Isokari, Uusikaupunki, Selkämeren kansallispuisto 60° 43.10′N - 21° 00.70′ E ja Uusikaupunki 60° 47.89′N - 21° 24.22′ E
Majakat ovat niin kiehtovia! Jos mietin omia suosikkikohteitani, niin majakkasaaret ovat kaikki aivan kärjessä. En tiedä, johtuuko se majakoista itsestään vai niiden sijainnista vai niiden ainutlaatuisesta yhdistelmästä.
Meillä oli Skipperin koko päivän
venevaraus ja päätimme lähteä Raisiosta kohti Isokaria ja Uuttakaupunkia.
Katanpäässä olimme jo käyneetkin, joten suurin osa reitistä oli tuttua.
Lähdimme Raision satamasta ja
ajoimme Luonnonmaan länsipuolelta. Merimaskun kapeikko on hidas, mutta kaunis
väylä ja käytännössä ainoa väylä kohti Kustavia, ellei halua kiertää koko
Rymättylää.
Reitti Raisio-Isokari-Uusikaupunki (kartta: Navionics) |
Suuntasimme kohti Ströömiä ja
ajoimme sen loppuun asti. Siihen Isokarin majakka jo siintääkin. Väylä jatkuu
Ströömin päästä luoteeseen ja Isokari vierasvenesatamineen siellä. Isokari
kuuluu Selkämeren kansallispuistoon.
Vierasvenesatama ei ole kovin iso.
Me saimme pienellä veneellä hyvin paikan, mutta muutama purjevene tuskaili myöhemmin tilan
kanssa. Sopu sijaa antaa. Vesi oli laiturin vierellä todella kirkasta!
Satamamaksu päiväkäynnillä on 2021 10€.
Isokarin vierasvenesatama |
Satamakioski houkutteli meidät
saman tien ostoksille ja mukaan tarttui Isokari-muki sekä Suomen majakat -pelikortit.
Emme voineet myöskään vastustaa Isokarin omia juomia, jotka maistuivat
hellepäivänä todella hyviltä.
Isokarin juomat
|
Majakka
Isokarin majakka |
Majakka on juuri kunnostettu ja
kohoaa nyt kauniina kohti taivasta. Rakentamisesta päätettiin 1809, jolloin
Suomi liitettiin Venäjään ja tarvittiin uusi väylä. Majakka vamistui 1833 ja on
Pohjanlahden korkein majakka nousten 49,4 metriin. Se on myös edelleen käytössä
oleva majakka ja valon kantomatka on 35 km. Majakkaan pääsee myös sisälle,
mutta ainoastaan opastetulla kierroksella. Lisää majakan kiehtovasta
historiasta voi lukea mm. https://www.isokari.fi/
Luontopolku
Luontopolku on hyvin merkitty |
Saareen voi tutustua joko hieman jykevämpää tietä tai sitten luontopolkua pitkin. Luontopolku on merkitty selkeästi ja on suhteellisen helppokulkuinen.
Ei ehkä ensimmäisenä ajattelisi, että Isokarissa on lakkoja |
Luontopolun varrella on mm. Luotsitupa sekä
entinen merenlahti.
Isokarin luontopolku |
Luotsitupa
Isokarin vanha luotsitupa |
Luotsitupa on rakennettu 1858 ja
se on nykyään matkailukäytössä. Siellä voisi yöpyä! Luotsitupaan pääsee
kurkistamaan sisälle, jollei siellä ole joku majoittumassa. Varsinaista
luotsaustoimintaa on saarella ollut jo 1700-luvulla. Uusi luotsiasema
rakennettiin vierasvenesataman kupeeseen 1965. (Isokari)
Kluuvi
Sisäjärvi eli kluuvi |
Entinen merenlahti on nykyinen
sisäjärvi eli kluuvi. Se on ollut osa lahtea, jonka yhteys mereen on
pikkuhiljaa umpeutunut. Vielä 1950-luvulla järveltä pääsi kapeaa väylää
merelle. (Isokari)
Puolustusvoimat
Isokarin lintutorni on entisen ammusvaraston päällä |
Isokari on ollut myös osana sotaa. Saari linnoitettiin 1940-41 ja sinne rakennettiin bunkkereita ja ammusvarastoja. Sotatoimiin ei kuitenkaan koskaan jouduttu ja asukkaat saivat palata saarelle 1945.
Isokarin nykyinen lintutori |
Ammusvaraston päällä oleva nykyinen lintutorni on ollut
ennen Puolustusvoimien 1970-luvulla rakentama tulenjohtotorni.
Isokarin museotykki |
Museotykki nro 158 on valmistettu
Pietarissa 1915. Sen alla on toisen maailmansodan aikainen bunkkeriluola. Isokariin
(tai Isoonkariin) tykki on tuotu 1970-luvulla. Viimeiset kertausharjoitukset
saarella on pidetty 1980-luvulla ja Puolustusvoimat lähti saarelta 1997. (Isokari)
Pirunpelto
Isokarin pirunpeltoa |
Isokari on ollut aikoinaan veden
alla. Nykyään saaren korkein kohta on 13 metrin korkeudella. Pirunpelto on muinaista
rantakivikkoa. Nimi tulee vanhasta uskomuksesta, että piru on viskellyt kivet
paikoilleen. Maa nousee edelleen jääkauden jäljiltä. (Isokari)
Kalliot
Majakan lisäksi parasta ovat mielestäni kalliot. Ihanat, laakeat kalliot.
Isokarin kalliot |
Kallionkoloista löytyi myös hyvä uimapaikka Kallioissa on jännittäviä valkoisia viivoja |
Kallioilta löytyi myös kuollut hylje |
Uusikaupunki
Me jatkoimme Isokarista vielä
Uuteenkaupunkiin. Sinne meni suora, hyvin merkitty väylä.
Pakkahuoneen vierasvenesatama sijaitsee lähes kaupungin keskustassa Kaupunginlahdella. Päivämaksu on 6€.
Uudenkaupungin Pakkahuoneen vierasvenesatama |
Me emme
jättäneet venettä tällä kertaa siihen, vaan pysäköimme ravintola-alueelle,
jonne on varattu veneille paikkoja.
Rannassa oleva punaisten ranta-aittojen
rivi on kaunis ja niistä saa hyvää ruokaa.
Uudenkaupungin ranta-aittoja |
Piipahdimme myös yhdessä lasteni
suosikkikohteessa: Bonk-museossa. Se on myös aivan keskustassa. Itse
museorakennuskin on kaunis. Suosittelen lämpimästi museo-opastusta, sillä tarina
anjoviksesta ja siihen liittyvistä aparaateista on todella viihdyttävä! Pihalla
on myös aitta, jossa jokainen voi rakentaa juuri niin hienon laitteen kuin mielikuvitus
antaa myöden.
Bonk-museo |
Bonk-museon aparaatteja |
Uudenkaupungin torin läheisyydessä
on tilataideteos. Kadun ylle on ripustettu sateenvarjoja. Tänä kesänä (2021)
niille ei ole ollut juuri käyttöä.
Sateenvarjot Uudenkaupungin yllä |
Uudenkaupungin kaduilla |
Uudestakaupungista voi lukea
lisää: https://visituusikaupunki.fi/fi
Kommentit
Lähetä kommentti