Onnellinen veneilijä

  Helsingin edustalla on hienoja saaria. Koirasaareen on hieman haastavaa rantautua, mutta saari itsessään on erikoinen ja kaunis. Koirasaaren pohjoiskärki. Taustalla on Koiraluodon merkki. Reitti Reittimme Koirasaareen alkoi Espoon Nuottaniemestä, kulki Rysäkarin lounaispuolelta, ja jatkui kohti saarta. Matkaa kertyi noin 5 merimailia.  Reitti Espoo - Koirasaari (kartta:. Navionics) Koirasaari sijaitsee avomeren reunalla, mikä tarkoittaa, että suojaisia rantautumispaikkoja on rajallisesti. Tuulen ja aallokon tuomat haasteet voivat tehdä rantautumisesta hieman haastavaa, sillä suojaa ei muista saarista juuri ole.  Koirasaari länsipuolelta Rantautuminen on haasteellista vähänkään kovemmalla tuulella. Saari on nimittäin niin pieni, että tuuli kiertää saaren ja aiheuttaa aallokkoa. Myös lähellä kulkevat laivaväylät aiheuttavat aallokkoa, joka on hyvä huomioida. Mekin lähestyimme varovasti ja hitaasti tähystäen.  Välillä tähystäjän roolissa Saimme veneen ankkuroitua länsirannalle loiva

  Tammisaaren saaristo on jäänyt pienemmälle huomiolle. Niinpä lähdimme tutustumaan sinne ja kävimme Trelänningenin lisäksi myös Modermaganissa , Rödjanissa ja Fladalandetissa . Pilvisestä säästä huolimatta saariston kauneuden aisti. Reitti Lähdimme liikkeelle Espoosta. Porkkalanselän yli pääsimme hyvin ja sen jälkeen jatkoimme ns. olympiaväylää kohti  Tammisaarta . Matkaa Espoosta on n. 50 mailia.  Reitti Espoo - Trelänningen (kartta: Navionics) Trelänningen sijaitsee Hankoon menevän väylän eteläpuolella, Modermaganista ja Fladalandetista lounaaseen ja Rödjanista etelään. Tammisaareen on matkaa n. 12 mailia ja Hankoon 17 mailia. Saariryhmä on saariston etelälaidalla. Meidän kohteemme oli Trelänningenin saariryhmän suurin ja pohjoisin saari.  Lähestyminen Trelänningeniä (kartta: Navionics) Ajoimme saarten välissä kulkevan kaakkois-luoteis-suuntaisen salmen läpi ja jätimme veneen saaren lounaiskulmaan ankkuriin.  Salmi aukeaa saarten välissä Ankkurissa kallion suojassa Salmi on n

  Saaristomeren kansallispuistosta löytyy kiehtovia saaria. Tämän kansallispuiston eteläreunalla olevan saaren löysimme, kun selvitin, mistä löytyy autiotupia. Reitti Lähdimme liikkeelle Turusta. Reitti Gärskäriin kulkee aikalailla suoraan etelään. Se sijaitsee Yxskäristä vielä n. 5 km eli vajaa 3 merimailia etelään. Turusta matkaa on n. 45 merimailia. Reitti Turku - Gärskär (kartta: Navionics) Gärskärin lähestyminen (kartta: Navionics) Saaressa ei ole laituria, vain luonnonsatamia. Me jätimme veneen ankkuriin saaren pohjoisreunalle. Vene ankkurissa Gärskär ja Lilla Gärskär Gärskär on Metsähallituksen hallinnoima saari. Mitään varsinaisia palveluja ei saaressa ole, vain 1880-luvulla rakennettu kalastusmaja, joka on autiotupakäytössä. Gärskärin autiotupa Minusta vanhat autiotuvat on kiehtovia. Niitä löytyy jokunen myös Saaristomereltä. Autiotupa on avoinna ja tarjoaa mahdollisuuden väliaikaiseksi suojaksi. Tässä tuvassa oli myös hyvä opaskansio. Autiotuvan ovi on haalla kii

Ahvenanmaa kuulostaa olevan todella kaukana, mutta itse asiassa se alkaa jo Kihdin toiselta puolelta. Kihti on pohjois-eteläsuunnassa oleva lähes suora merialue alkaen lähes Uudenkaupungin korkeudelta. Pohjoisosassa Kihti on kapeampi, joten vesialueen ylitys on helpompaa. Lappo 60°19,03’N - 20°59,90’E Lappon venevajoja Reitti Me lähdimme itse asiassa liikkeelle Kustavista ja tarkoitus oli ajaa Glada Laxeniin Enklingen Bäröön. Tuulta oli kuitenkin ennustettu yli 10 m/s, joten sen idean jätimme. Päätimme ajella länteen päin ja katsoa miltä keli näyttäisi. Lopulta ajoimme Nåtölle ja keli näytti siltä, että pääsemme hyvin Kihdin yli. Siitä olikin enää lyhyt matka Lappoon. Loisto Kihdillä Jos lähtisi Turusta, matkaa olisi n. 42 merimailia.  Reitti Turku - Lappo (kartta: Navionics) Yläreittiä matkaa on 49 merimailia. Turku - Lappo yläreitti (kartta: Navionics) Lappon vierasvenesatama on aika suuri. Sinne mahtuu lähes 100 venettä. Samassa yhteydessä on lauttalaituri, eli Lappoon p