Veneilen pääasiassa merellä,
mutta Skipperi mahdollistaa veneilyn useammassa kohteessa ja uutena satamana kesällä 2023 oli Savonlinna. Olen aiemmin ajanut Savonlinnaan Lappeenrannasta, mutta nyt
mahdollistui myös pohjoisempi alue. Järvi-Suomi heinäkuussa on kyllä kaunista, myös pilvisellä kelillä!
Reitti
Lähdimme liikkeelle tosiaan Savonlinnasta.
Reitti kulki kohti pohjoista ja saimaannorppien kotivesiä. Jo lähtö on komea,
sillä reitti menee upean ja jylhän Olavinlinnan vierestä.
 |
| Väylä kiertää Olavinlinnan |
Linnansaaren kansallispuisto koostuu
sadoista saarista ja luodoista. Meidän kohteemme oli Linnansaari-niminen saari.
 |
| Reitti Savonlinna - Linnansaari (kartta: Navionics) |
Suorinta reittiä matkaa on n. 22
merimailia, mutta huomasin kartassa mielenkiintoisia kanavia, joten päädyimme
kiertämään niiden kautta. Tämän reitin pituus on n. 27 merimailia.
 |
| Reitti Savonlinna - Linnansaari kanavien kautta (kartta: Navionics) |
Hapolahden avokanava 62º5,74’ N - 28º39.5’ E
Hapolahden avokanava on lähes 2
kilometriä pitkä.
 |
| Hapolahden avokanava |
Se yhdistää Joutenveden ja Haukiveden. Kanava on rakennettu
1960-luvulla, kun läheinen Oravin avokanava kävi liian pieneksi mm. puiden
uitolle. Kanava lyhentää matkaa Savonlinnan ja Joensuun välissä jopa 35
kilometriä. Kanavan yli kulkee silta.
 |
| Hapolahden kanavan yli kulkee silta |
Palasimme Linnanvuorelle
pohjoista Oravin avokanavaa pitkin. Väylä sinne oli merkitty todella tiheästi
merimerkein.
 |
| Hapolahden yli kulkeva silta on n. 14 m korkea |
Oravi ja Oravin avokanava 62º06,9’
N - 28º36,4’ E
Oravin avokanava on valmistunut
1861. Kanavan pituus on 237 m ja sen yli kulkee silta.
 |
| Oravin avokanava |
Kanavaa on muokattu
leventämällä ja syventämällä, mutta 60-luvulla rakennettiin suurempi Hapolahden
kanava.
 |
| Oravin avokanavan yli kulkee silta |
Oravin kanavan suulla on v. 1892 rakennettu Saimaan alueen viimeinen puurakenteinen
loisto. Kanavalla oli aikoinaan myös luotsiasema.
 |
| Oravin loisto |
Oravin vierasvenesatama sijaitsee
aivan kanavan kupeessa. Satamassa on monipuoliset palvelut kaupasta,
pyykkitupaan ja tansseihin. Satamasta saa myös vuokrattua mm. kanootteja.
Oravia pidetään Linnansaaren kansallispuiston lähtöpisteenä.
 |
| Oravin kylä |
 |
| Oravin kartta |
 |
| Oravin vierasvenesatama |
 |
| Oravin vierasvenesataman palvelukeskus |
Video omalta retkeltä:
https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7251268039105105179?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7143257106069554694
Linnansaari
Linnansaaren vierasvenesatama on
saaren sisälahdella Sammakkoniemellä. Siellä on hyvä laituri ja opaskeskus.
Varsinaista väylää ei ole sinne merkitty. Me ajoimme Kampoluodon itäpuolelta
sisään.
 |
| Kerrassaan riemastuttava opaskyltti savoksi |
Yhteysveneen laituri sijaitsee
saaren lounaisreunalla, mutta siihen ei saa pysäköidä pidemmäksi aikaa.
 |
| Laivalaituri, johon saa pysäköidä vain väliaikaisesti |
Linnansaari on kansallispuiston
nimikkosaari. Koko alue on saimaannorppien ja kalasääskien valtakuntaa. Myös
perinnemaisemia ja kaskimetsiä ja -peltoja löytyy.
 |
| Linnansaaren vierasvenesatama Sammakkolahdella |
Linnansaaren Sammakkoniemi on
saaren keskus. Siellä on leirintäalue, opastaulut, kioski ja keittokatokset.
 |
Puuceet
 | Keittokatoksia
|
|
Saaressa on useampi merkitty
luontopolku.
 |
Linnansaaren kartta
 | Linnansaaren opaskyltit
|
|
Me kävelimme ensin torpalle. Sinne
on matkaa alle kilometri.
Louhimaan torppa
Torppa on ollut asuttuna
1850-luvulta 1960-luvulle. Saarissa oli hyvä asua 1800-luvulla, sillä kalastus toi
hyvän lisäansion.
Tilalla asunut Oskari Parviainen
toimi samalla metsänvartijana ja torppa oli toiminut ”työsuhdeasuntona”. 1938
hän lunasti alueen itselleen ja perusti Louhimaan tilan.
 |
Päärakennus ja aitta
 | | Torpan tupa |
 | Torpan sisätiloissa
 | Torpan lämmitysuuni
|
|
|
 |
| Näkymät torpalta Sammakkolahdelle |
Vuonna 1975 valtio osti tilan
perikunnalta ja tila liitettiin kansallispuistoon. Rakennukset ovat
alkuperäisiä lukuun ottamatta saunaa, joka on siirretty läheisestä saaresta.
 |
Riihi
 | Savusauna
|
|
Torpan ympäristöä pyritään pitämään
1900-luvun alun mukaisena mm. kasvillisuudella. Myös karja, lampaat ja lehmät, laiduntavat pellolla ja maata kasketaan. Kaskenpoltto hiipui Savossa 1900-luvun
alkupuolella. Sitä ennen, jo 1600-luvulta, kaskenpoltto oli tapa saada viljelysmaata.
Poltetun puun tuhka lannoitti maata muutaman vuoden, mutta sen jälkeen piti etsiä jo uutta kaskeamiskelpoista aluetta. Kaskeamiskierrot olivat 15-100 vuotta
metsätyypistä riippuen. Kaskeaminen loppui, kun puun arvo nousi ja lannoittaminen
hoidettiin toisella tavalla.
 |
| Kaskenpolttoa Linnansaaressa |
Linnavuoren kierros
Koko Linnavuoren kierros on n. 7
km. Me kävelimme lyhyemmän reitin Linnonpolun, joka on 2 km.
Linnonpolun varrella on paljon
kylttejä, jotka kertovat saaren ja kansallispuiston luonnosta. Saimaannorppaa
emme valitettavasti nähneet.
Saaren keskellä on
Linnansaarenlampi. Se on yhteydessä järvialueeseen, eli itse kutsuisin sitä lahdeksi.
 |
| Linnansaarenlampi |
Polku menee
siinä kohdassa kaiteellista pitkossiltaa pitkin.
 |
| Silta Linnansaarenlammen yli |
Linnavuori
Ajoimme lähtiessä veneellä saaren
luoteisosan Linnavuorelle. Siellä on myös laituri, johon veneellä pääsee.
Korkealta kalliolta on todella hienot näkymät järvelle.
 |
| Linnavuoren maisemat |
Harmillisesti meille
osui hieman pilvisempi sää.
Linnavuorta on mahdollisesti käytetty vartio- tai
merkinantopaikkana 1000-1300-luvuilla. Rakennettua linnaa ei ole, vaan
Linnavuori on yleinen jylhille kallioille annettu paikannimi.
 |
| Linnavuorelle pääsee tukevia portaita pitkin |
 |
| Linnavuoren reitillä |
Lisää voi lukea:
https://www.luontoon.fi/linnansaari
chrome-extension://efaidnbmnnnibpcajpcglclefindmkaj/https://julkaisut.metsa.fi/wp-content/uploads/sites/2/2022/12/linnansaarifin.pdf
Video omalta retkeltä
https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7251961847962733851?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7143257106069554694
Kommentit
Lähetä kommentti