Nykyisin Loviisaan kuuluva Pernajan
kirkonkylä on viehättävä retkikohde. Pienen matkan päässä venerannasta on mm.
1400-luvun kivikirkko.
Sijainti ja rantautuminen
Lähdimme Helsingistä liikkeelle.
Matkaa on n. 50 merimailia. Perille pääsee aika suojaisaa reittiä.
 |
| Reitti Helsinki - Pernaja (kartta: Navionics) |
Loviisasta
matkaa on n. 15 merimailia.
 |
| Reitti Loviisa - Pernaja (kartta: Navionics) |
Vierasvenelaituri sijaitsee Pernajan
kirkonkylään vievällä lahdella. Lahtea pitkin pääsisi Koskenkylään saakka.
 |
| Backstenstrandin laituri sijaitsee kallion vieressä |
 |
| Pernajan lahti jatkuu pitkälle sisämaahan |
Vierasvenelaituri on betonista ja
siihen mahtuu kiinnittymään useampi vene. Meidän vierailumme aikana ei ollut
muita veneitä kiinni.
 |
| Backstenstrandin vierasvenelaituri |
Itse satamassa on ruokaryhmä ja
nuotiopaikka.
 |
Ruokailuryhmä
|
 |
| Kalliossa on kaiverruksia |
Rannassa on myös pieni puumökki, jota luulin puuceeksi, mutta
siellä oli sisällä penkit. Mitähän tarkoitusta varten se on?
 |
Olisiko tämä puucee?
|
 |
Ei ole. Täällä on pieni penkki.
|
Pernajan kirkonkylä
Satamasta lähtee Backstenin rantatie,
joka johtaa kirkonkylälle. Matkaa sinne on n. 1,5 km.
 |
| Backstenin rantatie |
Tien varrella on vanhoja
rakennuksia huviloista latoihin.
 |
| Huvila |
 |
| Kaunis lauta-aita |
 |
Punainen lato
 | Lato tien varressa
|
|
Pernaja on mainittu omana
pitäjänään jo 1363. Nykyisin se kuuluu Loviisan kaupunkiin.
Pernajan pappila
Pernajan pappila on jo isompi
kokonaisuus. Pappilan päärakennus on rakennettu alun perin 1700-luvun alussa. Nykyinen
rakennus on 1800-luvulta. Pappila on tällä hetkellä yksityisessä omistuksessa.
 |
| Pernajan pappila |
Pernajan kirkko
Pyhän Mikaelin harmaakivikirkko
on rakennettu 1400-luvulla. Tällä hetkellä (2024) kirkko on remontissa.
 |
| Pyhän Mikaelin kirkko |
Kirkkopihalla on neljä yksityistä
hautakappelia, jotka ovat 1820-30-luvuilta.
 |
| Yksityinen hautakappeli |
Viereisellä mäellä on kellotapuli,
joka on rakennettu 1850-luvulla.
 |
| Kellotapuli |
Mikael Agricolan patsas
Suomen kielen isänä ja piispana tunnettu
Mikael Agricola on syntynyt vuonna 1510 Pernajassa. Kirkon vieressä oleva Mikael
Agricolan patsas on kopio Emil Wikströmin 1908 Viipuriin tekemästä patsaasta.
Vastaavia kopioita löytyy Turusta, Lahdesta ja Viipurista. Alkuperäinen patsas
katosi talvisodassa 1940.
 |
| Mikael Agricolan patsas |
Pitäjäntupa
Kirkkoa vastapäätä oleva pitäjäntupa
on ollut alun perin käräjätupa. Se on rakennettu 1756 ja on yksi harvoista
säilyneistä pitäjäntuvista. Käräjätupa muutettiin 1870 -luvulla kirkonkylän
ensimmäiseksi kouluksi. Varsinaisena pitäjäntupana se on toiminut 1890-luvulta
alkaen.
 |
| Pitäjäntupa |
Vanha Kuninkaantie
Kuninkaantie on vanha postireitti
Norjan Bergernistä Suomen kautta Pietariin. Suomessa tietä on kutsuttu myös
Suureksi Rantatieksi tai Aliseksi Viipurintieksi. Tietä ovat kulkeneet 1300-luvulta
mm. kuninkaat, heidän kuriirinsa, piispat ja vastaavat. Tien varrella voi
edelleen olla mm. majataloja, sillä ns. hollikyyditysjärjestelmä velvoitti tien
varrella olemaan 20 km:n välein majataloja, joissa piti tarjota mahdollisuus
mm. yöpymiseen. Pernajassa Kuninkaantie kulkee mm. Pernajan kirkon ohi.
Video omalta retkeltä
https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7415690223901805856?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7343145672449787425
 |
Pernajan kirkonkylä on tasaista ja meri on todennäköisesti ollut aiemmin tällä tasolla
|
Kommentit
Lähetä kommentti