Sälgrund, Kaskinen, Selkämeri 62°20,3’ N - 21°12,2’ E Upea majakka Selkämerellä

Suomen rannikolla on lukuisia upeita majakoita. Pääkaupunkiseudulla asuvana harmittelen, että niistä moni on aika kaukana pohjoisessa. Ratkaisimme ongelman siten, että vedimme veneen auton perässä Rauman Laitakarille ja lähdimme siitä kohti pohjoista.

Sijainti ja rantautuminen

Sälgrund sijaitsee Kaskisissa, Suomen pienimmän kunnan alueella. Majakkasaari on kaupungin edustalla, ei kovin ulkona merellä. Oikeastaan päinvastoin, tuntuu, että saarelle pääsee suojaan mereltä puhaltavaa tuulta.

Laxhamnin laituri

Sälgrund on kapea ja pitkä etelä-pohjoissuunnassa oleva saari. Rantautumislaituri on saaren pohjoisosassa, itäreunalla Laxhamnin satamassa.

Laxhamnin vajoja

Matkaa esim. Porista on n. 50 merimailia.

Reitti Pori - Sälgrund (kartta: Navionics)

Sälgrund

Sälgrundin saarella sijaitsee majakka sekä vanha luotsiasema rakennuksineen. Ympäristö on ainutlaatuinen ja Museovirasto onkin nimennyt alueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Majakan pihapiiriin kuuluu useita rakennuksia

Majakka ja muut rakennukset sijaitsevat saaren eteläosassa, joten laiturilta pitää kävellä n. 800 metriä majakalle. Tie on mukavaa ja helppokulkuista hiekkatietä.

Tie satamasta majakalle on helppokulkuista

Sälgrundin saari on iso verrattuna moneen muuhun majakkasaareen. Saaressa on harjoitettu kalastusta ja metsästystä, kuten myös lehmien, kanojen ja lampaiden kasvattamista sekä viljelyä.

Majakkasaaren toimintaa ovat pyörittäneet uudet, nuoret yrittäjät ja somessa näkyvät videot ovat riemastuttaneet monia.

Sälgrundin majakka

Sälgrundin majakka

Majakka on valmistunut 1875 ja tänä vuonna onkin juhlittu 150-vuotispäiviä. Majakan on suunnitellut suomalainen arkkitehti Axel Hampus Dahlström. Hän on suunnitellut muitakin majakoitamme, kuten Sälskärin (1868), Marjaniemen (1871) ja Säpin (1873) sekä Helsingin Vanhan Ylioppilastalon. Sälgrundin majakka suunniteltiin itse asiassa jo 1863, mutta valmistuminen kesti lopulta 12 vuotta.

Alueella on ollut jo ennen majakkaa erilaisia merimerkkejä, kuten riukumerkki ja pooki. Näistä rakennelmista on kuvia majakan infotauluilla.

Majakan historiasta kertova infotaulu

Majakan korkeus on 25 metriä maanpinnasta. Me emme päässeet majakan sisälle, mutta vierailut sinne ovat mahdollisia.

Majakka on 25 metriä korkea

Sälgrundin majakka on ollut Suomen ensimmäinen petrolikäyttöinen majakka

Majakka automatisoitiin 1967.

 

Majakkapiha

Majakka- ja luotsipihassa on useita asuinrakennuksia.  Ne on rakennettu henkilökunnan käyttöön samaan aikaan kuin majakkakin. Päärakennus rakennettiin nimenomaan majakan henkilökunnan käyttöön. Se muutettiin luotsiasemaksi vasta majakan automatisoinnin myötä 1967. Samalla siihen rakennettiin toinen kerros. 

Vanha luotsiasema

Paikalla oli ollut luotsiasema myös aiemmin, vuonna 1921 rakennettu, mutta se purettiin, kun muutto uuteen mahdollistui. Ensimmäinen luotsitupa on sijainnut Laxhamnin satamassa. Luotsitoimintaa on saaressa nimittäin ollut jo 1700-luvulla.

Luotsiasema oli käytössä 1985 asti. Tällöin luotsitoiminta siirrettiin Kaskisten kalasatamaan.

Sälgrundissa voi yöpyä, saunoa ja nauttia kahvilan tarjonnasta. Saareen pääsee myös yhteysaluksella.

Luontopolku

Majakan ympäristössä on n. kilometrin mittainen luontopolku. 

Luontopolku on hyvin merkitty

Polun varrella on opaskylttejä, jotka kertovat paikallisesta luonnosta.

Luontopolun opaskylttejä

Suo luontopolun varrella

Video omalta retkeltä

https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7518502090558229782?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7343145672449787425

 

Lue lisää:

https://salgrund.fi/

https://yle.fi/a/74-20156786

Onnellinen veneilijä majakalla

 

BLOGIN HAKEMISTO

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ahvensaari, Parainen, 60°18’02.2”N 21°32’28.5”E

Kuva
EDIT: lisätty Kirmon luolakuvat EDIT: lisätty reittikartat Olen asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Turussa ja Raisiossa, mutta veneily tai saaristo eivät kuuluneet meidän elämäämme.  Skipperin tarjoaman palvelun myötä olen nyt täynnä intoa, sillä olen päässyt tutustumaan Turun saaristoon. Airistokin tarkoittaa nyt konkreettista aluetta eikä vain yleissanaa Turun saaristosta, jolla ruotsinlaivat kulkevat. Pakko muuten sen verran vielä Skipperiä kehua, että yksi hienouksista on, että veneitä on useassa satamassa ympäri Suomen (ja itse asiassa myös Pohjoismaissa ja Uudessa-Seelannissa), joten veneily on helppoa myös muualla kuin kotipaikkakunnalla. Aika harva veneen omistaja viitsii nähdä vaivaa ja siirtää venettä paikasta toiseen. Suosittelen kyllä! Poikieni houkuttelu mukaan veneilemään käy jatkuvasti vaikeammaksi ja vaikeammaksi. Jotenkaan teini-ikäiset pojat eivät samanlailla arvosta aikaa äitinsä kanssa 😁. Tällekin retkelle käytin muistaakseni kaikkia mahdollisia keinoja kiristy...
Lue lisää

Espoon saaria, Espoo: Pentala, Stora Herrö, Rövaren, Kaparen, Rövargrundet, Gåsgrund, Knapperskär

Kuva
  Espoossa on monta vierailemisen arvoista saarta. Tähän olen koonnut muutaman saaren, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan ja jotka ovat aika lyhyen merimatkan (alle tunnin) päässä esim. Keilaniemen satamasta. Tietoa löytyy myös: https://www.espoo.fi/ulkoilusaaret Lähde: Google. Espoon ulkoilusaaret. Pentala 60°06'23.1’ N - 24°40'35.8’ E Pentalan kartta Pentalasta tuli minulle aluksi pääkaupunkiseudun ”turvasatama”. Tiesin, että sinne pääsen käytännössä aina, vaikka yksin. Tai jos en yksin uskaltautuisi etsimään uusia kohteita. Olen käynyt Pentalassa monta kertaa yksin, poikieni kanssa, ystävien kanssa ja on siellä pidetty työpalaverikin. Reitti sinne on selkeä ja aisapaikalle on helppo kiinnittyä. Pentalassa on hyvät laituripaikat Pentalan saaresta noin puolet on virkistyskäytössä ja loput yksityisessä omistuksessa. Saaressa toimii myös Esbo Segelförening ja suuri osa laituripaikoista on heidän käytössään. Ravintola Pavenin asiakkaat saavat käyttää myös näitä laitureita...
Lue lisää

Itä-Helsingin saaret, Helsinki: Pihlajaluoto, Hattusaari, Krokholmen, Malkasaari, Kotiluoto, Villaluodot: Itäinen Villaluoto

Kuva
  Vaikka rakastan ajaa pitkiäkin reittejä, välillä mm. kelit ja aikataulut asettavat rajoituksia. Silloin otetaan käyttöön lähialueiden kohdeoppaat. Tähän olen kerännyt Itä-Helsingin edustalla olevia kaupunkien ulkoilusaaria, joissa voi käydä vaikka yhden päivän aikana useammassakin. kartta: Google a.        Pihlajaluoto, Helsinki, 60°10,1' N - 25°10,4' E Pihlajaluodon maisemia Pihlajaluodon ohi olemme ajaneet usein ohi, kun olemme suunnanneet kohti itää. Tällä kertaankin suunnitelma oli mennä muualle, mutta joku saaressa houkutteli, ja pysähdyimme siihen. Pihlajaluoto sijaitsee Leikosaarista hieman itään. Pihlajaluodosta etelään on Hattusaari Tunteeko joku kalliokirjoittajat Pike ja Pirkko Falck 1973-83? Saari kuuluu Helsingin kaupungille, mutta saaren länsiosa huviloineen ja laitureineen on vuokrattu Suomenlahden uistelijoille. Laitureihin ei saa siis kiinnittyä, mutta ankkurikiinnitystä varten löytyy kiinnityskoukkuja. Paras rantautumispaikka ...
Lue lisää