Jungfruholmen, Högholmen Kemiönsaari 60°0,34' N - 22°22,77' E Oletko nähnyt jättimäistä kaksoishiidenkirnua?

 

Jääkausi on muokannut Suomen luontoa rajulla tavalla. Hiidenkirnut ovat mielenkiintoisia muodostelmia.

Sijainti ja rantautuminen

Jungfruholmen on pohjoisin osa alun perin kolmen saaren saariryhmästä, joka on kasvanut yhdeksi saareksi. Saari on monessa kartassa Högholmen-niminen. Eteläisin osa on Skansholmen-niminen. Jungfruholmen sijaitsee noin 5 merimailin päässä Kasnäsistä ja Paraisilta matkaa on noin 25 merimailia. 

Kasnäs - Jungfruholmen (kartta: Navionics)

Parainen - Jungfruholmen (kartta: Navionics)

Saari on kapea pohjois-eteläsuunnassa. Me jätimme veneen koilliskulmaan.

Vene ankkurissa

Jungfruholmen

Jungfruholmen kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon.

Saaren itäpuolella on kapea salmi, Jungfrusund ja länsipuolella on Gullkronanselkä. Jungfrusund on vanha merenkulkureitti. 

Jungfrusund on kapea salmi

Saattaa olla, että sitä on käytetty jo rautakaudella, eli 500ekr -1300jkr. Myös viereiseltä Purunpään niemeltä löytyy muun muassa kalliokirjoituksia. Salmi on ollut suojaisa ja keskiajalla sen ympäristöön on rakennettu mm. linnoitteita. Myöhemmin salmi kävi liian matalaksi suuremmille laivoille ja reitti siirtyi saaren länsipuolelle.

Opastaulu Jungfruholmenissa

1808 venäläiset linnoittivat saaret ja salmen. Paikka oli houkutteleva, sillä Turusta, Korppoonsalmesta ja Ruotsista tulevat pääväylät yhdistyvät täällä. Vihollisena oli Ruotsi. Saareen rakennettiin mm. ryssänuuneja (ryssänuuni on kivilatomus, jota on käytetty leipien paistamiseen ja kalojen kuivatukseen erityisesti venäläisten liikkumilla alueilla.), kommendantin talo ja tykkipatteri. 

Jälkiä 1800-luvulta

Linnoitus oli pieni kivinen monikulmio, jonka ääriviivat voi etsiä kallioon poratuista rei’istä. Kun Ruotsi ja Venäjä liittoutuivat 1812, saaren rooli sotilaallisena tukikohtana poistui. Ahvenanmaan Bomarsundin linnoituksen rakentamisen jälkeen 1830-luvulla, tämä patteri purettiin ja tarvikkeet huutokaupattiin.

Kaksoishiidenkirnu

Saarella sijaitsee Saaristomeren suurin hiidenkirnu. Lisäksi erikoisuutena on, että hiidenkirnussa on itse asiassa yhdistynyt kaksi hiidenkirnua ja näin ollen puhutaan kaksoishiidenkirnusta.

Joidenkin mittausten mukaan hiidenkirnujen yhteispituus on 12 metriä ja leveys 9 metriä, sekä syvyys 5,5 metriä. Tarkkoja mittauksia ei ole saatavilla. 

Kaksi hiidenkirnua on yhdistyneet

Hiidenkirnut on tyhjennetty vedestä ja puhdistettu 1983.

Kallio hiidenkirnujen ympärillä on kauniin raidallista johtuen eri kivilajeista. 

Kallio on raidallista

Alueen maa- ja merialueilla on myös suuria korkeuseroja. Aikoinaan alueella on ollut maanjäristyksiä.

Hiidenkirnu sijaitsee pohjoisosassa saaren länsireunalla.

Video omalta retkeltä

https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7511053176578034966?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7577093072853632534

BLOGIN HAKEMISTO

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ahvensaari, Parainen, 60°18’02.2”N 21°32’28.5”E

Kuva
EDIT: lisätty Kirmon luolakuvat EDIT: lisätty reittikartat Olen asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Turussa ja Raisiossa, mutta veneily tai saaristo eivät kuuluneet meidän elämäämme.  Skipperin tarjoaman palvelun myötä olen nyt täynnä intoa, sillä olen päässyt tutustumaan Turun saaristoon. Airistokin tarkoittaa nyt konkreettista aluetta eikä vain yleissanaa Turun saaristosta, jolla ruotsinlaivat kulkevat. Pakko muuten sen verran vielä Skipperiä kehua, että yksi hienouksista on, että veneitä on useassa satamassa ympäri Suomen (ja itse asiassa myös Pohjoismaissa ja Uudessa-Seelannissa), joten veneily on helppoa myös muualla kuin kotipaikkakunnalla. Aika harva veneen omistaja viitsii nähdä vaivaa ja siirtää venettä paikasta toiseen. Suosittelen kyllä! Poikieni houkuttelu mukaan veneilemään käy jatkuvasti vaikeammaksi ja vaikeammaksi. Jotenkaan teini-ikäiset pojat eivät samanlailla arvosta aikaa äitinsä kanssa 😁. Tällekin retkelle käytin muistaakseni kaikkia mahdollisia keinoja kiristy...
Lue lisää

Espoon saaria, Espoo: Pentala, Stora Herrö, Rövaren, Kaparen, Rövargrundet, Gåsgrund, Knapperskär

Kuva
  Espoossa on monta vierailemisen arvoista saarta. Tähän olen koonnut muutaman saaren, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan ja jotka ovat aika lyhyen merimatkan (alle tunnin) päässä esim. Keilaniemen satamasta. Tietoa löytyy myös: https://www.espoo.fi/ulkoilusaaret Lähde: Google. Espoon ulkoilusaaret. Pentala 60°06'23.1’ N - 24°40'35.8’ E Pentalan kartta Pentalasta tuli minulle aluksi pääkaupunkiseudun ”turvasatama”. Tiesin, että sinne pääsen käytännössä aina, vaikka yksin. Tai jos en yksin uskaltautuisi etsimään uusia kohteita. Olen käynyt Pentalassa monta kertaa yksin, poikieni kanssa, ystävien kanssa ja on siellä pidetty työpalaverikin. Reitti sinne on selkeä ja aisapaikalle on helppo kiinnittyä. Pentalassa on hyvät laituripaikat Pentalan saaresta noin puolet on virkistyskäytössä ja loput yksityisessä omistuksessa. Saaressa toimii myös Esbo Segelförening ja suuri osa laituripaikoista on heidän käytössään. Ravintola Pavenin asiakkaat saavat käyttää myös näitä laitureita...
Lue lisää

Hiidenvesi, Lohja, Vihti 60°20,05' N - 24°03,93' E Etelän järvialueet on yhdistetty sululla

Kuva
  Etelä-Suomessakin pääsee veneilemään järvialueilla. Kun selvittelee ja uskaltautuu myös jokireiteille, voi päästä pitkällekin. Me lähdimme selvittämään reittiä Lohjanjärveltä Hiidenvedelle. Sijainti ja rantautuminen Hiidenvesi ei ole kovin kaukana Lohjanjärveltä , mutta väylä sinne on kapea, kaislikkoinen ja matala. Ja pitää sisällään käsikäyttöisen sulun! Lohjan Aurlahdelta on matkaa Hiidenveden Kiihtelyssaarille n. 12 merimailia.  Reitti Lohjanjärvi - Hiidenvesi (kartta: Garmin) Matka on lyhyt, mutta lähes koko matkan on nopeusrajoitus, joten aikaa kannattaa varata. Eikä kapeaa reittiä tee mielikään ajaa kovaa. Väänteenjoki etelän suuntaan Ennen Väänteenjokea, Kutsilanselällä, on mahdollisuus kääntyä myös länteen. Sieltä löytyy Kisakallion veneranta ja Rantamakasiini. Me emme sinne tällä kertaa menneet. Pari vinkkiä reitille. Turku-Helsinki-moottoritien eteläpuolella on kaunis naispatsas vedessä. Se ei ole vain koriste, vaan merkki karista. Se pitää ohittaa länne...
Lue lisää