Puruvesi Saimaa, Veneilyä kirkasvetisellä järvellä

Puruvesi on osa Saimaata ja sijaitsee Savonlinnan, Kiteen ja Kerimäen alueilla. Se on tunnettu erityisesti kirkasvetisyydestään. Erityisen kirkas vesi johtuu siitä, että suuri osa järven vedestä tulee pohjassa olevista lähteistä hiekkakerrosten läpi. Puruvesi on yhteydessä Saimaaseen vain kapeiden salmien kautta, joten vesi vaihtuu hitaasti. Alue sijaitsee myös kaukana Saimaan päävirtauksesta.

Saaria Puruvedellä on yli 700.

Me teimme pienen kierroksen Puruvedellä. Laskimme veneen Kerimäeltä ja ajoimme Eevansaareen, Mantsin matalikon ohi Linnasaareen ja sieltä Kesälahdelle. Kävimme myös Hytermässä. Matkaa kertyi noin 35 merimailia. Jos laskee ajomatkan Kerimäelle takaisin, matkaa kertyy noin 50 merimailia.

Reitti Puruvedellä (kartta: Navionics)

****************************************************************************

Kerimäki, Savonlinna 61°54,4’ N - 29°17,1’ E

Kirkkorannan venevajat

Sijainti ja rantautuminen

Kerimäki sijaitsee Savonlinnasta autolla noin puolen tunnin päässä. Vuodesta 2013 Kerimäki on kuulunut Savonlinnan kaupunkiin. Parhaiten Kerimäki on tunnettu suuresta puukirkostaan.

Me ajoimme autolla Kerimäelle ja laskimme Kerimäen Kirkkorannassa veneen veteen (kartta 1).

Kirkkorannassa on todella kaunis punainen venevajarivistö, jota ei voi kuin ihailla. Venevajojen vieressä oli luiska, jota pitkin lasku onnistui hyvin. Laituri on myös vieressä. 

Punaiset venevajat satamassa

Kerimäeltä on hyvä lähteä tutustumaan Puruveden kauniiseen vesistöön.

Kirkkorannasta on vain muutaman sadan metrin matka kirkolle ja palveluiden äärelle.

Kerimäen nähtävyyksiä

Kerimäen kirkko

Kerimäen kirkko on maailman suurin puukirkko. 

Kerimäen kirkko

Kirkon suuruuden ymmärtää vasta, kun on sen vieressä. Istumapaikat löytyvät 3000 ihmiselle ja seisomapaikkojen myötä kirkkoon mahtuu jopa 5000 ihmistä. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Anders Granstedt. Jossain vaiheessa on pohdittu, olisiko suuren koon syynä ollut mittayksikkövirhe. Mutta silloisen kirkkoherran tavoitteena oli, että puolet pitäjän asukkaista mahtuisi kerralla kirkkoon. Kerimäen pitäjään kuului tuolloin myös Savonranta, Punkaharju ja Enonkoski. Seurakunnalla ei ollut varoja kivikirkon rakentamiseen, joten se tehtiin puusta. Itse rakennustyö ja materiaalit saatiin seurakuntalaisilta. Esimerkiksi jokainen 15-60-vuotias mies oli velvollinen osallistumaan työhön. Kirkko on otettu käyttöön 1848.

Kellotapuli

Kirkon kellotapulissa on myös pieni myymälä.

Kotiseutumuseo

Kerimäen kotiseutumuseo on perustettu 1966. Ulkoilmamuseossa esitellään Kerimäelle tyypillistä esineistöä ja rakennuksia. Rakennukset ovat 1700-1800-luvuilta. 

Kotiseutumuseon rakennuksia

Rakennukset ovat avoinna, joten niihin joko pääsee ihan kunnolla sisälle tai ainakin näkee sisälle. Alueella on mm. aitta, savusauna ja savutupa. 

Kotiseutumuseon savusauna

Museossa on myös opas, joka mielellään kertoo museosta ja jolta voi kysyä enemmän.

Kerimäkeläistä esineistöä

Video omalta retkeltä

https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7552118136741367062?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7577093072853632534


**************************************************************************

Eevansaari 61°51,5’ N - 29°29,2’ E

Eevansaaren hiekkasärkän kärki

Eevansaari on hieno luontokohde upeiden hiekkasärkkiensä ansiosta. Erityisesti saaren koilliskulmassa järvestä nousee hiekkasärkkä. 

Hiekkasärkkä

Se jatkuu myös vedenalaisena särkkänä, joten veneellä liikkuessa kannattaa seurata väylämerkkejä. 

Hiekkasärkkä koostuu aivan hienosta hiekasta

Saaren pohjoispuolella on myös muita, pienempiä särkkiä. 

Itäreunan hiekkaranta

Toisaalta aivan särkkien vieressä on Eevanhauta, jossa vettä on reilusti yli 10 metriä. Kiehtovia ovat merenpohjan muodot!

Sijainti ja rantautuminen

Eevansaari sijaitsee aika lailla keskellä Puruvettä (kartta 5 ja 6). Saaressa ei ole mitään palveluita. Saaren ympärillä on matalikkoja, joten rantautuminen kannattaa tehdä varovaisesti ja huolella.

Aallot muokkaavat hiekkarantaa jatkuvasti

Me jätimme veneen saaren pohjoisreunalle ankkuriin. Ranta on loivaa, joten maltilla eteenpäin.

Vene ankkurissa

Käveltävää oli jonkin verran koilliskulmaan, mutta kulkeminen harjumaisessa metsässä oli suhteellisen helppoa.

Eevansaaren metsää

Saaressa ei ole varsinaisia palveluja, mutta pari itse rakennettua nuotiopaikkaa löytyy.

Tulipaikka

Video omalta retkeltä

https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7527342972304772374?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7577093072853632534

**********************************************************************

Mantsin matalikko, Kesälahti, Kitee  61°57,6’ N - 29°40,4’ E


Mantsin matalikko

Mantsin matalikko on hiekkasärkkä, joka nousee keskellä Puruvettä Hummonselällä. Veden pinnan ollessa korkealla, sitä ei näy ollenkaan. Jos haluaa rantautua, matalikon itäpäätä suositellaan siihen ja silloinkin varovasti lähestyen. Kohde on erittäin sääherkkä.

Hiekkasärkkä keskellä Hummonselkää

Tämä alue Puruvettä on Suomen kirkasvetisimpiä kohteita. Paikkaa on kehuttu myös hyvänä snorklauspaikkana.

Sijainti

Hiekkasärkkä näkyy Linnasaareen menevän väylän länsipuolella (kartta kohta 14 ja 17). Matalikon kohdalla on merimerkit ohjaamassa särkän oikealta puolelta.

Olisi tehnyt mieli mennä kävelemään hiekalle, mutta emme uskaltautuneet rantautua särkälle. Myöhemmin luin netistä, että paikka on erityisen suosittu hellepäivien uimapaikkana, joten rantautuminen olisi ollut mahdollista. Lisäksi särkän välittömässä läheisyydessä syvyys putoaa jopa 30 metriin.

Video omalta retkeltä

https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7523738320191393046?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7577093072853632534

****************************************************************************

Linnasaari, Kesälahti, Kitee 62°00,3’ N - 29°37,1’ E  

Linnasaari on u:n muotoinen saari kapeine ja pitkine niemineen. Saari avautuu luoteeseen. Suojaisa laguuni on hiekkarantoineen ainutlaatuinen. 

Kirkasta vettä ja hiekkaa

Se muistuttaa hieman Pihlajaveden Kongonsaaren Koukkuniemeä.

Upeaa metsää

Sijainti ja rantautuminen

Linnasaari sijaitsee Kiteen Kesälahdella. Se on Puruveden pohjoisosassa Hummonselällä Pihlajaniemen itäpuolella (kartta 16). Laguuniin ajettaessa kannattaa seurata merimerkkejä, sillä myös tällä alueella on paljon matalikkoja. 

Kapeat niemet ovat tyypillisiä

Niemen harjanteella kulkee polku

Laguunissa on kaksi retkisatamaa. Rantautuminen tapahtuu ankkuroitumalla. 

Hiekkarannalle on helppo ankkuroitua

Huomioitavaa on, että laguunin keskellä on noin 10-15 metriä vettä. Moni ajaa keulan reilusti hiekkaan.

Nuotiopaikka ja puukatos

Saaressa on kaksi nuotiopaikkaa ja polkuja, joita pitkin kävelemällä voi tutustua kauniiseen saareen. 

Kaunis nuotiopaikka

Video omalta retkeltä

https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7553258985260879126?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7577093072853632534


**************************************************************************

Kesälahti 61°53,4’ N - 29°47,1’ E

Sijainti ja rantautuminen

Karjalan kievari on pienen kävelymatkan päässä

Kesälahdella (kartta 19-20) sijaitsevan Karjalan kievarin edustalla on vierasvenelaituri.

Yleinen vierasvenelaituri. Taustalla venekerhon laituri.

Läheisyydessä on myös jätepiste.

Palveluita vierasvenesatamassa

Pienen kävelymatkan päässä on Karjalan kievari, jossa on mm. ravintola, sekä mahdollisuus vuokrata mökkejä. 

Vuokramökit sijaitsevat rannan tuntumassa

Vieressä ovat myös uimaranta ja mahdollisuus varata saunavuoro.

Video omalta retkeltä

https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7557609369991531798?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7577093072853632534

**************************************************************************

Hytermä, Kerimäki 61°54,3’ N - 29°23,1’ E


Työn muistomerkki

Hytermä on yksi kiehtovimmista paikoista, missä olen vieraillut. Jo saarten muoto lupaa aivan ainutlaatuista kokemusta. Hytermän harjusaaret ja saarissa olevat lammet ovat syntyneet jääkauden lopussa n. 11.500 vuotta sitten. 

Hytermän saaressa on lampia

Myös hiekkarannat ovat tyypillisiä harjusaarille.

Sijainti ja rantautuminen

Hytermän saaret ovat vain muutaman merimailin päässä Kerimäen Kirkkorannasta, mutta saarimuodostelma muodostaa pienen esteen (kartta 3). Pienellä veneellä kenties pääsee maantiesiltojen alta. Toinen vaihtoehto on kiertää merkittyä väylää pitkin Hytermänselälle.

Hytermän kartta

Me osuimme paikalle sangen tuulisena päivänä, emmekä lähteneet kokeilemaan rantautumista matalarantaiselle Hytermälle. 

Tuulitukka

Sen sijaan ajoimme autolla Hytermänlahdelle, josta sai vuokrattua soutuveneen ja soudimme muutaman kymmenen metrin matkan Hytermälle.

Hytermän lounaisreunalla on laituri pienten veneiden rantautumista varten.

Laituri saaren lounaisreunalla

Hytermän luonnonsuojelualue

Hytermän saaret olivat nimismies ja sotakamreeri Heikki Häyrysen eli Romu-Heikin ja hänen vaimonsa Lillin valtakuntaa. Häyrynen toimi Kerimäen nimismiehenä 1916-1940. Hytermän saaret tulivat pariskunnan omistukseen 1920-luvun lopulla. He aloittivat metsien ja maiseman hoidon ”tuleville sukupolville iloksi, onneksi ja siunaukseksi” ja saarista tuli alueen ensimmäinen luonnonsuojelualue 1932.

Hytermän luonnonsuojelualueen kartta

Romu-Heikki oli myös todellinen ”tee-se-itse” mies ja saaressa laaja kokoelma kivitaidetta ja vanhoja rakennuksia. Raivauksista syntyneitä kiviä ja lähialueiden myllynkivistä syntyi erilaisia teoksia. Rakentaminen antoi töitä myös paikallisille työttömyyden koetellessa aluetta. Näyttävin teos on Työn muistomerkki -monumentti. Teokseen on käytetty lukuisia myllynkiviä ja se nousee jopa 7 metrin korkeuteen.  

Työn muistomerkki

Metsämuseo

Hytermään on myös siirretty vanhoja rakennuksia, joihin koottiin vanhaa esineistöä.

Aitta

Suuri tuho saaressa tapahtui, kun tulipalo tuhosi 1942 Hytermän huvilan museoesineineen. Vain perustukset ovat enää jäljellä päärakennuksesta.

Saaressa on tehty paljon kivitöitä

Samana vuonna Häyryset lahjoittivat luonnonsuojelualueen Metsätieteelliselle tutkimuslaitokselle

Tuulimylly

Pariskunta koirineen on haudattu 1943 ja 1953 Hytermän Laviasaaren hautausmaalle.

Kivikannas Laviansaareen

Koirien muistomerkki

Saaren läpi kulkee luontopolku, Romu-Heikin polku, jonka varrella nähtävyydet ovat.

Polkuja pitkin on helppo kulkea

Romu-Heikin polku

Polun varrella on myös taukopaikkoja

Taukopaikat ovat mielikuvituksellisia

Hytermä on välillä aika kapea

Ja yhtenä vaikuttavana nähtävyytenä on tietysti luonto ja upeat hiekkarannat.

Huomioitavaa on, että luonnonsuojelualueella ei saa tehdä tulta, joten eväät kannattaa suunnitella sen mukaisesti.

Video omalta retkeltä

https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7523996593520086295?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7577093072853632534


************************************************************************

BLOGIN HAKEMISTO

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ahvensaari, Parainen, 60°18’02.2”N 21°32’28.5”E

Espoon saaria, Espoo: Pentala, Stora Herrö, Rövaren, Kaparen, Rövargrundet, Gåsgrund, Knapperskär

Itä-Helsingin saaret, Helsinki: Pihlajaluoto, Hattusaari, Krokholmen, Malkasaari, Kotiluoto, Villaluodot: Itäinen Villaluoto