Mäntyluoto ja Kallon majakka, Pori, Selkämeri 61°35,6’ N - 21°27,7’ E Majakoita ja puuhuviloita

 



Länsirannikkoa on mukava veneillä välillä myös pohjoisen suuntaan. Vedettiin vene auton perässä Raisiosta Luvian, Eurajoen Laitakariin ja siitä lähdettiin kohti Poria ja Kaskista. Matkaa Poriin on n. 20 merimailia.

Tuuli puhalsi navakasti juuri rannikolle, joten aika kovassa aallokossa mentiin. 

Porin edustalla on tuulivoimaloita

Selkämerellä saaristo on aika kapea, joten kovin suojaan ei tuulelta pääse.

Sijainti ja rantautuminen

Mäntyluoto sijaitsee Porissa kapean niemen nokassa. Reposaari ja Tahkoluoto ovat seuraavat saaret luoteeseen. Reposaareen on vain n. 600 metriä, mutta siltaa tai lauttaa ei ole. Autolla matkaa kertyy 15 km. 

Laitakari - Kallo (kartta: Navionics)

Kallon majakka on kapean kannaksen päässä olevalla Kallon alueella.

Me jätimme veneen Kallon sataman laituriin.

Kallon majakka

Kallon majakan sanotaan sijaitsevan Kallon saarella, mutta teknisesti kyseessä ei ole saari, sillä se on kiinni kapealla kannaksella Mäntyluotoon.

Kallon laakeat kalliot houkuttelevat kävelylle

Ensimmäinen loisto on pystytetty Kallon saarelle 1884 ja valo sytytettiin 1885. Ensimmäinen sumumerkinantolaite oli vuodelta 1901. Se oli Hansenin sireeni, joka oli käsikäyttöinen.

Nykyinen kahdeksankulmainen rautaelementeistä kasattu majakkatorni on vuodelta 1903, samoin sen vieressä oleva loistonhoitajan asunto. 

Kallon majakka

Majakan on piirtänyt arkkitehti Gustaf Nyström.

Majakan yhteydessä on asunto

Myös käsikäyttöinen sumutorvi korvattiin seitsemän metriä pitkällä moottoroidulla sumusireenillä.

Kallon majakalle pääsee myös autolla.

Majakkaan on mahdollista päästä myös sisälle, mutta vierailusta pitää sopia etukäteen BSF:n eli saaren venekerhon Segelföreningen i Björneborgin kanssa. BSF on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut urheiluseura.

Kallossa toimivat myös merivartiosto ja luotsiasema.

Mäntyluoto

Mäntyluodolla tuulee lähes aina ja Yyterin upeat hiekkarannat ovat aivan vieressä. Mäntyluodossa on myös pitkä koiraranta, jossa koirat voivat olla vapaina.

Hiekkarantoja löytyy kaikkialta

Mäntyluodossa toimii myös suuri satama ja telakka.

Kävelimme Kallosta pengertietä Mäntyluotoon. Heti pengertien päättyessä kohosi kaunis punavalkoinen torni ja nosturi.

Torni on myös Gustav Nyströmin piirtämä. Se on jugendtyylinen satamaloisto, jota kutsutaan Ryssäntorniksi. 

Ryssäntorni

Se on rakennettu todennäköisesti 1902-1903 ja se sijaitsi alun perin kivilaiturin päässä. Torni on ollut todennäköisesti viestitys- ja vartiotorni ja sieltä on pidetty yhteyttä saapuviin ja redillä oleviin laivoihin erilaisin lippumerkein sekä lyhdyin. Varsinaisena valomajakkana se ei toiminut. Torni siirrettiin nykyiseen paikkaansa 2020. Ryssäntorni on suojeltu rakennus ja sen omistaa Porin kaupunki.

Ryssäntornin vieressä on Suomen vanhin satamanosturi ”Luveeni”. Nosturi sai nimensä ensimmäisen Lovén-nimisen hoitajansa mukaan.  

Satamanosturi Luveeni

Mäntyluodon Uniluoto on ainutlaatuinen 1800-luvun puutaloalue, jonka ympäri kannattaa kävellä. Uniluodon kupeessa on kaunis Heinen puuhuvila. Se on valmistunut 1901 merikapteeni Oscar Heinen huvilaksi ja konttoriksi. Myöhemmin vuonna 1921 rakennuksessa aloitti toimintansa Mäntyluodon kansakoulu. Vieressä oleva funkkistyylinen kivirakennus valmistui kouluksi 1939. Huvila ja koulu kuuluvat Museoviraston nimeämään valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön.

Heinen puuhuvila ja koulu

Mäntyluodossa on myös kaunis hotelli: Mäntyluodon hotelli. 

Mäntyluodon hotelli

Vietimme yön kauniissa puuhuvilassa ja ihastelimme rakennuksen arkkitehtuuria.

Kauniit ovikoristelut

Jungendtyylinen rakennus on valmistunut 1917. 

Aamukahvit posliinikupista

Kallosta matkaa on vain noin kilometri.

Mäntyluodosta löytyy myös legendaarinen merimieskapakka Unskila tai Unto baari. Baarin pitäjänä toimi Unto Havia. Baari on ollut merimiesten baarina ja on siellä käynyt omien sanojensa mukaan merimiesaikoinaan myös Neumann. Baari on mainittu M. A. Nummisen vuonna 1986 julkaistussa kirjassa Baarien mies, jossa esitellään 132 keskiolutbaaria ympäri Suomen. Enää jäljellä on vain huonokuntoinen rakennus. 

Unskila eli Unton baari

Video omalta retkeltä

https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7517760983453027606?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7577093072853632534

BLOGIN HAKEMISTO

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ahvensaari, Parainen, 60°18’02.2”N 21°32’28.5”E

Kuva
EDIT: lisätty Kirmon luolakuvat EDIT: lisätty reittikartat Olen asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Turussa ja Raisiossa, mutta veneily tai saaristo eivät kuuluneet meidän elämäämme.  Skipperin tarjoaman palvelun myötä olen nyt täynnä intoa, sillä olen päässyt tutustumaan Turun saaristoon. Airistokin tarkoittaa nyt konkreettista aluetta eikä vain yleissanaa Turun saaristosta, jolla ruotsinlaivat kulkevat. Pakko muuten sen verran vielä Skipperiä kehua, että yksi hienouksista on, että veneitä on useassa satamassa ympäri Suomen (ja itse asiassa myös Pohjoismaissa ja Uudessa-Seelannissa), joten veneily on helppoa myös muualla kuin kotipaikkakunnalla. Aika harva veneen omistaja viitsii nähdä vaivaa ja siirtää venettä paikasta toiseen. Suosittelen kyllä! Poikieni houkuttelu mukaan veneilemään käy jatkuvasti vaikeammaksi ja vaikeammaksi. Jotenkaan teini-ikäiset pojat eivät samanlailla arvosta aikaa äitinsä kanssa 😁. Tällekin retkelle käytin muistaakseni kaikkia mahdollisia keinoja kiristy...
Lue lisää

Espoon saaria, Espoo: Pentala, Stora Herrö, Rövaren, Kaparen, Rövargrundet, Gåsgrund, Knapperskär

Kuva
  Espoossa on monta vierailemisen arvoista saarta. Tähän olen koonnut muutaman saaren, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan ja jotka ovat aika lyhyen merimatkan (alle tunnin) päässä esim. Keilaniemen satamasta. Tietoa löytyy myös: https://www.espoo.fi/ulkoilusaaret Lähde: Google. Espoon ulkoilusaaret. Pentala 60°06'23.1’ N - 24°40'35.8’ E Pentalan kartta Pentalasta tuli minulle aluksi pääkaupunkiseudun ”turvasatama”. Tiesin, että sinne pääsen käytännössä aina, vaikka yksin. Tai jos en yksin uskaltautuisi etsimään uusia kohteita. Olen käynyt Pentalassa monta kertaa yksin, poikieni kanssa, ystävien kanssa ja on siellä pidetty työpalaverikin. Reitti sinne on selkeä ja aisapaikalle on helppo kiinnittyä. Pentalassa on hyvät laituripaikat Pentalan saaresta noin puolet on virkistyskäytössä ja loput yksityisessä omistuksessa. Saaressa toimii myös Esbo Segelförening ja suuri osa laituripaikoista on heidän käytössään. Ravintola Pavenin asiakkaat saavat käyttää myös näitä laitureita...
Lue lisää

Itä-Helsingin saaret, Helsinki: Pihlajaluoto, Hattusaari, Krokholmen, Malkasaari, Kotiluoto, Villaluodot: Itäinen Villaluoto

Kuva
  Vaikka rakastan ajaa pitkiäkin reittejä, välillä mm. kelit ja aikataulut asettavat rajoituksia. Silloin otetaan käyttöön lähialueiden kohdeoppaat. Tähän olen kerännyt Itä-Helsingin edustalla olevia kaupunkien ulkoilusaaria, joissa voi käydä vaikka yhden päivän aikana useammassakin. kartta: Google a.        Pihlajaluoto, Helsinki, 60°10,1' N - 25°10,4' E Pihlajaluodon maisemia Pihlajaluodon ohi olemme ajaneet usein ohi, kun olemme suunnanneet kohti itää. Tällä kertaankin suunnitelma oli mennä muualle, mutta joku saaressa houkutteli, ja pysähdyimme siihen. Pihlajaluoto sijaitsee Leikosaarista hieman itään. Pihlajaluodosta etelään on Hattusaari Tunteeko joku kalliokirjoittajat Pike ja Pirkko Falck 1973-83? Saari kuuluu Helsingin kaupungille, mutta saaren länsiosa huviloineen ja laitureineen on vuokrattu Suomenlahden uistelijoille. Laitureihin ei saa siis kiinnittyä, mutta ankkurikiinnitystä varten löytyy kiinnityskoukkuja. Paras rantautumispaikka ...
Lue lisää