Merikarvia, Selkämeri 61°51,1’ N - 21°28,8’ E Kalastusperinteitä jo pitkään

 

Merikarvia on pienehkö kunta, jossa on paljon historiaa erityisesti laivanrakennuksesta ja kalastuksesta.


Vanhoja puurakennuksia satamassa

Sijainti ja rantautuminen

Länsirannikkoa ylöspäin veneily on kiehtovaa. Tuuli pitää huomioida, sillä se pääsee puhaltamaan aika monesta suunnasta pitkältä matkalta ja nostaa helposti isot aallot. Meidänkin retken aikana puhalsi navakasti lännestä, joten aallot nousivat korkeiksi. Valitsimmekin aina mahdollisimman sisäisen väylän, mutta kovin kivikkoista on moni alue mantereen lähellä. Sain myöhemmin vinkin, että kannattaa navigoida pääosin taulujen mukaan, sillä tolpat saattavat liikkua.

Reitti Pori - Merikarvia (kartta: Navionics)

Merikarvia sijaitsee Satakunnassa. Porista matkaa on vain noin 16 merimailia.

Merikarvian Krookan vierasvenesatama on pienen saariston suojassa. 

Tuulettomia sisäväyliä

Me tulimme etelästä kapeaa sisäväylää ja päädyimme suoraan Krookanlahdelle.

Krookan vierasvenesatama

Merikarvia

Merikarvia on Selkämeren kansallispuiston pohjoisin portti. Kansallispuisto ulottuu Kustavista Merikarvialle.

Selkämeren kansallispuisto

Mielenkiintoinen yksityiskohta Merikarvian rantaviivan pirstaleisuudesta on, että matka kunnan lounaiskulmasta luoteiskulmaan on linnuntietä 26 kilometriä, mutta rantaviivaa pitkin 114 kilometriä.

Merikarvian pooki

Krookka on venesatama, jossa on vanhat kalastusperinteet. Myös laivanrakennusta on ollut alueella jo 1500-luvulla.

Sana Krookka tullee ruotsinkielisestä sanasta ”krok”, joka tarkoittaa koukkua. Sillä nimellä merimiehet paikkaa kutsuivat sen koukkumaisen muodon vuoksi.

Opastaulusta voi lukea, mitä maankohoaminen on tarkoittanut alueella

Maankohoamisen myötä rannikko muotoutuu edelleen.  Maankohoaminen on ollut merkittävää alueella ja 1600-luvulla merivesi on peittänyt alueet, jotka nyt ovat 2,5 metriä meren pinnan yläpuolella. Edelleen maa kohoaa n. 7 mm vuodessa.

Maankohoamista kuvastava pooki

Krookkaan yritettiin perustaa kauppalaa jo 1700-luvulla, mutta turkulaisten ja porilaisten kiistan vuoksi tämä ei koskaan toteutunut, eikä alueesta muodostunut elinvoimaista laivanrakennus- ja kauppakeskusta. Kuningas hylkäsi kauppala-anomuksen 1772.

Kaunista kylätietä

Laivanrakennus kuitenkin jatkui ja erityisesti 1800-luvun puoliväli oli vilkasta aikaa. Sahateollisuuden vilkastuessa 1900-luvun alkupuolella lahdella oli jopa 40 alusta odottamassa puutavaran lastausta.

Veneet ja laivat näkyvät kunnan kuvassa

1900-luvun alkupuolella Krookan satama oli Suomen silakanpyynnin keskus ja ammattimaisia suolaamoja oli useita. Satamassa on edelleen kattavat palvelut ammattikalastajille, kuten silakkapumppu ja silakan lajittelukone. Myös jääasema ja kalankäsittely- ja kylmäsäilytystilat löytyvät.

Kalastukseen liittyvää pytty- eli kala-astiateollisuutta kehittyi myös Krookkaan. Salmen astiatehdas oli todennäköisesti Pohjoismaiden suurin puisia kala-astioita valmistanut tehdas.

Myös kalansavustusta on harjoitettu Krookassa pitkään, jo toisesta maailmansodasta lähtien. Edelleen vierasvenesataman läheisyydestä löytyy savustamo, jonka tuotteita voin todellakin suositella. 

Kalasavustomo

Myös satamassa oleva taidegalleria Vanha Savu on entinen kalansavustamo, joka oli aikoinaan alueen suurin.

Taidegalleria Vanha Savu

Ja on pirtun salakuljetuskin tietysti kuulunut alueen liiketoimintaan.

Vierasvenesatamassa on erinomainen ravintola The Merry Monk Gastropub. 

The Merry Monk Gastropub

Me nautimme ihanan kesälounaan terassilla.

Erinomainen lounas

Satamassa on myös polttoainepiste.

Kasala

Merikarvialta pohjoiseen, noin 8 merimailin päässä, on Kasalan kalasatama. 

Reitti Krookka - Kasala (kartta: Navionics)

Se on rakennettu 1990-luvun alkupuolella ja myös siellä on ammattikalastajille tarkoitettu kalankäsittelyhallit. 

Hylätty, vanha troolari

Kalasatamassa on seissyt muutaman vuoden vanha troolari, jonka omistajaan ei ole saatu yhteyttä. Kunta on jo päättänyt myydä aluksen, sillä se aiheuttaa satamassa ympäristöriskin. 

Kasalan vierasvenelaituri

Ravintolan sisäänkäynti

Satamassa on myös vierasvenepaikkoja ja ravintola, jossa on myös kesäisin monipuolista ohjelmaa.

Paljon ohjelmaa kesäisin

Kasalan lintutornista voi tähyillä Selkämerelle.


Lintutorni

Ouran saaristo

Ouran saaristo on yksi Merikarvian saariryhmistä. Erityisesti Ouraluoto on suosittu veneilykohde.

Ouran pooki

Videot omalta retkeltä

Merikarvia:

Kasala: 

BLOGIN HAKEMISTO

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ahvensaari, Parainen, 60°18’02.2”N 21°32’28.5”E

Kuva
EDIT: lisätty Kirmon luolakuvat EDIT: lisätty reittikartat Olen asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Turussa ja Raisiossa, mutta veneily tai saaristo eivät kuuluneet meidän elämäämme.  Skipperin tarjoaman palvelun myötä olen nyt täynnä intoa, sillä olen päässyt tutustumaan Turun saaristoon. Airistokin tarkoittaa nyt konkreettista aluetta eikä vain yleissanaa Turun saaristosta, jolla ruotsinlaivat kulkevat. Pakko muuten sen verran vielä Skipperiä kehua, että yksi hienouksista on, että veneitä on useassa satamassa ympäri Suomen (ja itse asiassa myös Pohjoismaissa ja Uudessa-Seelannissa), joten veneily on helppoa myös muualla kuin kotipaikkakunnalla. Aika harva veneen omistaja viitsii nähdä vaivaa ja siirtää venettä paikasta toiseen. Suosittelen kyllä! Poikieni houkuttelu mukaan veneilemään käy jatkuvasti vaikeammaksi ja vaikeammaksi. Jotenkaan teini-ikäiset pojat eivät samanlailla arvosta aikaa äitinsä kanssa 😁. Tällekin retkelle käytin muistaakseni kaikkia mahdollisia keinoja kiristy...
Lue lisää

Espoon saaria, Espoo: Pentala, Stora Herrö, Rövaren, Kaparen, Rövargrundet, Gåsgrund, Knapperskär

Kuva
  Espoossa on monta vierailemisen arvoista saarta. Tähän olen koonnut muutaman saaren, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan ja jotka ovat aika lyhyen merimatkan (alle tunnin) päässä esim. Keilaniemen satamasta. Tietoa löytyy myös: https://www.espoo.fi/ulkoilusaaret Lähde: Google. Espoon ulkoilusaaret. Pentala 60°06'23.1’ N - 24°40'35.8’ E Pentalan kartta Pentalasta tuli minulle aluksi pääkaupunkiseudun ”turvasatama”. Tiesin, että sinne pääsen käytännössä aina, vaikka yksin. Tai jos en yksin uskaltautuisi etsimään uusia kohteita. Olen käynyt Pentalassa monta kertaa yksin, poikieni kanssa, ystävien kanssa ja on siellä pidetty työpalaverikin. Reitti sinne on selkeä ja aisapaikalle on helppo kiinnittyä. Pentalassa on hyvät laituripaikat Pentalan saaresta noin puolet on virkistyskäytössä ja loput yksityisessä omistuksessa. Saaressa toimii myös Esbo Segelförening ja suuri osa laituripaikoista on heidän käytössään. Ravintola Pavenin asiakkaat saavat käyttää myös näitä laitureita...
Lue lisää

Itä-Helsingin saaret, Helsinki: Pihlajaluoto, Hattusaari, Krokholmen, Malkasaari, Kotiluoto, Villaluodot: Itäinen Villaluoto

Kuva
  Vaikka rakastan ajaa pitkiäkin reittejä, välillä mm. kelit ja aikataulut asettavat rajoituksia. Silloin otetaan käyttöön lähialueiden kohdeoppaat. Tähän olen kerännyt Itä-Helsingin edustalla olevia kaupunkien ulkoilusaaria, joissa voi käydä vaikka yhden päivän aikana useammassakin. kartta: Google a.        Pihlajaluoto, Helsinki, 60°10,1' N - 25°10,4' E Pihlajaluodon maisemia Pihlajaluodon ohi olemme ajaneet usein ohi, kun olemme suunnanneet kohti itää. Tällä kertaankin suunnitelma oli mennä muualle, mutta joku saaressa houkutteli, ja pysähdyimme siihen. Pihlajaluoto sijaitsee Leikosaarista hieman itään. Pihlajaluodosta etelään on Hattusaari Tunteeko joku kalliokirjoittajat Pike ja Pirkko Falck 1973-83? Saari kuuluu Helsingin kaupungille, mutta saaren länsiosa huviloineen ja laitureineen on vuokrattu Suomenlahden uistelijoille. Laitureihin ei saa siis kiinnittyä, mutta ankkurikiinnitystä varten löytyy kiinnityskoukkuja. Paras rantautumispaikka ...
Lue lisää