Åva, Brändö, Ahvenanmaa 60°27,6' N - 21°4,0' E Onko Åvaan pudonnut meteoriitti?

 

Usein nähtävyydet ovat helposti löydettävissä ja tutustuttavissa, mutta osa saattaa olla vaikeammin hahmotettavissa. Kuten Åvan mielenkiintoinen maantieteellinen ilmiö.



Laiturilla

Sijainti ja rantautuminen

Åva sijaitsee Ahvenanmaan itäreunalla Brändön kunnassa juuri Kihdin toisella puolella eli länsipuolella. Matkaa Paraisilta on noin 40 merimailia.

Reitti Parainen - Åva (kartta: Navionics)

Åva osuu myös Saariston rengastien varrelle, ja olen käynyt siellä myös polkupyörällä. Åvan saarelta pääsee eteenpäin kauniita siltakannaksia pitkin Nötön saarelle ja siitä eteenpäin pääsaarelle Brändööseen. 

Åvan silta 

Pyörälläkin Brändön kunta on uskomattoman kaunis ja tieosuus ehkä yksi Suomen kauneimmista.

Åvan tie

Åvassa ei ole mitään palvelusatamaa, eikä ilmeisesti varsinaista vierasvenesatamaakaan, vaikka karttaan sellainen onkin merkitty. Me jätimme veneen lyhyeksi aikaa Åvan lounaisreunalle kauniiden venevajojen viereen.

Vene laiturissa

Åva

Åva kuuluu Brändön kuntaan ja on yksi yli 1200 saaresta, joista Brändö muodostuu. Åvan lisäksi suurimpia saaria ovat Brändö, Lappo, Jurmo ja Långö.

Åvan venevajoja

Åvaan pääsee myös yhteysaluksella, sillä Ålandstrafiken pysähtyy Åvan pohjoisreunalla. Lautta kulkee Jurmon ja Vuosnaisten välillä.

Vanavajojen välissä

Pyöreä vesialue

Me lähdimme tutustumaan mielenkiintoiseen luonnonmuodostelmaan. Kartasta kun katsoo, huomaa, että Åvan länsipuolella on pyöreän muotoinen vesialue. Joskus olen kuullut, että siihen olisi pudonnut meteoriitti. Veneellä kun alueelle ajaa, ei pyöreää luonnonmuodostelmaa pysty juurikaan havaitsemaan.

Pyöreä vesialue Åvan  vieressä (kartta: Navionics)

Åvassa on Suomen kuuluisin magmaintruusio. Itselleni tämä oli aivan uusi termi, joten piti hieman kaivaa tietoa termistä.

Alueelle ei ole pudonnut meteoriittia, vaan alue on muodostunut niin sanotusti alhaalta ylös, eli maan sisästä käsin.

Joudutaan palaamaan noin 1,76 miljardia vuotta taaksepäin. Tällöin maan kuoren sisuksissa ollut kidepuuro tunkeutui rajusti lyhyessä ajassa kohti kuoren ylempiä osia. Kuori pirstaloitui sekä kehämäisesti että säteittäin ja kivisula on tunkeutunut muodostuneisiin halkeamiin. Aivan kuin joku olisi heittänyt kiven ikkunaan. Näin syntyneet saaret ja luodot muodostavat lähes symmetrisen pyöreän rakenteen. Jähmettyneet kivisulat näkyvät lisäksi edelleen esim. kallioissa tummina viivamaisina juonina. Olenkin ihmetellyt niitä jo pitkään ja nyt sain vastauksen!

Tiedot löytyivät Åbo Akademin geologian ja mineralogien professori Olav Eklundin tutkimuksista.

Lue lisää: https://www.tulivuoret.net/tag/ava/

Kyläsatama

Hieman nuorempaa historiaa ovat Åvan kyläsatamassa olevat kauniit punaiset venevajat. Niitä on jopa kolmisenkymmentä. Punaiset venevajat ovat tyypillisiä Ahvenanmaan saaristoon, mutta tämä kokonaisuus on jopa Ahvenanmaan ympäristössä poikkeuksellisen upea.

Åvan kpunaiset venevajat

Video omalta retkeltä

https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7522863157879016727?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7343145672449787425

Purjevene venevajojen edessä


BLOGIN HAKEMISTO

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ahvensaari, Parainen, 60°18’02.2”N 21°32’28.5”E

Kuva
EDIT: lisätty Kirmon luolakuvat EDIT: lisätty reittikartat Olen asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Turussa ja Raisiossa, mutta veneily tai saaristo eivät kuuluneet meidän elämäämme.  Skipperin tarjoaman palvelun myötä olen nyt täynnä intoa, sillä olen päässyt tutustumaan Turun saaristoon. Airistokin tarkoittaa nyt konkreettista aluetta eikä vain yleissanaa Turun saaristosta, jolla ruotsinlaivat kulkevat. Pakko muuten sen verran vielä Skipperiä kehua, että yksi hienouksista on, että veneitä on useassa satamassa ympäri Suomen (ja itse asiassa myös Pohjoismaissa ja Uudessa-Seelannissa), joten veneily on helppoa myös muualla kuin kotipaikkakunnalla. Aika harva veneen omistaja viitsii nähdä vaivaa ja siirtää venettä paikasta toiseen. Suosittelen kyllä! Poikieni houkuttelu mukaan veneilemään käy jatkuvasti vaikeammaksi ja vaikeammaksi. Jotenkaan teini-ikäiset pojat eivät samanlailla arvosta aikaa äitinsä kanssa 😁. Tällekin retkelle käytin muistaakseni kaikkia mahdollisia keinoja kiristy...
Lue lisää

Espoon saaria, Espoo: Pentala, Stora Herrö, Rövaren, Kaparen, Rövargrundet, Gåsgrund, Knapperskär

Kuva
  Espoossa on monta vierailemisen arvoista saarta. Tähän olen koonnut muutaman saaren, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan ja jotka ovat aika lyhyen merimatkan (alle tunnin) päässä esim. Keilaniemen satamasta. Tietoa löytyy myös: https://www.espoo.fi/ulkoilusaaret Lähde: Google. Espoon ulkoilusaaret. Pentala 60°06'23.1’ N - 24°40'35.8’ E Pentalan kartta Pentalasta tuli minulle aluksi pääkaupunkiseudun ”turvasatama”. Tiesin, että sinne pääsen käytännössä aina, vaikka yksin. Tai jos en yksin uskaltautuisi etsimään uusia kohteita. Olen käynyt Pentalassa monta kertaa yksin, poikieni kanssa, ystävien kanssa ja on siellä pidetty työpalaverikin. Reitti sinne on selkeä ja aisapaikalle on helppo kiinnittyä. Pentalassa on hyvät laituripaikat Pentalan saaresta noin puolet on virkistyskäytössä ja loput yksityisessä omistuksessa. Saaressa toimii myös Esbo Segelförening ja suuri osa laituripaikoista on heidän käytössään. Ravintola Pavenin asiakkaat saavat käyttää myös näitä laitureita...
Lue lisää

Itä-Helsingin saaret, Helsinki: Pihlajaluoto, Hattusaari, Krokholmen, Malkasaari, Kotiluoto, Villaluodot: Itäinen Villaluoto

Kuva
  Vaikka rakastan ajaa pitkiäkin reittejä, välillä mm. kelit ja aikataulut asettavat rajoituksia. Silloin otetaan käyttöön lähialueiden kohdeoppaat. Tähän olen kerännyt Itä-Helsingin edustalla olevia kaupunkien ulkoilusaaria, joissa voi käydä vaikka yhden päivän aikana useammassakin. kartta: Google a.        Pihlajaluoto, Helsinki, 60°10,1' N - 25°10,4' E Pihlajaluodon maisemia Pihlajaluodon ohi olemme ajaneet usein ohi, kun olemme suunnanneet kohti itää. Tällä kertaankin suunnitelma oli mennä muualle, mutta joku saaressa houkutteli, ja pysähdyimme siihen. Pihlajaluoto sijaitsee Leikosaarista hieman itään. Pihlajaluodosta etelään on Hattusaari Tunteeko joku kalliokirjoittajat Pike ja Pirkko Falck 1973-83? Saari kuuluu Helsingin kaupungille, mutta saaren länsiosa huviloineen ja laitureineen on vuokrattu Suomenlahden uistelijoille. Laitureihin ei saa siis kiinnittyä, mutta ankkurikiinnitystä varten löytyy kiinnityskoukkuja. Paras rantautumispaikka ...
Lue lisää