Bokulla, Parainen 59°50,1' N - 21°25,6' E Pienellä saarella linnoitus ja tykkiasemia
![]() |
Utön edustalla oleva kiehtova
saari on täynnä historiaa.
![]() |
Tykkiasema ja rakohuone |
Sijainti ja rantautuminen
Bokulla sijaitsee muutaman mailin päässä koilliseen
Utöstä tai suunnilleen saman verran Jurmosta länteen. Paraisilta, mistä lähdimme, on matkaa
n. 43 merimailia.
Reitti Parainen - Bokulla (kartta: Navionics) |
Bokulla on kartoissa myös Storskär-nimellä.
Saaren eteläreunalla on suojaisa lahti,
jossa on myös jykevä armeijan laituri. Kartoissa näkyy laituri myös lahden länsireunalla,
mutta sellaista ei ole. Lahti mataloituu pohjoiseen mentäessä. Me jätimme
veneen ankkuriin laiturin läntiselle puolelle.
![]() |
Vene ankkurissa |
Bokulla
Huomaan, että itselleni Saaristomeren
lounaisosa on käytännössä tarkoittanut Jurmoa ja Utötä. Viimeisen parin vuoden
aikana on kuitenkin löytynyt upeita saaria näiden lisäksi. Kuten Sandvikharun
ja Jurmo Kalkskär. Ja nyt löytyi Bokulla.
![]() |
Saaren pohjoispuolen lahden yli menee kivisilta |
Bokullassa on ollut elämää 1900-luvun
alkupuolella. Saaressa on asunut majakan / loiston vartijoita perheineen, parhaimmillaan
kolmekin perhettä. Bokulla on karu saari, joten elämä saarella on ollut
työlästä. Benedict Zilliacus kuvaa Ulkosaaristossa-kirjassaan, kuinka
eristäytynyttä elämää perheet Bokullassa viettivät. Valtio ei juurikaan huolehtinut
luotsi- ja majakkahenkilöstöstään, vaan he saivat itse pärjätä karuissa
olosuhteissa. Perheillä oli lehmänsä, mutta heinät piti ostaa ja hakea Korppoosta tai
Nauvosta ja polttopuut Nötöstä. 1920-luvulla saari jäi autioksi asukkaiden
muutettua Utöhön.
![]() |
Väylänhoitajien rakennuksen perustukset |
Saaren linnoittaminen alkoi 1938
ennen toista maailmansotaa. Saareen oli tarkoitus sijoittaa kolme tykkiä. Kolme tykkiasemaa saaresta löytyykin.
![]() | ||
Tykkiasema
|
Majoitusrakennuksia piti rakentaa
sen mukaisesti. 1939 rakennettiin ensin laituri ja sitten kaksi parakkia:
toinen 10 hengelle ja toinen 30 hengelle. Myös kasarmi rakennettiin. Nämä
valmistuivat kahdessa kuukaudessa.
![]() |
Rakennusten perustuksia |
Aikaisemmin pääosa miehistöstä
oli asunut Utössä, mutta pian rakennusten valmistumisen jälkeen koko Bokullan miehistö
siirtyi Bokullaan. Jonkinlainen virhe oli tehty suunnittelussa, sillä tilat
eivät riittäneet esimerkiksi sairastuvalle. Saaressa on parhaimmillaan
asunut yli 60 henkeä.
![]() |
Puolustusvoimien rakennelmia |
Bokullasta hoidettiin myös n. 10
merimailin päässä olevan Österskärin väliaikaisen valvonta-aseman huolto.
![]() |
Rakennelmia |
Linnaketta tulitettiinkin, mutta
suurempia vahinkoja ei sattunut. Bokulla oli tärkeässä roolissa sekä meriteitse
että ilmateitse tapahtuvien hyökkäysten torjunnassa.
Tarkempaa kertomusta sodan
aikaisesta toiminnasta: https://rannikkotykistomuseo.fi/linnakkeet/bokulla/
![]() |
Saaren länsireunalla on vielä aidan tolpat. Ja kallio on kaunis. |
Bokullan patterit määrättiin purettaviksi 1945 valvontakomission määräyksestä. Tosin lopullinen purku tapahtui vasta 1950-luvun alkupuolella. Siellä järjestettiin erilaisia harjoituksia ja leirejä.
![]() |
Katajikko on jo vallannut saaren |
Nykyään saari on Metsähallituksen
hallinnassa.
Video omalta retkeltä
![]() |
Ruostunut tynnyri |
BLOGIN HAKEMISTO
![]() |
Ruostunut ovi |
Kommentit
Lähetä kommentti