Tammio, Hamina, Kotka 60° 25,0’ N -27° 25,2’ E
 |
Itäisen Suomenlahden saarista Ulko-Tammio nousee esiin useasti, ja Tammio jää hieman varjoon. Siellä on kuitenkin alueen yksi parhaiten säilyneistä saaristokylistä.
Tammioon pääsee myös yhteysaluksella Kotkan Sapokasta.
Läheinen Ulko-Tammion saari ei nimestään huolimatta kuulu Tammion kylään eikä Haminan kaupungille, vaan valtiolle.
Reitti
Lähdimme Kotkan Sapokasta. Ajoimme Kuutsalon pohjoispuolelle ja seurasimme väylää kaakkoon. Lyhyempi reitti kulkee Suuri-Mustan länsipuolelta Enskerin ja Aarholman välistä. Tämän jälkeen teimme käännöksen koilliseen ja Västärin jälkeen kohti Tammion vierasvenesatamaa.
 |
| Reitti Kotka - Tammio (kartta: Navionics) |
Väylää pitkin ajaessa matkaa on n. 20 mailia ja ”valkoista vettä” pitkin voi hieman oikaista, jolloin matkaa on n. 16 mailia.
 |
| Reitti väylää pitkin Kotka - Tammio (kartta: Navionics) |
Varsinaista väylää ei saareen ole, mutta ”valkoisen veden” alue ulottuu saaren läheisyyteen.
Vierasvenelaituri on saaren pohjoisrannalla
Tammion kylän läntisellä puolella eli Länspään puolella. Toinen puoli on
Itäpää.
Aallonmurtaja suojaa tuulelta. Laiturissa on poijukiinnitys ja tilaa n. 10 veneelle. Aallonmurtajassa oleva laituri on hieman vanha ja korkea, joten kannattaa rantautua varovasti.
 |
| Tammion vierasvenelaituri toimii samalla aallonmurtajana |
Arkkulaituri on varattu yhteysalukselle. Varsinaisia palveluja vierasvenesatamassa ei ole. Lähin puucee on muutaman sadan metrin päässä museon lähellä.
 |
| Vene laiturissa |
Tammio
 |
| Tammio |
Tammio sijaitsee vain n. 3 mailin päässä mantereelta. Se on kuulunut aiemmin Vehkalahden kuntaan, mutta on nykyään osa Haminan kaupunkia. Maiseman ja arvokkaan rakennuskannan takia Ympäristöministeriö on valinnut alueen valtakunnallisesti merkittäväksi ympäristöksi ja maisema-alueeksi. Tammion kylä on ollut ehdokkaana myös UNESCOn maailmanperintölistalle.
 |
| Tammion saaristokylä |
Me jätimme veneen vierasvenelaituriin ja lähdimme tutustumaan saareen. Mekään emme olleet ymmärtäneet, kuinka paljon nähtävää Tammiossa on, joten ehdimme kokea vain pintaraapaisun. Uusi retki on siis jo suunnitteilla.
 |
| Venevaja Tammion satamassa |
Tammiossa on kirjattu asutusta jo 1300-luvulla, jolloin saareen asutettiin pari ruotsinkielistä taloa valvomaan merenkulkua Viipurin linnaan. Mutta on alueelta löytynyt hautoja pronssikaudelta (n. 2500 vuotta vanhoja) ja viikinkiajaltakin (n. 1000 vuotta vanhoja)! Sotien aikaan saari on tyhjentynyt, mutta aina asukkaat ovat palanneet. Ja on saareen paettukin sotaa mantereelta. Parhaimmillaan 1800-luvun lopussa siellä on ollut lähes 50 taloa ja 250 asukasta. Saaressa toimi myös kansakoulu. Kalastus ja hylkeenpyynti ovat olleet saaressa tärkeässä roolissa, myöhemmin myös purjehdus. Rannassa näkyy venevajoja ja verkkotelineitä. Tällä hetkellä vakituisia asukkaita on yksi ja rakennukset ovat pääosin kesäasukkaiden käytössä.
 |
| Tammion venevajoja ja verkkotelineitä |
1800-luvulla saarta voi pitää kansainvälisen kaupan keskuksena: mm. kiveä, hiekkaa, halkoja ja kalaa vietiin Pietariin, Baltiaan, Tanskaan ja Englantiin. Paluumatkalla tuotiin suolaa, perunoita, astioita ja kankaita. Yhteydet ulkomaailmaan näkyvät mm. rakennusten sisustuksessa.
 |
| Tammion rakennukset ovat hyvässä kunnossa |
Saaressa ei ole edelleenkään sähköverkkoa, vaan energia tuotetaan mm. aurinkoenergialla. Myöskään juoksevaa vettä ei ole.
Tammiossa ei ole yleistä rantaa tai leirintäaluetta, vaan kaikki maa kuuluu johonkin taloon.
 |
| Yleistä rantaa Tammiossa ei ole |
 |
| Tammion maitolaituri |
Tammion kävelykierros
Saareen voi tutustua hyvin kävelemällä. https://tammio.fi/ sivustolta löytyy saaren kartta, johon on merkitty paikalliset nähtävyydet. Aikaa kävelykierrokselle on arvioitu menevän pari tuntia. Me emme valitettavasti ehtineet kävellä koko kierrosta, vaan kävelimme käytännössä museolle ja Seurantalolle ja takaisin.
 |
| Tammion kalastajakylä |
Tammiossa on oma palokuuri (en löytänyt etsinnöistä huolimatta määritelmää palokuurille, mutta se tarkoittanee palokaluston säilytystilaa). Paloharjoitukset ovat tärkeässä roolissa koko saarelaisten joukossa, sillä apua saareen ei saada ulkopuolelta kovin nopeasti.
 |
| Palokuuri. Mökissä on palokalusto. |
 |
| Saaren tie kulkee palokuurin ohi |
Kalastajakylän talot ovat pääosin 1800-luvulta. Hirret taloihin on tuotu mantereelta.
 |
| Rakennukset ovat pääosin 1800-luvulta |
Jos aikaa on, kannattaa kävellä saaren länsireunalle Kipanaistenniemen kukkulalle, jonka korkeimmalla kohdalla pitäisi olla hiidenkiuas, joka on pronssikautinen röykkiöhauta. Viereisellä Västärin saarella aika lailla vastapäätä on kaksi viikinkiaikaista hautaröykkiötä.
 |
| Saaren kulkureitti |
Kirjasto
Vierasvenelaiturin kupeessa on pieni mökki, josta löytyy saaresta infoa sekä hyvä kirjavalikoima. Saaressa toimii siis omatoiminen kirjasto.
 |
| Tammion kirjasto |
Museo
Museo on musta hirsimökki. Siellä pääsee tutustumaan saaren historiaan ja kalastusvälineisiin. Mökki on toiminut aiemmin tammiolaisten kalamajana lähisaarella. 1980-luvulla se purettiin ja siirrettiin Tammioon.
 | ||
Tammion museo
|
Seurantalo
Museon vieressä oleva punainen rakennus on seurantalo. Se on toiminut alun perin venäläisenä sotilassaunana Somerissa. 1. maailmansodan jälkeen tammiolaiset ostivat sen ja siirsivät saareensa.
 |
| Tammion seurantalo |
 |
| Seurantalon juhlasali |
Tammiosta voi lukea myös alla olevasta artikkelista:
https://www.iltalehti.fi/matkajutut/a/72b173b7-dc8f-46f3-80e3-0ff3609a3293
Video omalta retkeltä:
 |
| Tammion mökkejä |
Kommentit
Lähetä kommentti