Pulkkilanharju, Asikkala, Päijänne 61° 17.6’ N – 25° 32.0’ E Suomen kaunein maisemareitti

Jääkauden jäljet näkyvät maan kohoamisen lisäksi monella muullakin tavalla. Osa ihastelemistamme luonnonmuodostelmista ovat syntyneet jääkauden tuloksena.


Taukopaikka

Sijainti ja rantautuminen

Lähdimme liikkeelle Vääksystä ja sieltä kun ajelee pohjoiseen n. 7 merimailia, tulee vastaan Pulkkilanharju. 

Reitti Vääksy - Pulkkilanharju (kartta: Navionics)

Käytännössä harju ikään kuin katkaisee Päijänteen, mutta kolmesta kohtaa pääsee sillan alta toiselle puolelle. Harjun katkaisee kolme siltaa: Pulkkilansalmen pengertien silta, Karisalmen riippusilta ja Käkisalmen kaarisilta. Vaikka veden pinnan yläpuolelle harju koostuu ikään kuin saarista, harju kulkee veden alla yhtenäisenä ja vain osa nousee vedenpinnan yläpuolelle.

Karisalmen silta

Me ajoimme noin puoliväliin Karinsalmelle ja jätimme veneen Karinsalmen sillan itäpuolelle vanhaan laituriin.

Laiturissa

Aivan laiturin vierestä lähtee opastukset luontopolulle.

Pulkkilanharju

Pulkkilanharju on lähes yhdeksän kilometriä pitkä harju. Sitä sanotaan yhdeksi kauneimmista maisematieksi. Pulkkilanharju on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja osa harjusta kuuluu Päijänteen kansallispuistoon. Harju on syntynyt jääkauden aikana.

Harjun laelta rantaan

Me lähdimme Karisalmelta kahden kilometrin mittaiselle reitille. 

Luontopolulla

Reitti on merkitty hyvin sinisillä maalauksilla. Polun varrella kerrotaan jääkaudesta, sen muokkaamista luonnonmuodostelmista ja esitellään polun varrella olevia kasveja. Pääosin reitti kulkee helppokulkuisessa maastossa, mutta välillä maasto on kivikkoista ja välillä eteen tulee portaita.

Luontopolku kulkee myös aivan rannassa

Toinen vaihtoehto olisi kiertää n. 4,5 kilometrin reitti.

Opaskyltit kertovat, kuinka jääkausi on muovannut harjun. Jääkauden loppupuolella sulamisvedet virtasivat jäätikön alla tunneleissa. Sulamisvesivirrat huuhtelivat maaperää ja kerrostivat soran ja hiekan. Pohjalla on karkeampaa ainesta ja ylempänä on hienompaa hiekkaa.

Opaskylttejä reitin varrella

Päijänteellä on lukuisia kalliosaaria. Ne ovat jopa 1,9 miljardia vuotta vanhaa peruskalliota, kun taas Pulkkilanharjun harjusaari on n. 11.500 vuotta vanha.

Luontopolun varrella on myös harjusuppia eli suppia. Suppa syntyy, kun mannerjäätiköstä irronnut jäälohkare hautautuu soraan ja hiekkaan ja sulaessaan paikalle jää lohkareen kokoinen kuoppa eli suppa.

Suppia on enemmän metsässä

Siirtolohkareet ja kivikot ovat myös jääkauden synnyttämiä. Mannerjäätikön mukana kulkeutui myös kiven lohkareita ja maa-ainesta. Kun jäävuori törmäsi harjuun, se pysähtyi siihen ja sulaessaan myös lohkareet ja kivet jäivät paikoilleen.

Välilä polku on kivikkoista

Päijänteen vesi on puhdasta. Mielenkiintoista on, että Pulkkilanharjun eteläpuolelta Asiakkalanselältä, lähtee ns. Päijännetunneli, jota pitkin esimerkiksi pääkaupunkilaisten juomavesi tulee.

Polku harjun laella

Video omalta retkeltä

https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7404917466486312225?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7577093072853632534

BLOGIN HAKEMISTO

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ahvensaari, Parainen, 60°18’02.2”N 21°32’28.5”E

Kuva
EDIT: lisätty Kirmon luolakuvat EDIT: lisätty reittikartat Olen asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Turussa ja Raisiossa, mutta veneily tai saaristo eivät kuuluneet meidän elämäämme.  Skipperin tarjoaman palvelun myötä olen nyt täynnä intoa, sillä olen päässyt tutustumaan Turun saaristoon. Airistokin tarkoittaa nyt konkreettista aluetta eikä vain yleissanaa Turun saaristosta, jolla ruotsinlaivat kulkevat. Pakko muuten sen verran vielä Skipperiä kehua, että yksi hienouksista on, että veneitä on useassa satamassa ympäri Suomen (ja itse asiassa myös Pohjoismaissa ja Uudessa-Seelannissa), joten veneily on helppoa myös muualla kuin kotipaikkakunnalla. Aika harva veneen omistaja viitsii nähdä vaivaa ja siirtää venettä paikasta toiseen. Suosittelen kyllä! Poikieni houkuttelu mukaan veneilemään käy jatkuvasti vaikeammaksi ja vaikeammaksi. Jotenkaan teini-ikäiset pojat eivät samanlailla arvosta aikaa äitinsä kanssa 😁. Tällekin retkelle käytin muistaakseni kaikkia mahdollisia keinoja kiristy...
Lue lisää

Espoon saaria, Espoo: Pentala, Stora Herrö, Rövaren, Kaparen, Rövargrundet, Gåsgrund, Knapperskär

Kuva
  Espoossa on monta vierailemisen arvoista saarta. Tähän olen koonnut muutaman saaren, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan ja jotka ovat aika lyhyen merimatkan (alle tunnin) päässä esim. Keilaniemen satamasta. Tietoa löytyy myös: https://www.espoo.fi/ulkoilusaaret Lähde: Google. Espoon ulkoilusaaret. Pentala 60°06'23.1’ N - 24°40'35.8’ E Pentalan kartta Pentalasta tuli minulle aluksi pääkaupunkiseudun ”turvasatama”. Tiesin, että sinne pääsen käytännössä aina, vaikka yksin. Tai jos en yksin uskaltautuisi etsimään uusia kohteita. Olen käynyt Pentalassa monta kertaa yksin, poikieni kanssa, ystävien kanssa ja on siellä pidetty työpalaverikin. Reitti sinne on selkeä ja aisapaikalle on helppo kiinnittyä. Pentalassa on hyvät laituripaikat Pentalan saaresta noin puolet on virkistyskäytössä ja loput yksityisessä omistuksessa. Saaressa toimii myös Esbo Segelförening ja suuri osa laituripaikoista on heidän käytössään. Ravintola Pavenin asiakkaat saavat käyttää myös näitä laitureita...
Lue lisää

Itä-Helsingin saaret, Helsinki: Pihlajaluoto, Hattusaari, Krokholmen, Malkasaari, Kotiluoto, Villaluodot: Itäinen Villaluoto

Kuva
  Vaikka rakastan ajaa pitkiäkin reittejä, välillä mm. kelit ja aikataulut asettavat rajoituksia. Silloin otetaan käyttöön lähialueiden kohdeoppaat. Tähän olen kerännyt Itä-Helsingin edustalla olevia kaupunkien ulkoilusaaria, joissa voi käydä vaikka yhden päivän aikana useammassakin. kartta: Google a.        Pihlajaluoto, Helsinki, 60°10,1' N - 25°10,4' E Pihlajaluodon maisemia Pihlajaluodon ohi olemme ajaneet usein ohi, kun olemme suunnanneet kohti itää. Tällä kertaankin suunnitelma oli mennä muualle, mutta joku saaressa houkutteli, ja pysähdyimme siihen. Pihlajaluoto sijaitsee Leikosaarista hieman itään. Pihlajaluodosta etelään on Hattusaari Tunteeko joku kalliokirjoittajat Pike ja Pirkko Falck 1973-83? Saari kuuluu Helsingin kaupungille, mutta saaren länsiosa huviloineen ja laitureineen on vuokrattu Suomenlahden uistelijoille. Laitureihin ei saa siis kiinnittyä, mutta ankkurikiinnitystä varten löytyy kiinnityskoukkuja. Paras rantautumispaikka ...
Lue lisää