Omalla veneellä Ahvenanmaalle? Olimme
pohtineet asiaa kesällä ja Jurmossa piipahtaneetkin. Kökar jäi vielä listalle.
Mutta se näytti kartalla olevan yhtä kaukana kuin Utö. Pitäisi olla siis täydellinen
keli.
Saimme Skipperin tuplavuoron
syyskuiseksi viikonlopuksi. Koko edellisen viikon oli tuullut navakasti ja piti
miettiä vaihtoehtoisiakin kohteita.
Päätimme joka tapauksessa ajaa
Korpoströmiin ja yöpyä siellä. Se olisi jo aika lähellä Kökaria. Alkuperäinen
suunnitelma oli ollut ajaa yöksi Kökarin Karlby-satamaan ja tutustua seuraavana
päivänä lähellä olevaan Källskär-saareen.
 |
| Reitti Turku-Korpoström-Källskär-Turku (kartta: Navionics) |
Korpoström
Saaristokeskus Korpoströmkin oli
meille uusi kohde. Syyskuisena lauantaina siellä oli todella rauhallista. Olimme
varanneet yöksi hotellin, sillä veneessä olisi ehkä ollut hieman viileää.
Söimme hyvin, kävimme saunassa ja nukuimme makeasti. Aamupalakin yllätti erityisen
positiivisesti. Hautunut puuro helli ja voisarvet olivat rapeita 😊.
 |
| Korpoströmin hotelli |
Tunnelma ja palvelu olivat
todella ensiluokkaista.
Saaristokeskuksessa on hyvän
vierasvenesataman lisäksi hotelli, ravintola, kauppoja ja näyttelytila. Näyttely
oli valitettavasti suljettuna sinä aikana kun siellä olimme.
 |
| Syyskuisena lauantaina ei ollut Korpoströmissä ruuhkaa |
Heräsimme ajoissa. Vene oli
kuurassa (!) ja kansimies lähes liukastui kannella. Lähdimme heti 08
liikkeelle. Meri oli lähes tyyni. Päätimme ajaa kohti Kökaria ja Källskäria ja seurata
keliä.
 |
| Aamusumu Korpoströmissä |
Källskär, Kökar
Kuin hujauksessa olimmekin jo
Kökarissa. Päätimme, että emme pysähdy sinne, vaan jatkamme suoraan Källskäriin,
joka on saaren lounaispuolella. Ainoa järkevä reitti edellytti, että kiersimme
Kökarin pohjoispuolelta.
 |
| Reitti Korpoström-Källskär (kartta: Navionics) |
 |
| Kökarin kirkko näkyi hienosti venereitille |
Matka Källskäriin kesti alle 2
tuntia. Keli on hyvä koko matkan. Aurinko paistoi lämpimästi.
 |
| Salmi Källskärista lounaaseen |
Löysimme itäreunalta vanhan laiturin, johon kiinnitimme
veneen ankkurilla.
 |
| Vene parkissa |
Olin lukenut saaresta ja sen
historiasta ja kuinka kiehtova se olikaan.
 |
| Källskärin kartta |
Lähdimme kiertämään saarta. Löytyi pirunpeltoja, hiekkarantoja ja upeaa kanervikkoa.
 |
Hiekkaranta itäreunalla
|
 |
Pirunpelto Källskärissa
|
 |
| Källskärin luonto on haurasta ja toivotaan, ettei jälkiä jätetä |
Saari on toiminut jo aikoinaan kalastuspaikkana
ja vieläkin jäljellä on vanha kalastustupa. Se on yksityisessä omistuksessa.
 |
| Vanha kalastusmaja |
Saarelle on myös rakennettu linnoitus
toisen maailmansodan aikana.
Kesäparatiisi
Kiehtova tarina koskee ruotsalaista ”kreiviä”, vapaaherra Göran Åkerhielmia. Hän saapui saarelle Tukholmasta 1958 ja
ihastui saareen. Hänen isänsä oli karkottanut hänet seksuaalisen suuntautumisensa takia. Ennakkoperinnön turvin hän osti saaren keskiosan ja aloitti mittavan
rakennusurakan. Se kesti lopulta 18 vuotta. Hän halusi yhdistää kreikkalaisen
ja suomalaispohjoismaisen kulttuuriperinnön.
 |
| Portti puutarhaan |
Ensimmäisenä rakennettiin
pitkospuut, jotka ovat edelleen käytössä.
 |
| Saarella voi kulkea myös pitkospuita pitkin |
Reima Pietilän suunnittelema
karjalainen hirsitalo ympärillään upea puutarha ainutlaatuisine kastelusysteemeineen
valmistui ja sen lisäksi rantakivistä kasatut muurit ja aallonmurtajat. Sataman esikuvana on ollut kreikkalainen Pireuksen satama.
 |
Pietilän suunnittelema päärakennus
 | Källskärin suojainen satama
|
|
Onpa puutarhassa
myös tarkkamittainen krokettikenttäkin. Apuna olivat vain vinssit ja kanget,
sillä kreivi arvosti ruumiillista työtä, eikä sallinut koneiden käyttöä.
 |
| Päärakennuksen terassilta näkyy krokettikenttä |
Puutarhassa kukoistivat
alppiruusut, yrtit, ruusut, vihannes- ja perunamaa sekä viinitarha. Kaiken
kruunasi marmoripatsaat, joita on puutarhan jokaisessa kulmassa.
 |
| Källskärin puutarhassa on neljä marmoripatsasta |
Kalliolla on
lisäksi upea pronssipatsas ”Kreikkalainen jumala Hermes”. Hermes on tarun mukaan jumalten sanansaattaja ja matkamiesten, kaunopuheisuuden ja urheilun jumala.
 |
| Källskärin Hermes-patsas |
Kreivi vietti
saarella kesät 1983 saakka ja lopulta lahjoitti rakennuksen Ålands
Landskpsregeringille ja tällä hetkellä se toimii stipendiaattiasuntona.
(Källskär opaskyltit)
Saarella on viettänyt aikaa myös
Tove Jansson, sillä kreivi rakasti vieraita ja kutsui heitä luokseen. Janssonin lempipaikka on ollut kallion korkeimmalle kohdalle
rakennettu huvimaja, jota kutsutaan myös Muumitaloksi. Sen koristeellinen katto
lienee toiminut Muumitalon katon mallina. Ja kyllä Pietilän suunnittelemassa
rakennuksessa on jotain samaa kuin Janssonin Klovharunin kesäpaikassa, jonka
Pietilä on myös suunnitellut.
 |
| Källskärin Huvimaja |
Källskärin kannu
Toinen Källskärin tunnusmerkki on
niin sanottu Källskärin kannu. Se on jääkauden muovaama, noin 3 metriä korkea kivi.
Tuntuu kuin olisi tullut taidenäyttelyyn.
 |
Källskärin kannu
 | | Källskärin kannu ja kalliomuodostelmia |
 | | Källskärin kalliomuodostelmia |
|
Lisää Källskäristä voi lukea:
https://www.kokar.ax/grevens-oe-kaellskaer?lang=fi
Me palasimme ihanan päivän jälkeen Turkuun. Paluumatka kesti noin 3 tuntia. Ajoimme isoa väylää Houtskarin ja Korppoon välistä Airistolle.
 |
Meduusoita oli paljon
 | Pitihän kansimiehen päästä uimaan ennen lähtöä
Video omalta retkeltä: |
|
Kommentit
Lähetä kommentti