Holma, Kemiönsaari Saaristomeren kansallispuisto 59°54,49' N - 22°22,08' E Kansallispuistoon on haastavaa päästä
 |
Holman saaren länsiosa kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon.
Sijainti ja rantautuminen
Kemiönsaaren kuntaan kuuluva Holman saari on hieman tuntemattomampi kuin viereiset saaret Högsåra ja Kasnäs. Esim. Kasnäsistä on matkaa vain n. 1,5 merimailia. Me lähdimme Turusta ja sieltä matkaa on n. 38 merimailia.
 |
| Reitti Turku - Holma (kartta: Navionics) |
Oman haasteensa tuo lisäksi
se, että omatoimiveneilijän on hieman haastavaa päästä saareen, sillä
varsinaista vierasvenesatamaa tai -laituria ei ole.
Kansallispuistoon pääsee
yhteysaluksella Kasnäsista.
Me jätimme veneen ankkuriin
kallion laitaan, mutta hieman luovasti piti kulkea, että pääsi tielle.
 |
| Vene ankkurissa |
Holma
Holma on sekä saari että kylä. Kylässä
on vanhoja kalastajataloja. Saaressa on ollut asutusta jo 1500-luvulla. Tällöin
Holmassa oli neljä tilaa. Vielä 1940-luvulla saaressa asui n. 40 henkilöä.
Kalastus oli pääelinkeino, mutta karjaa pidettiin omaan tarpeeseen, samoin
viljelyä harjoitettiin. Nyt jäljellä on enää yksi toimiva tila. Siellä asutaan ympärivuotisesti.
 |
| Holman kylää |
Holman saaren länsiosa kuuluu
Saaristomeren kansallispuistoon ja Natura 2000 -ohjelmaan.
 |
| Holman kartta |
Luontopolku
Holmassa on kaksi luontopolkua, jotka on tehty yhteistyössä Metsähallituksen ja kylän asukkaiden kanssa. Luontopoluille pääsee satamasta lähtevän tien varresta.
 |
| Holman kylätie |
Saaressa laiduntaa sekä lampaita että
karjaa, joten koirat pitää olla kytkettyinä, eikä itsekään vapaana kulkevia eläimiä tarvitse säikähtää.
 |
| Välillä pitää kiivetä aidan yli |
Gölpön luontopolku on n. 2 km ja
polun varrella on mm. hiidenkirnuja ja jatulintarha. Me kiersimme vain Gölpön
luontopolun.
 |
| Gölpön luontopolun kartta |
Luontopolku on erittäin hyvin
merkitty paitsi juuri jatulintarhan kohdalta. Jouduimme lopulta palaamaan
hieman takaisin, jotta osasimme lähteä oikealle reitille. Reitti sinne on n.
400 metrin pisto Kummelbergille.
 |
| Luontopolun opasteet |
Polku johtaa korkealle Vaktanbergetin
kalliolle. Sieltä on upea maisema Gullkronan selälle, vaikka puut ovatkin kasvaneet jo korkeiksi. Vaktanberget on toiminut
aikoinaan kyläläisten tähystyspaikkana ja esimerkiksi mahdollisista
vihollisista on voitu varoittaa.
 |
| Vaktanbergetin laella |
Kallioita on käytetty myös
1800-luvun puolivälissä optisen lennättimen asemina. Viestejä on voitu lähettää
jopa Pietariin, joka oli holmalaisten pääkaupunki. (Metsähallitus).
 |
| Romahtanut rakennus luontopolun varrella |
 |
| Kallioreunaa luontopolun varrella |
Hiidenkirnut
Gölpön luontopolun varrella on
ainakin kaksi hiidenkirnua. Hiidenkirnut ovat syntyneet jääkauden loppuvaiheessa,
kun sulamisvirrat ovat pyörittäneet irtokiviä kuopassa. Pyörivät kivet ovat
kaivertaneet kuopan hiidenkirnuksi.
 |
| Suurempi hiidenkirnu |
Suuremman hiidenkirnun läpimitta
on noin metri ja pienemmän n. 70 cm.
Nimi hiidenkirnu tulee muinaisuskomuksista.
Kaikille voimapaikoille, selittämättömille ja näkymättömille asioille syynä oli
Hiisi. Kuka muu kuin Hiisi olisi voinut kaivaa keskelle metsää kallioon reiän?
 |
| Pienempi hiidenkirnu |
Jatulintarha
Jatulintarhojen rakentamisen
syytä ei yksiselitteisesti tiedetä. Vastaavanlaisia rakennelmia löytyy myös
muualta Euroopasta.
 |
| Opastaulu jatulintarhoille |
Jatulintarha on kivistä
rakennettu labyrintti, jossa käytävää seuraamalla pääsee ringin keskustaan ja
takaisin. Ruotsiksi sitä kutsutaan jungfrudansiksi (suora käännös:
neitsyttanssi)
 |
| Ehjän jatulintarhan keskellä |
Nämä kaksi jatulintarhaa on dokumentoitu
jo 1886 ja ne ovatkin jo sammaloituneet. Toisesta on jäljellä enää puolet. Muinaismuistolaki
suojelee näitä muinaisjäännöksiä.
Jatulintarjoja löytyy mm.
Nauvon Halsholm ja Finby Hvits
Video omalta retkeltä
Video saaren elämästä
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/10/saaristolaiselamaa-saaristomeren-kansallispuiston-kyljessa
 |
| Kuivuneita saaristomäntyjä |
Kommentit
Lähetä kommentti