Velhovesi on mystinen nimi ja
itse asiassa aika mystinen vesialue tutustuakin. Vai miltä kuulostaa merialue,
jolta pääsee sulkuja pitkin makealle vesialueelle?
Sijainti ja rantautuminen
Lähdimme liikkeelle Turusta. Matkaa Uudenkaupungin Pyhämaalle on noin 70 merimailia.
 |
| Reitti Turku - Velhovesi (kartta: Garmin) |
Velhovesi sijaitsee hieman
Uudestakaupungista pohjoiseen. Se on tosiaan makeanvedenallas meren kupeessa.
Varsinaisia rantautumispaikkoja ei saarten lisäksi ole, sillä Velhovesi
on pääosin mökkialuetta.
 |
| Reitti sulkuportista sisään, joelle ja ulos (kartta: Garmin) |
Velhovesi
Velhoveden historia juontaa
juurensa teollisuuteen. 1960-luvulla alueella oli Kemiran tehdas, jota varten
tarvittiin raakavesilähde. Näppärästi siis vuonna 1965 padottiin alueelle
allas, josta tuli sisävesialue. Lukuisia saaria yhdistetiin penkerein ja
samalla saarille rakennettiin maantie. Pääsy altaalle turvattiin kahden
sulkuportin avulla. Altaaseen yhdistettiin kaksi merenlahtea: Ruotsinvesi ja
Velhovesi. Allas muuttui makeavetiseksi kolmen vuoden kuluttua patoamisesta. Vuosien aikana altaalla on ollut myös ympäristöhaasteita mm. veden happamoitumisen vuoksi.
Nykyään maantie tunnetaan Velhoveden rengastie -nimisenä retkeilyreittinä.
 |
| Velhoveden kierros |
Velhoveden nimen historiasta ei
ole tarkkaa tietoa. Sen epäillään liittyvän sanaan vellavesi eli välivesi, mutta
tästä ei ole varmuutta. Ja kuulostaahan Velhovesi paljon jännittävämmältä kuin
Välivesi.
Matkailureittinä Velhoveden
ympärille on merkitty useita nähtävyyksiä:
1.
Lyökki
 |
| Lyökin luotsiasema näkyy väylälle |
Lyökin vanha luotsiasema näkyy
väylälle. Ensimmäinen luotsiasema on rakennettu jo 1858. Uudenkaupungin kauppalaivasto
oli 1870-luvulla Suomen meriliikenteen toiseksi suurin ja Lyökki on keskeisessä
asemassa, sillä se oli tunnettu laivanvarustus- ja rakennuspaikkana. Luotsien
tehtävänä oli ohjata laivat turvallisesti joko satamaan tai merelle kapeiden ja
syvien salmien saaristossa. Luotsitupa on nykyään yksityisomistuksessa.
 |
| Lyökin luotsiasema |
Lyökin pooki on noin 5 merimailia
luoteeseen luotsituvalta. Se on Suomen vanhin säilynyt tunnusmajakka ja on
rakennettu 1757. Se on todella kaunis.
 |
| Lyökin pooki |
2.
Pitkäluoto, Ristikari
 |
| Ristikarin kalasatama |
Velhoveden pyöräilyreitin
pohjoisin merkitty kohta on Pitkäluodon Ristikari. Ristikarin kalasatama on
oppaan mukaan Pyhämaan kalastuksen keskuksia. Vierasvenelaituriin on helppo
ajaa. Laiturissa on pari kalastusalusta. Me jatkoimme vielä kävellen reilun
kilometrin ja päädyimme pieneen Pitkäluodon kalastuskylään. Sieltä aukeaa
upeasti näkymä Selkämeren kansallispuistoon.
 |
| Pitkäluodon kalastuskylä |
3.
Pyhämaa
 |
| Pyhämaan kartta |
Pyhämaa on pieni kirkonkylä. Sen
väitetään aiemmin olleen Pahamaa. Varmuutta nimelle ei tiedetä, mutta yhtenä
vaihtoehtona on esitetty pahoja, kivisiä purjehdusreittejä. Perimätiedon mukaan
piispa Henrik haaksirikkoitui näille vesille 1154. Sittemminhän hän kuoli 1156 Köyliönjärven
jäälle talonpoika Lallin surmatessa hänet.
 |
| Pyhämaan vierasvenesatamassa on harmaantuneita vajoja |
Pyhämaan kirkonkylässä on 1600-luvulta
peräisin oleva uhrikirkko. Yksinkertaisen ulkokuoren sisällä on kuulemma ”mykistävän
upeat ja runsaat maalaukset”. Valitettavasti kirkko oli kiinni vierailumme
aikana. Olisi ilmeisesti pitänyt varata etukäteen ajankohta tutustumiseen. Puukirkko
on Suomen vanhimpia puukirkkoja.
 |
| Pyhämaan uhrikirkko |
Aivan vieressä on Pyhämaan uusi
kirkko. Se on rakennettu 1804.
 |
| Pyhämaan uusi kirkko |
Pyhämaan kirkonkylässä on paljon vanhoja rakennuksia.
 |
Pyhämaan kirkonkylää
|
 |
| Kauniisti maalattu vaja |
4.
Vintrinrauman sulkuportti
 |
| Vintrinrauman sulkuportti on pohjoisempi sulku |
Velhovedelle pääsee kahden sulkuportin kautta. Tämä on niistä
pohjoisempi. Velhovesi on matalaa ja ilmeisen kivikkoista, eikä luotettavaa
merikorttia ole saatavilla. Me saimme Uudenkaupungin turisti-infosta suuntaa-antavan
piirroksen, jota seuraamalla ja hitaasti ajamalla selvisimme hyvin.
 |
| Velhoveden syvyyskartta |
Velhovedelle on ollut keskiajalla talonpoikien purjelaivasto ja
sulkuporttien kohdalla on kulkenut yksi meriväylistä. Onpa aluksilla kuljetettu
kuulemma kuninkaan hevosiakin.
 |
| Makeanveden puolella |
Tarkempaa tietoa sulkuportin rakentamisesta ei löytynyt. Rakentaminen on tapahtunut varmaankin 1960-luvulla, jolloin patoaminen tehtiin.
 |
| Vintrinrauman sulkuportilla |
5.
Sirppujoki
 |
| Sirppujoen suistoa |
Sirppujokea pitkin pääsee sisämaahan.
Joen suisto on erittäin matalaa, mutta joen syvyys on yli 2 metriä veneen
syvyysmittarin mukaan. Joen pituus on lähes 30 kilometriä pitkä ja sitä pitkin
pääsee Laitilaan saakka.
 |
| Syksyinen Sirppujoki |
6.
Radansuun vesimylly
 |
| Vesimylly on vanhan rakennuksen kupeessa |
Sirppujoelta hieman sisämaahan
päin löytyy edelleen toiminnassa oleva vesimylly. Mylly on rakennettu
1800-luvulla, mutta tietojen mukaan
samalla paikalla on ollut myllytoimintaa jo 1500-luvulla.
Yksityisomistuksessa
oleva mylly on ollut alkujaan siipirataskäyttöinen, mutta muutettiin
turbiinikäyttöiseksi.
 |
| Vesimyllyltä puro laskee Sirppujokeen |
7.
Järvenkarin sulkuportti
 |
| Järvenkarin sulkuportti on eteläisempi portti |
Velhoveden toinen sulkuportti on
Järvenkarin sulkuportti. Tässä jälleen suolainen ja makea vesi yhdistyvät.
Kerrotaan, että sulkuportin toiselta puolelta pyydetään silakkaa ja toiselta
muikkua.
 |
| Järvenkarin sulkuportti |
8.
Korsaaren veneidenvetopaikka
Velhoveden ympärysreitin varrella
on myös veneiden ylivetopaikka. Tällä paikalla voi siirtää veneen mereltä
makeanvedenaltaalle ja takaisin erityisellä venekelkalla, jota vedetään kiskoja
pitkin. Jos ei siis halua ajaa sulkuporttien kautta. Me emme tätä paikkaa käyneet
katsomassa.
Kierroksen jälkeen ajoimme Uudenkaupungin
satamaan yöksi.
 |
| Uudenkaupungin satamassa |
Video omalta retkeltä
https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7428641059061681440?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7343145672449787425
Kommentit
Lähetä kommentti