Onnellinen veneilijä

  Veneilypäivien teemana ovat olleet kesällä autiotuvat. Aamupäivällä olimme tutustuneet Konungsskärin saareen ja autiotupaan ja matka Turkuun jatkui Notvarpharunin kautta. Reitti Jos lähtisi Turusta, niin matkaa olisi hieman yli 30 mailia. Reitti kulkee Airistoa etelään ja Pensarin itäpuolelta pienen itäisen koukkauksen jälkeen edelleen etelään. Helsingholmenin kohdalta lounaaseen ja ennen Nagelskärenin saariryhmää löytyy Notvarpharun. Eteläpuolelta löytyy Tunhamn ja pohjoispuolella Oxharun. Reitti Turku -Notvarpharun (kartta: Navionics) Tuuli puhalsi suhteellisen navakasti länsi-luoteesta ja tuntui, ettei sopivaa paikkaa ankkuroida löytynyt millään. Saaren kaakkoisreuna on matalaa ja kivikkoista, joten sinne emme venettä saaneet, vaikka se olisi ollut tuulen kannalta paras paikka. Päätimme yrittää Oxharunin ja Notvarpharunin välisestä salmesta ja autiotuvan edessä olevaa lahdenpoukamaa. Salmesta pääsimme hyvin, mutta erityisesti lahden länsireuna on matalaa. Lahden itäreunalle

  Ytterland valikoitui kohteeksi, kun etsin tietoa saariston autiotuvista. Reitti Lähdimme liikkeelle Espoosta ja tavoitteena Porkkalanselän jälkeinen Inkoon ulkosaaristo, jossa Ytterland sijaitsee. Ajoimme Porkkalaan väylää pitkin ja Sommarnin jälkeen käännyimme lounaaseen. Hästenin eteläpuolelta jatkoimme suoraan länteen. Matkaa oli hieman alle 40 mailia. Luodon länsipuolella siintää Jussarö . Reitti Espoo - Ytterland (kartta: Navionics) Ytterland on pieni kallioluoto, jonka ympärillä ei ole juurikaan aalloilta suojaavia saaria tai luotoja. Jos sinne haluaa mennä, pitää odottaa kohtuullista tuulta. Me pääsimme hyvin ajamaan. Ytterlandin laakeita kallioita Ytterlandin kallioita  Kiinnityskoukkuja ei luodolla ole ja veden ollessa todella matalalla muukin rantautuminen oli haasteellista. Lopulta löysimme suojaisan kohdan saaren pohjoisreunalta, johon saimme veneen kiinni. Ytterlandin autiotupa näkyy hyvin merelle Vene ankkurissa Ytterland Ytterland on todellakin kallioluoto.

  Smörskäristä löytyi autiotupa Majakoiden lisäksi autiotuvat kiehtovat. Niitä on löytynyt saarista jokunen. Smörskär osui silmiin melontasivustolla ja kuulosti juuri sellaiselta, että pitäähän se käydä katsomassa. Reitti Smörskär sijaitsee Inkoon puoleisella Porkkalanselällä. Lähdimme liikkeelle Espoosta. Reitti kulki Sommarnin pohjoispuolelta kohti länttä. Ennen luoteeseen kääntyvää väylää ja puna-viherporttia käännyimme lounaaseen. Smörskäriin ei vielä merkittyä väylää, joten pyrimme pysymään ”valkoisella vedellä”. Ajoimme Svartbådanin pohjoispuolelta ja sen jälkeen lännessä Smörskär jo olikin. Matkaa oli reilu 30 mailia. Reitti Espoo - Smörskär (kartta: Navionics) Tuuli puhalsi kaakosta, joten etsimme rantautumispaikkaa luoteis-pohjoisreunalta. Itse asiassa ne ovat muutenkin käytännössä ainoat rantautumismahdollisuudet, sillä saaren ympärillä on jonkun verran merkittyjä kiviä. Smörskär pohjoispuolelta.  Myös vesi oli merkittävän alhaalla (n. -40 cm), joten varovainen piti oll

  Sadeln on kahden saaren, tai oikeastaan kallioluodon, kokonaisuus Porkkalanselällä. Joissain kartoissa käytetään myös nimeä Sadel. Kuulin tästä, kun olimme vierailulla Sommarnissa , joka on myös Porkkalanselällä. Molemmat ovat viimeisiä saaria ennen ulkomerta. Sadeln mereltä  Sadeln lähempää Reitti Reitti Espoo - Sadeln (kartta: Navionics) Koska kyseessä on ulkomerellä oleva kallioluoto, en ihan millä tahansa kelillä sinne lähde. Mutta kun keli näytti sopivalta, niin kohdevalinta oli helppo! Lähdimme Espoosta liikkeelle ja ajoimme jälleen perusväylää Rönnskärille, siitä Sommarnin ohi ja juuri ennen Barösundiin menevän väylän porttia käännyimme lounaaseen kohti Sadelnia. Karttaan on merkitty muutama matalikko, joten kannattaa navigoida tarkasti. Matkaa Nuottaniemestä on vajaa 30 mailia. Tarkempi reitti Porkkalanselän väylältä Sadelniin (kartta: Navionics) Kevyt tuuli tuli kaakosta, joten erinomainen rantautumispaikka oli suuremman saaren, eli Sadelnin länsipuolella. Pohjoisempi,