Helsinki - Loviisa, 60°27,2’ N - 26°14,2’ E


 

Loviisan Svartholman merilinnoitussaarella olimme jo käyneet, mutta varsinainen Loviisa oli vielä käymättä. Niinpä kauniina ja vähätuulisena lauantaiaamuna suuntasimme Skipperi-veneemme kohti Loviisaa. Veneretki alkoi!

Loviisan Laivasilta


Reitti

Lähdimme Jollaksesta. Reitti kulki Sipoonselän yli Äggskärille. Koska oli lähes tyyntä, päätimme ohittaa Pellingin eteläkautta. Siinä on matkalla myös Tove Janssonin kesäpaikka Klovharun, joka on kaikessa karuudessaan todella kaunis paikka.


Klovharun


Reitti jatkuu suoraan itään. Valitsimme Skarvgaddenin kohdalta sisemmän väylän, joka yhdistyi Korshällissä ulkoväylään. Lindholmenin kohdalta väylä kääntyy pohjoiseen Loviisaan. Loviisan Laivasilta, jossa on vierasvenesatama, sijaitsee aivan lahden pohjukassa ja matkaa käännöskohdasta on vielä n. 10 mailia. Kokonaismatka yhteen suuntaan on n. 50 mailia ja aikaa meillä meni n. 2,5 tuntia.  

Reitti Helsinki-Loviisa (kartta: Navionics)

Laivasillan vierasvenesatama toimi erinomaisesti. Saimme veneen hyvin aisapaikalle eikä muutaman tunnin pysähtyminen maksanut. Satamakonttorissa oltiin muutenkin erittäin avuliaita ja saimme hyvät vinkit, mitä kannattaa nähdä. Jopojen vuokraus maksoi 5€/pyörä, joten otimme ne käyttöön.

Loviisan Laivasillan vierasvenesatama

Nähtävyyksiä

Loviisa oli sekä minulle että kansimiehelle tuntematon kaupunki, eikä aikaa ollut kovin paljon. Mutta saimme hyvät vinkit ja alle on kirjannut minun kokemuksia.

Ensimmäinen vaikutelma oli, että Loviisa muistuttaa kovasti Porvoota. Loviisa on perustettu 1745 raja- ja linnoituskaupungiksi. Se sai myös tapulioikeudet, eli oikeuden käydä ulkomaankauppaa. Kaupungin nimeksi tuli Degerby. 1752 Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik vieraili kaupungissa ja nimesi sen Loviisaksi puolisonsa kuningatar Loviisa Ulriikan mukaan.

Loviisan raatihuone

Laivasillan suola-aitat

Vierasvenesatamassa Laivasillassa sijaitsevat kauniit, punaiset suola-aitat. Kauniisti entisöidyissä suola-aitoissa toimii mm. Merenkulkumuseo sekä pikkupuoteja ja taidenäyttelyitä. Suola-aittoja on ollut n. 50 ja niissä säilöttiin mm. suolaa, tupakkaa ja mausteita. Nykyään niitä on jäljellä muutama. Laivasilta on muutenkin monen tapahtuman keskus.

Laivasillan suola-aitat

 Puutarhakatu

Loviisan puutalokortteli

Aivan sataman kupeessa on katu, jonka varrella on kauniita, vanhoja puutaloja. Puutalokortteli on kuin hyppäisi monta kymmentä vuotta taaksepäin. Suosittelen käymään.


Loviisan puutalokortteli

Jopoilla pääsee hyvin kulkemaan

Kirkko

Loviisan uusgoottilainen kirkko kohoaa kauniina korkealle ja itse asiassa näkyy merellekin aika pitkälle. Se on rakennettu 1863-65.

Loviisan kirkko

Jatulintarha   

Sataman läheisyydessä Rantapuistossa on myös jatulintarha. Kun näin tämän kartassa, innostuin valtavasti. Pieni pettymys oli, että se olikin rakennettu Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliikkeen toimesta 2000-luvulla eikä ollutkaan satoja vuosia vanha. Mutta perusteena oli, että haluttiin tuoda jatulintarhat ”pois vaikeasti saavutettavista saarista” kaikkien saavutettaviksi. Jatulintarhoista löytyy enemmän tietoa aiemmasta kirjoituksestani. 


Loviisan jatulintarha

Linnakkeen rauniot (Bastionit Ungern ja Rosen)

Bastion Ungern

Loviisassa on tosiaan Svartholman merilinnoituksen lisäksi toisetkin linnakkeen rauniot! Maalinnoitukseksi kutsuttua bastionia on rakennettu 1748 alkaen tarkoituksena turvata Ruotsin itärajaa. Augustin Ehrensvärdin (katso myös Svartholma) suunnitelman mukaan sen piti ympäröidä koko Loviisan kaupunki. Kuninkaantien molemmilla puolilla olevat Ungern ja Rosen saatiin lähes valmiiksi. Kun Suomi liitettiin Venäjään 1809, linnoitus menetti sotilaallisen merkityksensä ja jäi raunioitumaan. 1890-luvulla linnoitusalue otettiin virkistyskäyttöön.

Bastionin piti ympäröidä koko Loviisa


Bastion Ungern

 

Bastion Ungern

Bastionien ympärillä kulkee luontopolku

Bonga-linna

Jos on kiinnostunut taiteesta, kannattaa vierailla Bonga-linnassa, jossa on Riitta Nelimarkan ateljee ja pysyvä näyttely. Itse olin tästä todella kiinnostunut, mutta valitettavasti näyttely on auki yleisölle lauantaisin klo 13-16 ja meidän piti siinä kohtaa jo hypätä veneeseen ja paluumatkalle. Mutta uskallan tästä huolimatta suositella näyttelyä 😊. Itse Bonga-linnakin on näkemisen arvoinen. Se on venäläiskaudelle rakennettu patriisilinna.

Bonga-linna

 

(lähde: Museovirasto, visitloviisa.fi)

 

Paluumatkalle lähdimme samaa reittiä, paitsi että tulimme Pellingin pohjoispuolelta. Aivan matkan varrella on Bockhamnin lahdenpoukama ja piipahdimme sen kautta, jotta kansimies pääsi uimaan. Se näyttikin kesähelteellä hieman erilaiselta kuin lokakuun lopussa, jolloin kävimme siellä edellisen kerran.😁.

Kansimies uimassa

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hakemisto

Espoon saaria, Espoo: Pentala, Stora Herrö, Rövaren, Kaparen, Rövargrundet, Gåsgrund, Knapperskär

Itä-Helsingin saaret, Helsinki: Pihlajaluoto, Hattusaari, Krokholmen, Malkasaari, Kotiluoto, Villaluodot: Itäinen Villaluoto