Färjsundet, Godby, Finström, Ahvenanmaa 60°14,3' N - 20°0,9' E Mestauksia, näkötorni ja puutarha
![]() |
Veneilijälle Godby näyttäytyy erityisen hienolta Färjsundetin kohdalla. Se on kapea salmi, jonka yli menee näyttävä silta ja itäreunalla kohoaa näkötorni.
![]() |
Färjsundetin salmi |
Sijainti ja rantautuminen
Godbyn keskusta sijaistee
sisämaassa, joten tässä kirjoituksessa keskitytään Färjsundetin alueeseen. Matkaa
Maarianhaminasta on n. 13 merimailia ja Turusta n. 80 merimailia.
![]() |
Reitti Maarianhamina - Färjsundet (kartta: Garmin) |
Näkötornin kohdalla ei ole mitään varsinaista vierasvenelaituria, ellei sellaiseksi laske salmen vastarannalla olevan viljankuivaamon edessä olevaa betonilaituri. Tosin en tiedä, saako siihen edes jättää venettä. Ja sieltä pitäisi kiertää sillan kautta salmen toiselle puolelle.
![]() |
Vene ankkurissa |
Me jätimme veneen ankkuriin reunapenkalle.
Godbyn Färjsundet
Färjsundet on Finströmin ja Saltvikin
kuntien välissä oleva salmi. Färjsundet on historiallisesti mielenkiintoinen
paikka. Alueella on ollut merkitystä sijaintinsa vuoksi jo kauan.
![]() |
Kaunis maantie johti ankkuripaikalta näkötornille |
Historiaa
Färjsundet eli ”Lauttasalmi” on
ollut tärkeä Ruotsin ja Suomen, sekä Baltian postitiellä. Salmen yli on
kuljettu lautan tai lossin kanssa vuoteen 1937. Tällöin salmen yli rakennettiin
silta parikymmentä vuotta myöhemmin sille johtava tunneli. Kallion läpi
puhkaistu tunneli oli Suomen ensimmäinen tietunneli 1958.
![]() |
Färjsundetin silta |
Salmen jäällä on taisteltu Suomen
sisällissodassa 1918 ja tällöin manner-Suomesta tulleet valkoiset teloittivat
kahdeksan vangiksi jäänyttä punakaartilaista.
Salmen toisella puolella on Saltvikin
pitäjässä oleva Haraldsbyn kylä. 1900-luvun alussa kylässä oli
teollisuuslaitoksia ja kauppoja ja näin se toimi yhtenä maakunnan keskuksena.
1500-luvulla Färjsundetissa on
ollut maakuntakäräjien kokouspaikka. Kallioilla on sijainnut myös Ahvenanmaan
keskeinen hirsipuu- ja mestauspaikka 1600-1700-luvuilla. Teloitettujen haudat
sijaitsevat hieman kauempana sillan eteläpuolella.
![]() |
Mestauskalliot |
Korkea rakennus on viljankuivaamo.
Se on rakennettu 1965 SOK:n toimesta ja on edelleen käytössä.
![]() |
Viljankuivaamo |
Kuivuri sijaitsee samalla
paikalla, jossa on ollut Haraldsbyn saha 1800-luvun lopulta aina 1930-luvun
alkuun, jolloin toiminta päättyi. Kyseinen saha oli Ahvenanmaan suurin, ja
siellä oli ajoittain yli 30 työntekijää. Sahatavaraa on viety esim. Saksaan, Englantiin
ja Hollantiin.
Nähtävyyksiä
Höga C -näkötorni
![]() |
Höga C -näkötorni |
Godbyn näkötorni Höga C on upealla paikalla korkealla kalliolla. Näkötorniin pääsee Uffe på Berget -kahvilan kautta. Puiseen näkötorniin noustaan portaita pitkin ja ylhäältä on huikaiseva näköala.
![]() |
Näkymät näkötornista |
Korkeanpaikan kammoisille ei kohdetta voi suositella. Lisäksi kannattaa varautua siihen, että kovemmalla tuulella näkötorni heiluu tuulen mukana. Aivan pienille lapsille torni ei sovi.
![]() |
Näkötornin portaissa |
Torni on 70 metriä merenpinnan
yläpuolella.
Uffe på Berget -kahvila
![]() |
Uffe på Berget -kahvila |
Kahvila on myös pysähtymisen
arvoinen. Tilaa on sekä sisällä että ulkoterassilla. Meitä ilahdutti herkkujen
lisäksi myös terassilla esiintynyt duo.
![]() |
Herkullista ahvenanmaan pannukakkua |
Arboretum
Arboretum eli alue, jonne on istutettu sekä kotimaisia että ulkomaisia puu- ja pensaslajeja. Sana tulee latinan kielestä ja arbor takoittaa puuta ja etum viittaa kasvupaikkaan. Arboretumin tavoitteena on antaa tietoa mm. puiden ulkonäöstä, kasvutavasta ja perimästä. Tämä arboretum keskittyy erityisesti vierasperäisiin lajeihin Ahvenanmaan luonnossa.
![]() |
Arboretumin puita |
Arboretumin halki johtaa n. 1,7 km pitkä metsäpolku.
![]() |
Luontopolun kartta |
Suurin
osa arboretumin puista on istutettu 1930-luvulla.
![]() |
Opaskylttejä polun varrella |
Kommentit
Lähetä kommentti