Olimme ehtineet käydä epähuomiossa jo
toisella Kråkskär-nimisellä saarella (joka on myös käymisen arvoinen!), ennen
kuin pääsimme tälle ns. oikealle saarelle.
 |
| Saaristomeri kauneimmillaan |
Sijainti ja rantautuminen
Kråkskär sijaitsee Saaristomeren
kansallispuistossa Paraisten kaupungin alueella.
 |
| Saaristomeren kansallispuisto |
Gullkronasta on matkaa etelään
n. 5 merimailia. Me lähdimme liikkeelle Turusta ja sieltä matkaa on n. 32 merimailia.
 |
| Reitti Turku - Kråkskär (kartta: Navionics) |
Oivallinen rantautumispaikka sijaitsee
Kråkskärin etelälaidalla, jossa on suojaisa lahti. Toki etelätuulella suojaa ei
ole. Lahden itäpuolella on silokalliot, joissa oleviin kiinnityskoukkuihin voi kiinnittäytyä.
Myös saaren pohjoisreunalla on kiinnityskoukkuja.
 |
| Ankkurissa lahdella |
Kråkskär
 |
Kråkskärin kartta
|
Kråkskär kuuluu Nagelskärenin saariryhmään.
Kiehtova fakta on, että saari on osa Salpausselän harjannetta, jonka hännän
huippuna on eteläinen Jurmo.
 |
| Kråkskärin eteläreunan kalliolle johtaa kivikkopolku |
Kalastajatila
 |
| Kalastustorppa |
Saaressa on vanha kalastustorppa. Saari
asutettiin 1847. Nykyinen rakennus on noin sata vuotta vuotta. Se on
kunnostettu 2000-luvulla. Ensimmäisestä rakennuksesta ei ole jäljellä enää kuin
perustukset.
 |
Tilan vanhoja rakennuksia
|
 |
| Kalastustorpan rakennuksia |
1800-luvun puolivälissä saariston väkiluku
oli kasvussa, joten uusia saaria asutettiin ja pienetkin saaret kelpasivat
asuinsaariksi. Kråkskäriin muutti Anders Danielsson Björköstä. Hänen veljensä asui lähisaarella Dömaskärissä.
 |
| Kråkskärissä on opastauluja, jotka kertovat saaren historiasta |
Kråkskär on ollut asutettuna 1956 asti. Torpassa asuivat Anders Danielssonin pojanpojan Karl Oton perilliset. Vuonna 1995 saari siirtyi osaksi Saaristomeren kansallispuistoa.
Parhaimmillaan 12 hehtaarin saaressa on
asunut 16 ihmistä. Pääelinkeinona oli kalastus, mutta myös hylkeenpyynti oli
tärkeässä roolissa.
 |
| Pihapiirin korkealta kalliolta on tähystetty mm. hylkeitä |
Saaressa on viljelty mm. perunaa. Lampaat ja lehmät vietiin
kesällä lähisaarten laitumille. Lounaaseen oleva Alskär oli yksi laidunsaarista.
Kalaan on jouduttu lähtemään pidemmällekin, Vänön
vesille ja jopa Ahvenanmaalle, sillä torpille ei kuulunut omia vesiä. Kalastusretkillä on viivytty viikkoja kerrallaan
ja asuttu mm. veneen alla tai parhaassa tapauksessa kalamajoissa.
 |
| Ovatko nämä vanhoja myllynkiviä? |
150 vuotta sitten Kråkskärin lahti toimi
hyvänä suojasatamana. Vesi oli tällöin n. 60 cm ylempänä kuin nyt. Itselleni on
välillä vaikeaa ymmärtää, kuinka paljon maan pinta onkaan kohonnut!
 |
| Upeita pyöreitä kallioita |
Tällä hetkellä torppa on lukittuna, mutta
ilmeisesti sisälle on mahdollista päästä opastetuilla retkillä.
Luonto
 |
Pyöreitä kallioita saaren pohjoisreunalla
|
Tuntuu, että Kråkskärissä on kaikkea:
hiekkaranta, silokalliot, vehreää laidunta ja rantaniittyjä.
 |
| Lahden pohjukassa on hiekkaranta ja nuotiopaikka |
 |
| Mikähän jättiläinen tähän on jättänyt jälkensä? |
Pirunpellot ovat yleisiä saaristossa. Maan kohoamisen myötä ranta on siirtynyt. Myös Kråkskärissä on useampia kivikkoalueita.
 |
| Kivikkoalue saaren keskiosassa |
Saaressa on kesäisin lampaita, joiden
tarkoituksena on ylläpitää perinnemaisemaa. Kun kiersimme tutustumassa saareen,
emme aluksi huomanneet lampaita ollenkaan. Yhtäkkiä lauma lampaita nousi
pystyyn puskien alta.
 |
| Lampaat ylläpitävät perinnemaisemaa |
Puiden alta löytyi myös ylämaan karjaa. Nekin liikkuvat
saaressa vapaina.
 |
| Ylämaan karjaa saaressa |
Eläimille on kerätty aikoinaan
lehtikerppuja saarnipuista ja tämä näkyy edelleen puiden muodossa. Lehtikerput
ovat puiden oksista kerättyjä lehteviä oksia, joita säilöttiin talveksi eläinten
ruoaksi.
 |
| Saarneja on Kråkskärissä paljon |
Video omalta retkeltä
https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7400771897811668256?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7343145672449787425
 |
| Ihana hetki Kråkskärin lämpimillä kallioilla |
BLOGIN HAKEMISTO
Kommentit
Lähetä kommentti