Kotka-Pyhtää: Ulko-Tammio, Mustaviiri, Kaunissaari, Kukouri

   

Kotka oli 2021 kesän uusi kohde itselleni. Ei kovin helppo, sillä tuuli teki suunnitelmista lähes joka kerralla toisenlaiset kuin alkuperäiset. Tällä kertaa keli oli kuitenkin suotuisa ja pääsimme suunnitellulle retkelle, jonka työkaverini entisenä kotkalaisena oli minulle suunnitellut. Retken kokonaispituus oli n. 75 mailia.

Reitti Sapokka - Ulko-Tammio - Mustaviiri - Kaunissaari - Kukouri (kartta: Navionics)

Lähdimme Sapokasta ja ensimmäinen kohde oli Ulko-Tammio.

Ulko-Tammio 60° 25,0’ N - 27° 27,4’ E

Ulko-Tammion kartta

Lähdimme kohti itää ja Ruotsinsalmen jälkeen kaakkoon. Ulko-Tammioon oli matkaa n. 20 mailia. Kovalla tuulella matka on haastava, sillä aukeaa merialuetta on paljon. Me jätimme veneen saaren luoteisosassa olevaan lahden poukamaan (Länsisatama). Toinen vaihtoehto olisi itärannalla, mutta kartan mukaan siellä oli jonkun verran kiviä (Itäsatama).

Länsisataman vierasvenelaituri 

Keittokatos Länsisataman vieressä

Ulko-Tammio kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Sen luonnosta on sanottu sen olevan poikkeuksellisen vaihteleva ja kierrettyämme n. 3 kilometrin luontopolun, voi näin todeta. On kallioita, metsää, kaislikkoa ja soita. 

Maisema merelle

Kotoluodon saarelle pystyi melkein kävelemään

Upeita jäkälikköjä

Ulko-Tammiossa on myös lintutorni ja se on tarkoitettu saarella elävien, jopa harvinaisten vesilintujen tähystämiseen. 

Ulko-Tammion lintutorni

Jostain luin, että kesäviikonloppuisin Ulko-Tammiossa olisi Metsähallituksen järjestämiä opastuksia. Mutta tämä kannattaa tarkistaa.

Luonnon lisäksi saarelta löytyy myös sodan jälkiä. Talvisodan jälkeen Ulko-Tammiosta tehtiin linnake ja saarella on edelleen tykkejä (tai itse asiassa sinne palautettuja tykkejä), bunkkereita ja jopa kallioon louhittu tunneli.  

Rannikkotykki Canet 

Polku tunneliin

Kallioon louhittu tunneli 

Tähystystorni

Tykin jalusta

Parhaimmillaan saarella on asunut n. 300 sotilasta. Saaresta näkyy myös Suursaaren silhuetti. Matkaa Suursaareen on n. 20 mailia ja kyseinen saari menetettiin Neuvostoliitolle. Ulko-Tammio oli myös mukana ns. Somerin taistelussa 1942, jossa suomalaiset ottivat torjuntavoiton. Somerin taistelun muistomerkki löytyy Ulko-Tammiosta.

Somerin taistelun muistolaatta

Neuvostosotilaan hauta

Me kiersimme luontopolun, kiipesimme lintutorniin ja ihmettelimme tunnelia. Tänä aikana hieman pilvinen ja sateinen sää vaihtui upeaksi aurinkoiseksi kesäpäiväksi. Meidän matkamme jatkui Mustaviiriin.

Kalliorakennelmia Ulko-Tammiosta

Mustaviiri, Pyhtää 60°16,76' N - 26°26,44' E

Mustaviiri on Itäisen Suomenlahden kansallispuiston aivan toisessa laidassa lännessä. Matkaa sinne oli Ulko-Tammiosta n. 30 mailia. Ajoimme isoa väylää suoraan länteen.

Mustaviirin laakeita kallioita pohjoisrannalla

Mustaviirissa ei ole laituria, vaan rantautuminen tapahtuu ankkurikiinnityksellä. Koillislaidalla on kasattu kiviä aallonmurtajaksi ja siihen pääsee veneellä. Tarkkana kyllä saa olla, enkä suosittele kovalla tuulella rantautumista, sillä kiviä löytyy lähistöltä paljon.

Mustaviirin rantautumispaikka

Olen kiertänyt lukuisan joukon erilaisia luontopolkua ja täytyy sanoa, että Mustaviirin luontopolku menee kärkijoukkoon. Se on suhteellisen lyhyt ja erilaisia ”nähtävyyksiä” tulee jatkuvasti. Lapsetkin jaksaisivat tämän. Ja itse asiassa sitä kutsutaankin "kulttuuripoluksi".

Mustaviirin kulttuuripolun kartta

Me lähdimme kulttuuripolulle, joka on n. 1,5 km pitkä.

Mustaviirin erikoisuuksia ovat mm. Struven ketjun mittauspiste ja kaksi jatulintarhaa.

Struven ketjun kolmiomittauspiste

Struven mittausketjun opaskyltti

Unescon maailmanperintölistallakin oleva Struven ketjun kuudesta mittauspisteestä eteläisin on Mustaviirissä. Sen piste (60°16′35 N ja 26°36′12 E) mitattiin v. 1833. Tähtitieteilijä Friedrich Georg Wilhelm von Struven kehittämällä kolmiomittausketjulla on selvitetty 1800-luvulla maapallon muotoa ja kokoa. Nähtävyys sinänsä on aika vaatimaton: pieni kallioon porattu reikä.

Struven ketjun kolmiomittauspiste

https://www.maanmittauslaitos.fi/struvenketju

Jatulintarhat

Ennen veneilyharrastusta en ollut kuullutkaan jatulintarhoista. Mystisiä kivilabyrintteja löytyy kuitenkin rannikolta ja olen käynyt niitä ihan varta vasten etsimässäkin mm. Sipoossa ja Nauvossa ja linkissä on myös enemmän tietoa näistä. Ruotsiksi näitä kutsutaan jungfrudansiksi, eli neidontanssiksi. Syntyhistoriasta ja niiden käyttötarkoituksesta on useampia teorioita. Labyrintissä kulkemisen on uskottua tuovan onnea. Vanhimmat jatulintarhat ovat viikinkiajalta!

Mustaviirin jatulintarha

Mustaviirin toinen jatulintarha

 

https://www.luontoon.fi/itainensuomenlahti/historia

Mustaviirin kulttuuripolku tarjoaa myös ripauksen sotahistoriaa ja saaresta löytyy tykki- ja konekivääriasemien jäänteitä.

Mustaviirin sotahistoriaa

Mustaviirin lintutorni

Mustaviirin pirunpelto

Mustaviirin niittyä hoidetaan osana saaren kulttuuriperintöä

Me jatkoimme kulttuuripolun jälkeen vielä Kaunissaareen, jonne matkaa ei ollut kuin vähän yli 10 mailia.

Kaunissaari, Pyhtää 60°20,7' N - 26°46,5' E

Kaunissaari sijaitsee Mustaviirista koilliseen noin 12 mailia. Myös Kaunissaari kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon.

Kaunissaaren sataman kartta

Kaunissaaren kylänraittia

Vierasvenesatama on saaren kaakkoisosassa ja se on aallonmurtajien suojassa. Vierasvenesatama on ilmeisesti aivan upouusi ja elokuussa tilaa löytyi hyvin. Saaressa on muutenkin hyvät palvelut kauppoineen ja ravintoloineen.

Kaunissaaren vierasvenesatamassa oli tilaa

Kaunissaaressa on myös vakituista asutusta n. 10 henkilön verran. Muuten saari on veneilijöiden, kesäasukkaiden ja vierailijoiden asuttama.

Heti vierasvenesataman kupeessa on kaunis kalastajakylä, joka kutsuu kävelemään kapeille hiekkakujilleen.

Kaunissaaren hiekkateitä

Meillä oli jo pitkä päivä takana, joten emme ehtineet kiertää  koko saarta.

Aloitimme myöhäisellä lounaalla nauttimalla pizzat kahvila Merituulessa ja ihailemalla upeaa merimaisemaa. Ja kyllä pizzatkin maistuivat erinomaisilta!

Lunch with a view

Tutustuminen saareen alkoi viereisestä kalastajakylästä. Museo oli valitettavasti jo mennyt kiinni, mutta kurkistelimme hieman sisälle. Kalastajakylä on suojeltu alue, sillä se on perinnemaisemaamme. Ja kyllä se vaikuttaakin hyvin hoidetulta ja ylläpidetyltä! Alueesta tulee mieleen lähellä sijaitseva Haapasaari, jossa myös on kalastajakylä.

Kaunissaaren kalastajakylä

Kaunissaaren Saaristolaismuseo

Rysiä odottamassa käyttöä

Vene- ja kalastustarvikevajat eli sarahit rannassa

Jatkoimme vielä eteenpäin mm. vanhan koulun ohi ja löysimme uimarannan. Pienen ruokalevon jälkeen jatkoimme matkaa.

Kaunissaaren Suurilahden uimaranta

Saaresta löytyi myös taidenäyttely. Siitä ei valitettavasti ole kuvaa, mutta aiheeseen sopiva kuva löytyi 😁.

Kuvauspiste vierasvenesatamassa

Pohjoiskärjessä olevalle majakalle / loistolle emme lähteneet kävelemään, vaan päätimme ajaa sen ohi veneellä. Myöskään tulenjohtotornille emme ehtineet. Kaunissaari on myös ollut sodan aikana keskeisessä asemassa, sillä mm. Suursaareen kotinsa jättämään joutuneet pakenivat mm. Kaunissaaren kautta.

Kaunissaaren loisto

Kukouri, Kotka 60°26,55' N- 26°58,41' E

Kukouri ja Fort Slavan linnoitus ilta-auringossa

Kotimatkalla Kaunissaaresta Sapokkaan päätimme vielä pysähtyä Kukourissa. Se on pieni linnakesaari Kotkan edustalla. Saarella on venäläiseen Ruotsinsalmen merilinnoitukseen kuuluvan Fort Slavan eli Kunnian linnakkeen rauniot. Linnake valmistui 1794. Sen erikoisuutena on pyöreä pohjamuoto. Linnoituksessa on ollut 44 tykkiä. (Wikipedia)

Tietoa Fort Slavan arkkitehtuurista

Sisäänkäyntiportti Fort Slavan linnoitukseen

1800-luvun alussa linnaketta käytettiin myös vankilana. Wikipedia tiesi kertoa, että viimeisillä viidellä venäläisellä vangilla olisi ollut mahdollisuus jäädä Fort Slavaan, mutta he valitsivat mieluummin Siperian. Linnake räjäytettiin Krimin sodan aikaan 1855. Jäljellä olevat rauniot on suojeltu muinaismuistona.

Fort Slavan linnoituksen raunioita 

Fort Slavan rauniot



BLOGIN HAKEMISTO