Kotka oli
2021 kesän uusi kohde itselleni. Ei kovin helppo, sillä tuuli teki
suunnitelmista lähes joka kerralla toisenlaiset kuin alkuperäiset. Tällä kertaa
keli oli kuitenkin suotuisa ja pääsimme suunnitellulle retkelle, jonka
työkaverini entisenä kotkalaisena oli minulle suunnitellut. Retken kokonaispituus oli n. 75 mailia.
|
Reitti Sapokka - Ulko-Tammio - Mustaviiri - Kaunissaari - Kukouri (kartta: Navionics) |
Lähdimme
Sapokasta ja ensimmäinen kohde oli Ulko-Tammio.
Ulko-Tammio 60° 25,0’ N - 27° 27,4’ E
|
Ulko-Tammion kartta |
Lähdimme
kohti itää ja Ruotsinsalmen jälkeen kaakkoon. Ulko-Tammioon oli matkaa n. 20
mailia. Kovalla tuulella matka on haastava, sillä aukeaa merialuetta on paljon.
Me jätimme veneen saaren luoteisosassa olevaan lahden poukamaan (Länsisatama). Toinen vaihtoehto
olisi itärannalla, mutta kartan mukaan siellä oli jonkun verran kiviä (Itäsatama).
|
Länsisataman vierasvenelaituri
|
|
Keittokatos Länsisataman vieressä |
Ulko-Tammio
kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Sen luonnosta on sanottu sen
olevan poikkeuksellisen vaihteleva ja kierrettyämme n. 3 kilometrin
luontopolun, voi näin todeta. On kallioita, metsää, kaislikkoa ja soita.
|
Maisema merelle
|
|
Kotoluodon saarelle pystyi melkein kävelemään
|
|
Upeita jäkälikköjä |
Ulko-Tammiossa
on myös lintutorni ja se on tarkoitettu saarella elävien, jopa harvinaisten
vesilintujen tähystämiseen.
|
Ulko-Tammion lintutorni
|
Jostain luin, että kesäviikonloppuisin Ulko-Tammiossa
olisi Metsähallituksen järjestämiä opastuksia. Mutta tämä kannattaa tarkistaa.
Luonnon
lisäksi saarelta löytyy myös sodan jälkiä. Talvisodan jälkeen Ulko-Tammiosta
tehtiin linnake ja saarella on edelleen tykkejä (tai itse asiassa sinne
palautettuja tykkejä), bunkkereita ja jopa kallioon louhittu tunneli.
|
Rannikkotykki Canet
| Polku tunneliin |
| Kallioon louhittu tunneli |
| Tähystystorni
|
| Tykin jalusta
|
|
Parhaimmillaan saarella on asunut n. 300 sotilasta. Saaresta
näkyy myös Suursaaren silhuetti. Matkaa Suursaareen on n. 20 mailia ja kyseinen
saari menetettiin Neuvostoliitolle. Ulko-Tammio oli myös mukana ns. Somerin taistelussa
1942, jossa suomalaiset ottivat torjuntavoiton. Somerin taistelun muistomerkki
löytyy Ulko-Tammiosta.
|
Somerin taistelun muistolaatta
|
|
Neuvostosotilaan hauta |
Me kiersimme
luontopolun, kiipesimme lintutorniin ja ihmettelimme tunnelia. Tänä aikana
hieman pilvinen ja sateinen sää vaihtui upeaksi aurinkoiseksi kesäpäiväksi. Meidän matkamme
jatkui Mustaviiriin.
|
Kalliorakennelmia Ulko-Tammiosta |
Mustaviiri,
Pyhtää 60°16,76' N - 26°26,44' E
Mustaviiri
on Itäisen Suomenlahden kansallispuiston aivan toisessa laidassa lännessä.
Matkaa sinne oli Ulko-Tammiosta n. 30 mailia. Ajoimme isoa väylää suoraan länteen.
|
Mustaviirin laakeita kallioita pohjoisrannalla |
Mustaviirissa
ei ole laituria, vaan rantautuminen tapahtuu ankkurikiinnityksellä. Koillislaidalla
on kasattu kiviä aallonmurtajaksi ja siihen pääsee veneellä.
Tarkkana kyllä saa olla, enkä suosittele kovalla tuulella rantautumista, sillä
kiviä löytyy lähistöltä paljon.
|
Mustaviirin rantautumispaikka |
Olen
kiertänyt lukuisan joukon erilaisia luontopolkua ja täytyy sanoa, että
Mustaviirin luontopolku menee kärkijoukkoon. Se on suhteellisen lyhyt ja
erilaisia ”nähtävyyksiä” tulee jatkuvasti. Lapsetkin jaksaisivat tämän. Ja itse asiassa sitä kutsutaankin "kulttuuripoluksi".
|
Mustaviirin kulttuuripolun kartta |
Me lähdimme kulttuuripolulle, joka on n. 1,5 km pitkä.
Mustaviirin
erikoisuuksia ovat mm. Struven ketjun mittauspiste ja kaksi jatulintarhaa.
Struven ketjun kolmiomittauspiste
|
Struven mittausketjun opaskyltti |
Unescon maailmanperintölistallakin oleva Struven ketjun kuudesta
mittauspisteestä eteläisin on Mustaviirissä. Sen piste (60°16′35 N ja 26°36′12
E) mitattiin v. 1833. Tähtitieteilijä Friedrich Georg Wilhelm von Struven
kehittämällä kolmiomittausketjulla on selvitetty 1800-luvulla maapallon muotoa
ja kokoa. Nähtävyys sinänsä on aika vaatimaton: pieni kallioon porattu reikä.
|
Struven ketjun kolmiomittauspiste |
https://www.maanmittauslaitos.fi/struvenketju
Jatulintarhat
Ennen veneilyharrastusta en ollut kuullutkaan
jatulintarhoista. Mystisiä kivilabyrintteja löytyy kuitenkin rannikolta ja olen
käynyt niitä ihan varta vasten etsimässäkin mm. Sipoossa ja Nauvossa ja
linkissä on myös enemmän tietoa näistä. Ruotsiksi näitä kutsutaan jungfrudansiksi,
eli neidontanssiksi. Syntyhistoriasta ja niiden käyttötarkoituksesta on useampia
teorioita. Labyrintissä kulkemisen on uskottua tuovan onnea. Vanhimmat
jatulintarhat ovat viikinkiajalta!
|
Mustaviirin jatulintarha
| Mustaviirin toinen jatulintarha
| |
https://www.luontoon.fi/itainensuomenlahti/historia
Mustaviirin kulttuuripolku tarjoaa myös ripauksen sotahistoriaa ja saaresta löytyy tykki- ja konekivääriasemien jäänteitä.
|
Mustaviirin sotahistoriaa
|
|
Mustaviirin lintutorni
|
|
Mustaviirin pirunpelto
| Mustaviirin niittyä hoidetaan osana saaren kulttuuriperintöä |
|
Me jatkoimme kulttuuripolun jälkeen vielä Kaunissaareen, jonne
matkaa ei ollut kuin vähän yli 10 mailia.
Kaunissaari, Pyhtää 60°20,7' N - 26°46,5' E
Kaunissaari sijaitsee Mustaviirista koilliseen noin 12 mailia. Myös
Kaunissaari kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon.
|
Kaunissaaren sataman kartta |
|
Kaunissaaren kylänraittia |
Vierasvenesatama on saaren kaakkoisosassa ja se on aallonmurtajien
suojassa. Vierasvenesatama on ilmeisesti aivan upouusi ja elokuussa tilaa
löytyi hyvin. Saaressa on muutenkin hyvät palvelut kauppoineen ja ravintoloineen.
|
Kaunissaaren vierasvenesatamassa oli tilaa
|
Kaunissaaressa on myös vakituista asutusta n. 10 henkilön
verran. Muuten saari on veneilijöiden, kesäasukkaiden ja vierailijoiden asuttama.
Heti vierasvenesataman kupeessa on kaunis kalastajakylä, joka
kutsuu kävelemään kapeille hiekkakujilleen.
|
Kaunissaaren hiekkateitä |
Meillä oli jo pitkä päivä takana, joten emme ehtineet kiertää koko
saarta.
Aloitimme myöhäisellä lounaalla nauttimalla pizzat kahvila Merituulessa ja ihailemalla upeaa
merimaisemaa. Ja kyllä pizzatkin maistuivat erinomaisilta!
|
Lunch with a view |
Tutustuminen saareen alkoi viereisestä kalastajakylästä. Museo oli valitettavasti jo
mennyt kiinni, mutta kurkistelimme hieman sisälle. Kalastajakylä on suojeltu
alue, sillä se on perinnemaisemaamme. Ja kyllä se vaikuttaakin hyvin hoidetulta
ja ylläpidetyltä! Alueesta tulee mieleen lähellä sijaitseva Haapasaari, jossa myös on
kalastajakylä.
|
Kaunissaaren kalastajakylä
|
|
Kaunissaaren Saaristolaismuseo |
|
Rysiä odottamassa käyttöä |
|
Vene- ja kalastustarvikevajat eli sarahit rannassa |
Jatkoimme vielä eteenpäin mm. vanhan koulun ohi ja löysimme uimarannan.
Pienen ruokalevon jälkeen jatkoimme matkaa.
|
Kaunissaaren Suurilahden uimaranta |
Saaresta löytyi myös taidenäyttely. Siitä ei valitettavasti ole kuvaa, mutta aiheeseen sopiva kuva löytyi 😁.
|
Kuvauspiste vierasvenesatamassa |
Pohjoiskärjessä olevalle majakalle / loistolle emme lähteneet
kävelemään, vaan päätimme ajaa sen ohi veneellä. Myöskään tulenjohtotornille emme
ehtineet. Kaunissaari on myös ollut sodan aikana keskeisessä asemassa, sillä mm. Suursaareen kotinsa jättämään joutuneet pakenivat mm. Kaunissaaren kautta.
|
Kaunissaaren loisto |
Kukouri, Kotka 60°26,55' N- 26°58,41' E
|
Kukouri ja Fort Slavan linnoitus ilta-auringossa |
Kotimatkalla Kaunissaaresta Sapokkaan päätimme vielä pysähtyä
Kukourissa. Se on pieni linnakesaari Kotkan edustalla. Saarella on venäläiseen
Ruotsinsalmen merilinnoitukseen kuuluvan Fort Slavan eli Kunnian linnakkeen
rauniot. Linnake valmistui 1794. Sen erikoisuutena on pyöreä pohjamuoto.
Linnoituksessa on ollut 44 tykkiä. (Wikipedia)
|
Tietoa Fort Slavan arkkitehtuurista |
|
Sisäänkäyntiportti Fort Slavan linnoitukseen |
1800-luvun alussa linnaketta käytettiin myös vankilana. Wikipedia
tiesi kertoa, että viimeisillä viidellä venäläisellä vangilla olisi ollut
mahdollisuus jäädä Fort Slavaan, mutta he valitsivat mieluummin Siperian. Linnake
räjäytettiin Krimin sodan aikaan 1855. Jäljellä olevat rauniot on suojeltu
muinaismuistona.
|
Fort Slavan linnoituksen raunioita |
Kommentit
Lähetä kommentti