Mathildedal, Kemiönsaari, Perniö, Salo 60°13,3' N - 22°54,1' E Idyllinen ruukkikylä
Kemiönsaaren ympäri voi veneillä ja laajennetun reitin varrelle osuu monta mielenkiintoista kohdetta: Kasnäs, Taalintehdas, Salo ja tietysti Mathildedal. Tämä reitti on aika hyvä valinta esim. tuulisella kelillä, sillä väylät ovat suhteellisen kapeita, eikä tuuli ehdi nostamaan kovin suurta aallokkoa.
Strömman kanava
Strömman kanava |
Strömman avokanava tulee vastaan pari
mailia ennen Mathildedalia. Se on kapea salmi Kemiönsaaren ja mantereen
välissä. Ensimmäinen silta on ollut salmessa jo vuonna 1812. Sitä ennen salmi
ylitettiin proomulla.
Silta tukki kuitenkin pääsyn
suuremmilta aluksilta ja pohjoisempana oleva Teijon rautaruukki tarvitsi
vesireittiä rautamalmin kuljettamiseen. Kanava rakennettiin Teijon rautaruukin aloitteesta
ja tarpeeseen ja lopulta kanava avattiin 1845 ja sen yli meni kääntösilta.
Kanava alkoi käydä ajan myötä ahtaaksi ja lopulta 1960-luvulla valmistui uusi
kanava vajaan kilometrin päähän vanhasta. Kanavan yli rakennettiin
sähkökäyttöihin läppäsilta ja luotsitoiminta lopetettiin. Strömmassa oli Suomen
ainoa kanavan yhteyteen rakennettu luotsiasema. Strömman kanavan sanotaan olevan
ainoa paikka Suomessa, jossa voi nähdä vuoroveden vaihtelun. Virtaukset ovat
ainakin silminnähtävissä.
Strömman kääntösilta |
Sijainti ja rantautuminen
Me olimme retkellä Kemiönsaaren ympäri. Olimme olleet yötä Kasnäsissä ja jatkoimme sieltä matkaa kohti pohjoista. Matkaa Kasnäsistä Taalintehtaan kautta on noin 40 merimailia. Matka koko Kemiönsaaren ympäri on n. 95 merimailia.
Reitti Kemiönsaaren ympäri (kartta: Garmin) |
Jos lisätään lähtö- ja
paluusatamaksi Turku, saadaan kokonaismatkaksi noin 150 merimailia.
Reitti Turusta Kemiönsaaren ympäri (kartta: Garmin) |
Mathildedalin vierasvenesatamaan Mathilda
Marinaan mahtuu n. 40 vierailijaa. Me saimme veneen mainiosti aisapaikalle. Satama
on aivan kylän ytimessä, joten tutustuminen kylään on helppoa.
Mathilda Marinan ravintola
|
Satamassa on myös tankkausmahdollisuus.
Mathildedal
Tai Matilda, kuten paikkaa suomenkielellä
kutsustaan, on vanha ruukkikylä.
Mathildelalin ruukin on
perustanut Viktor Zebor Bremer vuonna 1852. Bremerit olivat myös vahvasti mukana Strömman
kanavan hankkeessa. Ruukin toiminta jatkui 1970-luvulle saakka.
Ruukin krouvi |
Mathildedal tunnettiin aiemmin
Hummeldalina, mutta Bremer antoi kylälle uuden nimen vaimonsa Ottilian
Mathildan mukaan.
Läheisestä Matildanjärvestä virtaava puro on
mahdollistanut kylän kehittymisen. 1880-luvulla purosta tuotettiin sähköä
vesipyörien avulla. Edelleen yksi vesipyörä on nähtävissä purossa.
Vesipyörä |
Ruukin alue
Ruukin alueen rakennukset on rakennettu pääosin 1800-luvun loppupuolella. Rakennusten seiniin on laitettukin rakennusvuosia.
Valssilaitos vuodelta 1857
|
Ruukinkartano sijaitsee mäen päällä.
Matildankartano |
Kartanossa toimii kahvila.
Kartanon herkullinen britakakku |
Vanhoissa rakennuksissa on pieniä
putiikkeja ja kahviloita tai ravintoloita. Päivän saa helposti kulumaan kiertelemällä
putiikeissa.
Vanhassa ruukin rakennuksessa on pieniä puoteja |
Mathildedalissa on Suomen
pisimmäksi mainittu tammikuja. Koko kylä henkii idyllisyyttä, romantiikkaa ja
kauneutta.
Kylän läpi kulkeva tie |
Mathildedalin ruukkialue on
määritelty Museoviraston toimesta valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi
kulttuuriympäristöksi.
Kyläravintola Terho |
Mathildankartanon pelloilla on myös alpakkatarha. Niitä voi ihailla aidan takaa, mutta tarjolla on myös mahdollisuus alpakka-piknikille. Me tyydyimme ihastelemaan eläimiä hieman kauempaa.
Mathildedalin alpakoita |
Me satuimme paikalle Siiderifestivaalien
aikaan ja pääsimme maistelemaan mielenkiintoisia siiderimakuja livemusiikin
äärellä.
Siiderifestivaalit kesällä |
Matildanjärvi
Noin kilometrin päässä kylästä on Matildanjärvi.
Matildanjärvi |
Sen ympäri kulkee kaunis ulkoilureitti.
Matildanjärven ympäri kulkeva ulkoilureitti |
Matkalla on
nuotiopaikkoja ja reitille on rakennettu mm. pitkospuita. Teijon kansallispuisto
on aivan vieressä.
Mathildanjärven ulkoilureitti |
Video omalta retkeltä
Mathildedalin juhlasalko |
Kommentit
Lähetä kommentti