Tampere – Hämeenlinna: Pyhäjärvi
 |
Luin Skipperin FB-sivulta
erään veneilijän ajaneen Tampereelta Aulangolle ja enköhän innostunut siitä! Saimme
tuplavarauksen, joka mahdollisti tämän. Matkaa on nimittäin yhteen suuntaan n. 55
mailia ja reitillä on paljon kapeita väyliä, joilla on hidastuksia.
 |
| Reitti Tampere-Hämeenlinna (kartta: Navionics) |
 |
| Raipe aamuauringossa |
 |
| Lokakuinen aamu Pyhäjärvellä |
Lähdimme heti aamulla liikkeelle
ja aamu palkitsi meidät upealla auringonpaisteella. Päiväksi oli luvattu pilvistä,
joten tämä oli iloinen yllätys. Keltaiset puut loistivat auringossa.
 |
| Syksy Pyhäjärvellä |
Reitti kulki Kaivannon avokanavan
kautta (tämä on eri Kaivannon kanava kuin Pälkäneellä oleva). Siitä väylä
jatkui kohti Lempäälää ja sulkua.
 |
| Kaivannon avokanava |
Sulku toimii
itsepalveluperiaatteella ja erityisesti syksyllä kannattaa tarkistaa
aukioloajat. Lokakuussa 2021 se esimerkiksi sulkeutuu jo klo 17. Pääsimme
ainoina veneilijöinä nopeasti kanavan läpi. Reitti jatkui Konhonvuolteelle,
jossa se menee moottoritien alta ja heti perään tulee vanha rautatiesilta.
 |
| Lempäälän sululla |
Tämän jälkeen tuli Sääksmäen riippusilta
(tunnetaan myös Viidennumeron siltana vieressä olevan Viidennumeron motellin
mukaan). Ennen siltaa löytyy Visavuori, joka on kuvanveistäjä Emil Wikströmin taitailijakoti
ja ateljee. Lisäksi siellä on pilapiirtäjä Kari Suomalaisen töitä. Se on
ehdottomasti ensi kauden listalla.
 |
| Sääksmäen silta |
Tämän jälkeen väylä jatkui
kapeana, mutkittelevana kohti Hämeenlinnaa.
 |
| Kapeaa väylää kohti Hämeenlinnaa |
 |
| Siltoja matkalla Hämeenlinnaan |
Aulanko ja sen hotelli osuivat
myös reitille. Kesällä retken voisi tehdä siten, että ajaa illaksi Aulangolle,
yöpyy siellä ja ajaa seuraavana päivänä takaisin. Näin aikaa jäisi perehtyä
myös Aulangon historiaan ja hienoihin vanhoihin rakennuksiin. Lokakuussa pimeä
tulee niin aikaisin, että ei taitaisi valoisan aikaan ehtiä perille.
 |
| Aulanko |
Lopulta pääsimme
Vanhankaupunginlahdelle ja upea Hämeen linna oli edessämme! Kyllä Suomen linnat
ovat komeita.
Hämeen linna
 |
| Hämeen linna |
Linna on jo yli 700 vuotta vanha,
sillä sen rakentaminen on aloitettu 1200-luvun lopulla. Tällöin Birger jaarli
teki ”ristiretken” Hämeeseen ja halusi yhdistää alueen tiiviimmin Ruotsiin.
1300-luvun loppupuolella alkoi
ns. tiilikausi ja julkisivuissa käytettiin tiiltä. Hämeen linnan
tiilikoristellut seinät ovat ainutlaatuisia.
Suomen kenraalikuvernööri Pietari
Brahe kävi linnassa 1639 ja samalla päätti Hämeenlinnan kaupungin
perustamisesta.
1837 päälinna muutettiin
arkkitehti C. L. Engelin suunnitelman mukaisesti vankilaksi.
 |
| Vanhankaupunginlahdella oli myös upea huvimaja |
Muita linnoja tai raunioita:
Turun linna, Turku
Olavinlinna, Savonlinna
Suomenlinna, Helsinki
Kuusiston piispanlinnan rauniot,
Turku
Svartholma, Loviisa
Paluumatkalla pysähdyimme vielä Lempäälän
Vaihmalan hovissa kahvilla.
Vaihmalan Hovi
 |
| Vaihmalan Hovi |
Alue on ollut Ihamaan kylän
kantatiloja jo 1540-luvulla. Tällöin se toimi ratsumiestilana. Tämän jälkeen se
toimi työläistilana ja tunnettiin Klemolana.
1906 tila myytiin Lempäälän
kunnalle ns. vaivaistaloksi. Päärakennus valmistui hourulaksi eli mielisairasosastoksi.
Pian valmistumisen jälkeen se tuhoutui tulipalossa. Uusi rakennus valmistui
1914.
1920-luvulta alkaen
vaivaistalojen virallinen nimi muuttui kunnalliskodeiksi. Kunnalliskoti oli maatila,
jonka töihin asukkaat osallistuivat. 1962 hourula lakkautettiin ja maatila
1966. Nykyisin tila on toimii ravintolana ja majoituskäytössä. Lisää voi lukea:
 |
| Vaihmolan Hovin terassilla |
Upea paikka!
Tästä tuli siis linnojen ja kartanoiden retki!
Olipa kiva lukea Suomen historiaa matkatessa kanssanne kotisohvalla.
VastaaPoistaKiitos palautteesta! Itseäni kiinnostaa historia ja taustat ja veneilyn kautta on löytynyt todella mielenkiintoisia kohteita ja Suomen historia on herännyt ihan uudella lailla henkiin. Mielelläni näitä jaan muillekin :-).
Poista