Kristiinankaupunki, Selkämeri 62°16,4’ N - 21°22,8’ E Rannikon kaunis puutalokaupunki

 

Kristiinankaupungista välittyy vuosisatojen vauraus. Kansainvälisen kaupankäynnin ansiosta se vaurastui jo varhain.

Sijainti ja rantautuminen

Kristiinankaupungin vanha satamarakennus

Kristiinankaupunki sijaitsee Porin ja Vaasan puolivälissä. Matkaa Porista on noin 50 merimailia.

Reitti Pori - Kristiinankaupunki (kartta: Navionics)

Kristiinankaupungin satama on aivan keskustassa rantapromenadin kupeessa ja idyllisen, vanhan puukaupungin läheisyydessä. 

Kristiinankaupungin vierasvenesatama

Satamaan vievä lahti avautuu etelän suunnalta ja syvä lahti tarjoaa suojan veneille. Kaupungin vieraspaikoille voi jättää veneen ja 10€:n maksu hoituu puhelimella. Vierasvenepaikkoja on 20. Satamassa olisi ollut käytössä sauna, suihkut ja vessat, mutta me olimme varanneet hotelli Krepelinistä yöpaikan. 

Hotelli Krepelinin sisäpiha

Toisen yön vietimme Willa Solsidanissa. Upeita paikkoja kumpikin ja pääsi kokemaan vanhan puutalon tunnelmaa.

Willa Solsidanin entisöity huone

Kristiinankaupunki, Kristiina

Kristiinankaupunki on yksi Suomen kauneimmista kaupungeista, missä olen ollut.

Willa Solsidan

Kaupunki on perustettu vuonna 1649 Pietari Brahen toimesta ja perustamisasiakirjan allekirjoitti Suomi-Ruotsin hallitsija, kuningatar Kristiina. Kaupunki tunnetaan myös nimellä Kristiina. Kaupunki on vahvasti kaksikielinen ja ruotsia puhuu äidinkielenään yli 50%.

Kristiinankaupungin puutaloja

Vuonna 1792 kaupunki sai tapulioikeudet, eli oikeuden käydä ulkomaankauppaa. Muiden kaupunkien ulkomaan tuonti ja vienti kulki tapulikaupunkien kautta. Kristiinankaupunki kukoisti mm. laivanrakennuksen, merenkulun, panimoiden, nahkatehtaiden ja kalastuksen ympärillä. 1800-luvulla Kristiinankaupungin kauppalaivasto oli yksi maan suurimmista ja satama oli Pohjanlahden vilkkaimpia.

Vanha kaivo

Vanha kaupunki

Kaupungin vanhat perinteet näkyvät edelleen. Tapulioikeuksien myötä kasvaneet kauppalaivasto ja vilkas satamatoiminta mahdollistivat myös rakentamisen. Suuria ja komeita rakennuksia nousi kaupunkiin. Esimerkiksi raatihuone (1856) on hyvä esimerkki tästä.

Raatihuone

Kaupunki rakennettiin selkeään ruutukaavaan ja ruutukaava onkin parhaiten säilyneitä suurvalta-ajan kaupunkikaavoja. Poikkeuksellisesti kaupunki ei ole myöskään koskaan palanut. 

Ruutukaavaa

Rannassa ovat asuneet laivanvarustajat ja porvaristo ja kauempana rannasta muu väki. Talot myös pienenevät mitä kauemmas rannasta siirrytään. Puutaloja on edelleen noin 300 ja ne ovat suojeltu asemakaavasäädöksin. 

Hatuntekijäntalo vuodelta 1825

Kissanpiiskaajankuja on Suomen kapein kaksisuuntainen katu. Se on vain kolme metriä leveä ja silti kaksisuuntainen katu. Erikoisen nimen historiasta on erilaisia tarinoita. 

Kadun nimi voi olla peräisin purjelaivojen ajoilta, jolloin miehistöä saatettiin rangaista piiskaamalla. Piiskasta on käytetty termiä cat-o'-nine-tails eli yhdenksänhäntäinen kissa. Nimi on ehkä kulkeutunut merimiestarinoiden mukana ja otettu kadunnimeksi.

Toinen versio liittyy Skaftungista tulleisiin telakkatyöläisiin. Skaftung on nykyään Kristiinankaupunkiin kuuluva kunta noin 20 kilometriä Kristiinankaupungista etelään.

Suomenkieliset alkoivat kutsua Skaftungin asukkaita, eli  ”skaftungsbota”  ”kattongeiksi” eli kissanpennuiksi. Ja kun telakkatyöläiset rentoutuivat työviikon jälkeen riehakkain menoin ja kenties äänekkäästi käyttäytyen, ehkä myös rangaistuksia saaden, paikalliset yhdistivät heidät tähän kapeaan katuun ja näin nimi olisi syntynyt.

Kissanpiiskaajankuja on kapea katu

Joidenkin talojen seinillä on kylttejä, joissa on vuosilukuja ja talon nimi tai kerrottu hieman historiaa.

Lebellin kauppiaantalo vuodelta 1761

Kapteeni Blonbergin tila vuodelta 1821. 

Kaupungissa on edelleen kaksi 1680- ja 1720-luvuilla rakennettua tullitupaa. Ruotsin vallan aikana maaseudulta kaupunkiin saapuvilta kauppiailta perittiin pieni tullimaksu. Kaupunkia ympäröi tulliaita ja kaikki kaupunkiin tulijat ohjattiin kulkemaan tullitupien kautta. Tullitupa on toiminut myös kulkutautisairaalana ja vuokra-asuntoina.

Pohjoinen tullitupa

Myllykallio on yksi Kristiinankaupungin nähtävyyksistä. Tuulimyllyjä on ollut aiemmin jopa yhdeksän. 

Tuulimylly

Yksi vaikuttavimmista rakennuksista vanhassa kaupungissa on Ulrika Eleonoran kirkko. Nykyinen kirkko on valmistunut vuonna 1700, mutta paikalla on ollut jo aiemmin kirkko, joka paloi. Puisen kirkon rakentamisessa on hyödynnetty laivanrakennustaitoja. Kirkko on edelleen toiminnassa.

Ulrika Eleonoran kirkko

Yttergrundin majakka

 

Yttergrundin majakka

Yttergrundin majakka Siipyyssä kuuluu myös Kristiinankaupunkiin. Matkaa majakalle on noin 20 merimailia etelään. Majakkasaari on ehdottomasti käymisen arvoinen.

Video omalta retkeltä

https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7524674288255814934?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7343145672449787425

 

BLOGIN HAKEMISTO



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ahvensaari, Parainen, 60°18’02.2”N 21°32’28.5”E

Kuva
EDIT: lisätty Kirmon luolakuvat EDIT: lisätty reittikartat Olen asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Turussa ja Raisiossa, mutta veneily tai saaristo eivät kuuluneet meidän elämäämme.  Skipperin tarjoaman palvelun myötä olen nyt täynnä intoa, sillä olen päässyt tutustumaan Turun saaristoon. Airistokin tarkoittaa nyt konkreettista aluetta eikä vain yleissanaa Turun saaristosta, jolla ruotsinlaivat kulkevat. Pakko muuten sen verran vielä Skipperiä kehua, että yksi hienouksista on, että veneitä on useassa satamassa ympäri Suomen (ja itse asiassa myös Pohjoismaissa ja Uudessa-Seelannissa), joten veneily on helppoa myös muualla kuin kotipaikkakunnalla. Aika harva veneen omistaja viitsii nähdä vaivaa ja siirtää venettä paikasta toiseen. Suosittelen kyllä! Poikieni houkuttelu mukaan veneilemään käy jatkuvasti vaikeammaksi ja vaikeammaksi. Jotenkaan teini-ikäiset pojat eivät samanlailla arvosta aikaa äitinsä kanssa 😁. Tällekin retkelle käytin muistaakseni kaikkia mahdollisia keinoja kiristy...
Lue lisää

Espoon saaria, Espoo: Pentala, Stora Herrö, Rövaren, Kaparen, Rövargrundet, Gåsgrund, Knapperskär

Kuva
  Espoossa on monta vierailemisen arvoista saarta. Tähän olen koonnut muutaman saaren, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan ja jotka ovat aika lyhyen merimatkan (alle tunnin) päässä esim. Keilaniemen satamasta. Tietoa löytyy myös: https://www.espoo.fi/ulkoilusaaret Lähde: Google. Espoon ulkoilusaaret. Pentala 60°06'23.1’ N - 24°40'35.8’ E Pentalan kartta Pentalasta tuli minulle aluksi pääkaupunkiseudun ”turvasatama”. Tiesin, että sinne pääsen käytännössä aina, vaikka yksin. Tai jos en yksin uskaltautuisi etsimään uusia kohteita. Olen käynyt Pentalassa monta kertaa yksin, poikieni kanssa, ystävien kanssa ja on siellä pidetty työpalaverikin. Reitti sinne on selkeä ja aisapaikalle on helppo kiinnittyä. Pentalassa on hyvät laituripaikat Pentalan saaresta noin puolet on virkistyskäytössä ja loput yksityisessä omistuksessa. Saaressa toimii myös Esbo Segelförening ja suuri osa laituripaikoista on heidän käytössään. Ravintola Pavenin asiakkaat saavat käyttää myös näitä laitureita...
Lue lisää

Itä-Helsingin saaret, Helsinki: Pihlajaluoto, Hattusaari, Krokholmen, Malkasaari, Kotiluoto, Villaluodot: Itäinen Villaluoto

Kuva
  Vaikka rakastan ajaa pitkiäkin reittejä, välillä mm. kelit ja aikataulut asettavat rajoituksia. Silloin otetaan käyttöön lähialueiden kohdeoppaat. Tähän olen kerännyt Itä-Helsingin edustalla olevia kaupunkien ulkoilusaaria, joissa voi käydä vaikka yhden päivän aikana useammassakin. kartta: Google a.        Pihlajaluoto, Helsinki, 60°10,1' N - 25°10,4' E Pihlajaluodon maisemia Pihlajaluodon ohi olemme ajaneet usein ohi, kun olemme suunnanneet kohti itää. Tällä kertaankin suunnitelma oli mennä muualle, mutta joku saaressa houkutteli, ja pysähdyimme siihen. Pihlajaluoto sijaitsee Leikosaarista hieman itään. Pihlajaluodosta etelään on Hattusaari Tunteeko joku kalliokirjoittajat Pike ja Pirkko Falck 1973-83? Saari kuuluu Helsingin kaupungille, mutta saaren länsiosa huviloineen ja laitureineen on vuokrattu Suomenlahden uistelijoille. Laitureihin ei saa siis kiinnittyä, mutta ankkurikiinnitystä varten löytyy kiinnityskoukkuja. Paras rantautumispaikka ...
Lue lisää