksiä |
Laaksossa on myös lehdesmetsä,
joka on aikoinaan ollut lehdesniitty. Silloin puista on hyödynnetty lehtisiä
oksia eläinten talviravinnoksi.
 |
| Lehdesmetsää |
Paluumatkan varrelle osuu myös hiekkaranta.
 |
| Hiekkaranta Höglandin länsireunalla |
Luontopolku vanhan tilan ympäri
Lyhyempi luotopolku esittelee
saaressa olleen vanhan torpan perustukset. Saaressa on asunut torppari Johannes
Anders Vesterberg, jota kutsuttiin myös Höglandin Janneksi. Hän rakensi 1889
pienen torpan saareen ja asui saaressa puolisonsa Marian ja neljän lapsensa
kanssa 1922 saakka. Pääelinkeino oli kalastus ja majakoiden hoitaminen.
Torpasta on jäänyt jäljelle vain
kivijalat asuinrakennuksesta ja navetasta.
 |
| Torpan jääneet |
Navetta oli aika pieni, sillä
karjaa oli vain yksi lehmä ja muutama lammas.
Myös vanha pelto on nähtävissä.
Pellolla on viljelty perunaa, juureksia sekä kauraa.
(lähde: Metsähallitus)
Video omalta retkeltä
 |
| Täydellinen kesäilta Saaristomerellä |
Kommentit
Lähetä kommentti