Säppi, Pori, Luvia, Eurajoki, Selkämeren kansallispuisto 61˚28, 7' N

Hieman pidemmällä ajelulla löydettiin jälleen upeita majakoita!

Reitti

Lähdimme liikkeelle Turusta ja matkan varrella olimme yötä Raumalla Kylmäpihlajan majakkasaaressa. Siitä jatkoimme ns. ”vihreää väylää” kohti Poria. Se on kapea väylä ja meitä ohjeistettiin todellakin ajamaan ”kepiltä kepille”, sillä kiviä tai matalaa on heti väylän ulkopuolella. Tankkaustauko oli Laitakarissa.

Laitakari ja kaljaasi

Laitakarista saimme suosituksen. Satamassa on hyvä ravintola, jonka simpukoita toinen venekunta ylisti. Me ostimme mukaan juhannuksen kunniaksi tyrnikakut. Laitakarista matka jatkui kohti pohjoista. Tuuli oli aika navakka ja pohdimme, että kuinkahan käy. Aallot olivat kuitenkin suuresta koostaan huolimatta suhteellisen loivia ja säännöllisiä, joten uskaltauduimme ylittämään viimeisenkin aukon. Säppi sijaitsee Luvian alueella n. 5 kilometrin päässä mantereelta. Nykyään majakka kuuluu Eurajoen kuntaan. Matkaa Turusta on noin 105 mailia.

Reitti Turku - Säppi (kartta: Navionics)

Säpin vierasvenelaituri on lännen puolella eteläisemmän ”sakaran” sisällä. Saaren ympärillä on paljon kiviä, joten mihin tahansa ei kannata rantautua.

Lähireitti Säppiin (kartta: Navionics)

Säpin saaren ympärille onkin haaksirikkoutunut vuosien varrella useita laivoja. Laiturilla on väylätaulut, joita seuraamalla pääsee turvallisesti laituriin.

Säpin ranta on matalaa ja aallot lyövät rantaan

Laituri on nimeltään Kruununmöljä ja se on rakennettu jo 1870. Se on peruskorjattu 2021 ja vaikutti lähes uudelta.

Säpin laituri on juuri kunnostettu

Laiturilta lähtee puinen polku kohti majakkapihaa ja majakkaa.

Puupolkua pitkin pääsee majakkapihalle

Matkalla ovat puuceet ja puuvaja.

Puucee ja puuvaja

Säpin saari

Säpissä on ollut majakka jo 150 vuotta. Jo ennen varsinaista majakkaa saaressa on ollut merkkitulia ja merimerkkejä. Vanhin tunnettu riukurakenteinen merimerkki on vuodelta 1779. Majakka ja pihapiirin rakennukset otettiin käyttöön 1873. Säpin nimi tulee todennäköisesti saarella asuneesta Sibbe-nimisesta henkilöstä.

Selkämeren kansallispuisto

Säpin saaresta osa kuuluu Selkämeren kansallispuistoon ja koko saari Natura 2000 -suojelualueeseen. Saari on mm. tärkeä muuttolintujen levähdyspaikka. Onpa saaren edustalta löydetty delfiinikin.

Säpin kartta

Majakkapiha

Säpin majakan majakkapiha

Saarella on asunut majakanvartijat ja -mestarit perheineen. Pihapiiriin kuuluu 2 navettaa, aitta, sauna ja kellarit.

Majakkapihan rakennuksia

Saaren kaivo

Radiohuone toimi majakkamestarin talossa. Pääsimme käymään radiohuoneessa. Siellä oli nähtävillä majakan vanha valolaite.

Majakan entinen valolaite. Se sykkii edelleen alkuperäiseen tahtiin.

Täytetty mufloni radiohuoneen seinällä

Viimeinen majakanvartija poistui saaresta 1962, jolloin majakka automatisoitiin. Myös merisäätietoja toimitettiin Säpistä vuoteen 1962 asti.

Museovirasto on määritellyt Säpin majakkayhteisön ja luotsiaseman valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Pihapiirissä toimii tällä hetkellä myös Suomen toiseksi vanhin lintuasema.

Vanhan navetan perustuksissa on grillikatos. Nautimme siinä Laitakarista ostetut tyrnileivonnaiset.

Luontopolku

Luontopolku on nimetty Alfredinpoluksi.

Luontopolku on nimetty pukin mukaan

Luontopolun nimi tulee kantapukista. Kantapukki-Alfred on haudattu luotsituvan lähelle. Saarella elää tosiaan villinä muflonlampaita. Ne ovat alunperin Korsikalta ja tuotu saarelle 1949 Inkoosta Reposaaren metsästysseuran toimesta. Tällä hetkellä mufloneita on yli 30. Me onnistuimme näkemään kaksi muflonia kun kiersimme saarta. Muflonien alkuperä on Lounais-Aasiassa.

Mufloneita

Muflonien lisäksi saaressa on kesäisin myös ylämaan karjaa laiduntamassa. Karjaan emme törmänneet.

Luontopolku on n. 1,5 km pitkä.

Luontopolkua

Luontopolun varrella on opaskylttejä. Saaressa on ollut myös viljelymaata ja vanhat kiviaidat ovat vielä tallella.

Vanhaa kiviaitaa

Tupasvillaa

Luotsirakennus

Luotsitupa on rakennettu 1871. Sen toiminta lakkautettiin 1955.

Luotsien tehtäviin kuului myös meriliikenteen valvonta. Suojaisa Luvian saaristo on tarjonnut hyviä piilopaikkoja salakuljettajille ja merirosvoille. Tiettävästi viimeinen merirosvouksesta annettua tuomia on ollut 1940-luvulla luvialaiselle henkilölle. Luotsiaseman sulkemisen jälkeen merivartijat käyttivät Säppiä vartiopaikkanaan ja heitä varten tuotiin saareen taukotupa.

Merivartijoiden taukotupa

Nykyään luotsirakennus on Reposaaren metsästysseuran käytössä. Iloksemme pääsimme käymään sielläkin sisällä. Kaksi metsästysseuran jäsentä olivat viettämässä saaressa juhannusta ja esittelivät mielellään paikkaa meille.

Luotsirakennus

Suomen lippu salossa juhannuksena

Säpin majakka

Säpin upea, valkoinen majakka näkyy jo laiturille! Se viettää tänä vuonna (2023) 150-vuotiasta juhlavuottaan, eli se on valmistunut 1873. Majakan on suunnitellut Axel Dahlström. Valolaita toimii edelleen ja tällä hetkellä toiminta tapahtuu ledeillä. Siinä on käytetty aiemmin mm. naurisöljyä, petrolikaasua, sekä tuuli- ja aurinkovoimaa.

Onnellinen veneilijä ja Säpin majakka

Majakka on remontoitu täysin 2021.

Huipulle pitää hieman kiivetä, sillä majakka on n. 35 m korkea merenpinnasta ja 31 metria maanpinnasta.

Majakan portaat

Porrasaskelmia on 132, joiden lisäksi on viimeiset 7 teräsporrasaskelmaa.

Viimeiset teräsportaat huipulle

Ulkotasanne sai turvallisen kaiteen (tilattu kuulemma Ferrarin tehtaalta) ja sekin on auki yleisölle.

Huipulta on huikeat maisemat!

Sinne tosin pääsee vain pienen luukun kautta.

Tästä luukusta pääsee ulkotasanteelle

Majakan aukiolosta voimme kiittää Säppi 2000 ry:tä, joka hoitaa mm. opastusta. Muuten majakasta huolehtii Metsähallitus ja Väylävirasto.

Mekin saimme henkilökohtaista opastusta sekä majakkaan että pihapiiriin.

https://www.majakkaseura.fi/sappi/

https://areena.yle.fi/1-121651

Lähteet: Säpin majakka, Suomen majakkaseura ja Wikipedia.

Video omalta retkeltä

https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7247986628013182235?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7143257106069554694

Säpin maja

Onnellinen veneilijä