Kuorsalo, Hamina, Itäinen Suomenlahti 60°27,9' N - 27°23,7' E Saari täynnä tarinoita

 



Kuorsalossa riittää käveltävää ja katsottavaa. Kannattaa varata hyvin aikaa.

Sijainti ja rantautuminen

Kuorsalo on suurehko, yli 400 hehtaarin kokoinen saari Haminan ja Virolahden puolivälissä, lyhimmillään alle kilometrin päässä mantereelta.

Yhteyslaituriin mahtui myös Rajavartioston alus

Yhteysaluslaituri ja samalla laituri väliaikaista pysäköintiä varten on saaren pohjoisreunalla Vekanlahdella. Toinen vieraslaituri, niin sanottu ”hautuumaalaituri” sijaitsee Iikluuvinpohjassa, joka on hautausmaan lähellä.

Kotkan Sapokasta matkaa on n. 15 merimailia.

Kotka - Kuorsalo (kartta: Navionics) 

Laiturin kupeessa oleva katos infotauluineen

Kuorsalo

Kuorsalon kartta

Kuorsalo, ja aiemmin Korusalana tunnettu saari on määritelty Museoviraston toimesta merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. 

Korusala-nimi on peräisin jo 1300-luvulta ja saaressa on harjoitettu kalastusta ja luotsausta vuosisatoja. Luotsauspaikkana Kuorsalo oli luonteva, sillä se sijaitsi Turun ja Viipurin välisellä saaristoväylällä. Luotsiasema oli miehitettynä 1600-luvulta alkaen. Ja on Kuorsalosta löytynyt myös ohran siitepölyä ja kaskeamisesta todistavaa nokea 3200 vuoden takaa.

Kartta Vanhankylän taloista

Pitkää historiaa todistavat myös viikinkiajoilta (700-800-luvuilta) olevat kiviröykkiöhaudat. Tutkimusten mukaan haudat ovat balttialaista alkuperää. Muinaishaudat löytyvät saaren kaakkoisosasta.

Muinaishautoja 

Nykyään saaressa toimiva kylätoimikunta on erittäin aktiivinen ja se on merkinnyt useamman luontopolun saareen. Luontopolkujen varrella voi tutustua saaren historiaan ja ihailla näkymiä.

Luontopolut on hyvin viitoitettu

Polut kulkevat myös omistustonttien läpi. Käytäntönä on kuitenkin ollut, että vieraiden pihapiirin läpi saa kulkea muita kunnioittaen ja häiriötä aiheuttamatta, jotta ei tarvitse kiertää ryteikköjen kautta.

Polut kulkevat toisinaan lähellä asutusta

Luontopolku vie saaren keskelle Vironvuorelle, josta löytyy grillikota ja näkötorni.

Grillikota Vironvuorella

Näkötorni

Saaren keskellä on järveltä vaikuttava vesialue. 

Vanhankylänlahti

Se on ollut aiemmin lahti, nimeltäänkin Vanhankylänlahti, mutta maankohoamisen vuoksi salmi lahdelle on lähes umpeutunut ja lahdesta on muodostunut kluuvijärvi.

Pieni silta on rakennettu salmen yli

Kaakkoisosassa on vanhaa kivipengertietä

Saaren vanhinta asutusta on juuri Vanhankylänlahdella. 

Vanhankylän rakennus

Vanhankylän syntymisen ajankohtaa ei tarkalleen pystytä sanomaan, mutta jo 1800-luvun puolivälissä asutus alkoi siirtyä rannoille. 

Vanhaa kiviaitaa

Vanhankylän kiviaitaa saaren keskellä

Suuri osa rakennuksista on edelleen Kuorsalon vanhojen sukujen omistuksessa ja pääosin loma-asutuskäytössä.

Hyvin säilyneitä vanhoja rakennuksia

Kuorsalossa oli aktiivista suojeluskunta- ja lottatoimintaa 1920-30-luvuilla.Toisen maailmansodan jälkeen Suomen rajan siirryttyä aivan naapuriin, pikkuhiljaa toiminta saaressa alkoi hiipua.

Saaressa on toiminut myös koulu. 

Kuorsalon koulu

Kansakoulu perustettiin 1895 ja se toimi 1959 asti. Nykyään yksityisomistuksessa olevassa koulussa toimii pieni kirjasto ja näyttely. Kannattaa ehdottomasti piipahtaa ja nähdä vaikkapa millaiselta koululuokka näytti aikoinaan.

Vanha pulpetti

Koulun lopettamisen jälkeen  myös luotsaustoiminta päättyi 1961. Luotsivartiotupa vuodelta 1943 löytyy edelleen saaren etelärannalta, mutta se on yksityisomistuksessa. Pikkuhiljaa vakituinen asutus saaressa loppui.

Nykyään saaressa on aktiivinen Kuorsalo-seura. Kuorsalo-seura on toiminut aiemmin kyläkuntana ja manttaalikuntana. Kuorsalo-seura omistaa mm. Nuorisoseuran vuonna 1907 rakentaman Seurantalon. 

Kuorsalon seurantalo

Seurantalon pihapiirissä on muistokivi kuorsalolaisten urheilusaavutuksista. Esimerkiksi olympiavoittaja Tapio Korjus on kuorsalolaisia.

Kuorsalolaisia urheilijoita

Kuorsalossa on myös hautausmaa. Se on toiminut myös viereisten saarten: Pyötsaaren, Mäntlahden ja Tammion hautausmaana.

Vierailijoille - Kuorsalo-Seura ry

Video omalta retkeltä

https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7521431487611276546?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7577093072853632534

BLOGIN HAKEMISTO

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ahvensaari, Parainen, 60°18’02.2”N 21°32’28.5”E

Kuva
EDIT: lisätty Kirmon luolakuvat EDIT: lisätty reittikartat Olen asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Turussa ja Raisiossa, mutta veneily tai saaristo eivät kuuluneet meidän elämäämme.  Skipperin tarjoaman palvelun myötä olen nyt täynnä intoa, sillä olen päässyt tutustumaan Turun saaristoon. Airistokin tarkoittaa nyt konkreettista aluetta eikä vain yleissanaa Turun saaristosta, jolla ruotsinlaivat kulkevat. Pakko muuten sen verran vielä Skipperiä kehua, että yksi hienouksista on, että veneitä on useassa satamassa ympäri Suomen (ja itse asiassa myös Pohjoismaissa ja Uudessa-Seelannissa), joten veneily on helppoa myös muualla kuin kotipaikkakunnalla. Aika harva veneen omistaja viitsii nähdä vaivaa ja siirtää venettä paikasta toiseen. Suosittelen kyllä! Poikieni houkuttelu mukaan veneilemään käy jatkuvasti vaikeammaksi ja vaikeammaksi. Jotenkaan teini-ikäiset pojat eivät samanlailla arvosta aikaa äitinsä kanssa 😁. Tällekin retkelle käytin muistaakseni kaikkia mahdollisia keinoja kiristy...
Lue lisää

Espoon saaria, Espoo: Pentala, Stora Herrö, Rövaren, Kaparen, Rövargrundet, Gåsgrund, Knapperskär

Kuva
  Espoossa on monta vierailemisen arvoista saarta. Tähän olen koonnut muutaman saaren, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan ja jotka ovat aika lyhyen merimatkan (alle tunnin) päässä esim. Keilaniemen satamasta. Tietoa löytyy myös: https://www.espoo.fi/ulkoilusaaret Lähde: Google. Espoon ulkoilusaaret. Pentala 60°06'23.1’ N - 24°40'35.8’ E Pentalan kartta Pentalasta tuli minulle aluksi pääkaupunkiseudun ”turvasatama”. Tiesin, että sinne pääsen käytännössä aina, vaikka yksin. Tai jos en yksin uskaltautuisi etsimään uusia kohteita. Olen käynyt Pentalassa monta kertaa yksin, poikieni kanssa, ystävien kanssa ja on siellä pidetty työpalaverikin. Reitti sinne on selkeä ja aisapaikalle on helppo kiinnittyä. Pentalassa on hyvät laituripaikat Pentalan saaresta noin puolet on virkistyskäytössä ja loput yksityisessä omistuksessa. Saaressa toimii myös Esbo Segelförening ja suuri osa laituripaikoista on heidän käytössään. Ravintola Pavenin asiakkaat saavat käyttää myös näitä laitureita...
Lue lisää

Itä-Helsingin saaret, Helsinki: Pihlajaluoto, Hattusaari, Krokholmen, Malkasaari, Kotiluoto, Villaluodot: Itäinen Villaluoto

Kuva
  Vaikka rakastan ajaa pitkiäkin reittejä, välillä mm. kelit ja aikataulut asettavat rajoituksia. Silloin otetaan käyttöön lähialueiden kohdeoppaat. Tähän olen kerännyt Itä-Helsingin edustalla olevia kaupunkien ulkoilusaaria, joissa voi käydä vaikka yhden päivän aikana useammassakin. kartta: Google a.        Pihlajaluoto, Helsinki, 60°10,1' N - 25°10,4' E Pihlajaluodon maisemia Pihlajaluodon ohi olemme ajaneet usein ohi, kun olemme suunnanneet kohti itää. Tällä kertaankin suunnitelma oli mennä muualle, mutta joku saaressa houkutteli, ja pysähdyimme siihen. Pihlajaluoto sijaitsee Leikosaarista hieman itään. Pihlajaluodosta etelään on Hattusaari Tunteeko joku kalliokirjoittajat Pike ja Pirkko Falck 1973-83? Saari kuuluu Helsingin kaupungille, mutta saaren länsiosa huviloineen ja laitureineen on vuokrattu Suomenlahden uistelijoille. Laitureihin ei saa siis kiinnittyä, mutta ankkurikiinnitystä varten löytyy kiinnityskoukkuja. Paras rantautumispaikka ...
Lue lisää