Omenainen, Ominainen, Ominaisholmen, Parainen 60°15,1' N - 21°52,6' E Kummitteleva saari vai hautausmaa?

 


Seilin saaresta on ollut paljon kirjoituksia. Seiliin on liitetty myös Omenainen, sillä saari on ollut aikoinaan hautausmaa ihmisille, joita kirkko ei halunnut ”siunattuun maahan”. Näitä ovat olleet esimerkiksi rikoksen tekijät ja itsemurhan tehneet.

Seilin saarella oli ennen mielisairaalaa spitaalisairaala ja puhuttiin, että spitaalisia olisi haudattu myös Omenaisiin, mutta siitä ei ole saatu vahvistusta.

Sijainti ja rantautuminen

Omenainen sijaitsee Airiston lounaisosassa, Seilin saaresta luoteeseen pari merimailia. Saari on valtion omistama ja kuuluu Airisto-Seilin valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen sekä Natura 2000 -alueeseen.

Parainen - Omenainen (kartta: Navionics)

Saari on pieni, vain noin seitsemän hehtaaria ja metsäinen, mikä tuo rannoille hieman suojaa tuulelta. Rannat ovat matalia ja kivikkoisia. 

Matala eteläranta

Saimme veneen ankkuriin etelärannalle. Kone piti nostaa ylös hieman ennen rantautumista ja kengät kastuivat, kun viimeinen metri kahlattiin matalassa kivikossa.

Vene ankkurissa

Omenainen

Omenainen, Ominainen ja Ominaisholmen. Saarelle on monta nimeä.

Saarivierailuun kohdistui suuria odotuksia, sillä olimme lukeneet kummittelusta ja oudoista asioista, joita saarella tapahtuu. Kaunis, upea, aurinkoinen syyspäivä ei ollut paras luomaan kummitusmaista tunnelmaa.

Hautausmaa

Kun saimme veneen kiinnitettyä, lähdimme kiertämään saarta. Tunnelma oli hieman erikoinen. Metsä oli kaunis, sammalkumpujen täyttämä ja samalla tuli mietittyä, että onko näiden kumpujen alla hautoja vai ihan vain kiviä?

Metsän sammalmättäitä

Saareen on haudattu Rymättylän ja Nauvon pitäjien vainajia, joita kirkko ei halunnut haudata siunattuun maahan. Viimeiset vainajat on haudattu saareen 1850-luvun puolivälissä. Tämän takia saarta on pidetty kirottuna ja siellä on kerrottu kummittelevan.

Rymättyläläiset toivat vainajansa pohjoisreunalle, nauvolaiset lounaisosaan ja kenties korppoolaisetkin käyttivät samaa aluetta. Vainajat tuotiin usein käytöstä poistetuilla tai hylätyillä kulkuvälineillä, kuten veneillä tai talvisin reellä ja koska ne saastuivat vainajien kuljetuksesta, ne jätettiin saareen. Vainajat haudattiin usein ilman arkkua tai pahimmassa tapauksessa vain heitettiin saareen tai laitettiin vähän sammalta päälle.

Saaren vaikuttavin paikka on pohjoisrannalla. Siellä on suuri siirtolohkare, jonka päälle on kiinnitetty valkoinen metalliristi. Risti ja muistolaatta on kiinnitetty kiveen 1960-luvulla.

Vainajien muistomerkki

Kivessä on muistolaatta, joka kertoo, että Rymättylän seurakunta pystytti muistomerkin 1967 saareen haudattujen vainajien muistolle. Viimeinen rymättyläläinen Abraham Abrahaminpoika on haudattu 1855.

Muistolaatta kivessä

Hän oli historian mukaan tehnyt itsemurhan.

Saari on nykyään virallisesti hautausmaa, sillä Rymättylän seurakunta siunasi saaren 1967 viralliseksi hautapaikaksi.

Synkkää historiaa kertoo myös tarinat toisen maailmansodan saksalaisista sotilaista, jotka olivat ottaneet suomalaisen sotamorsiamen. Laivaan piiloutuneet naiset löytyivät, eikä heitä voinut viedä Saksaan, joten naiset pakotettiin hyppäämään mereen Omenaisen kohdalla. Uimataidottomista naisista moni hukkui, mutta osa selvisi Omenaisiin. Tätä tarinaa ei ole voitu kuitenkaan vahvistaa.

Omenaisen rantaa

Ei siis ihme, että saarella kerrotaan kummittelevan.

Luonnonsuojelualue

Saari kuuluu Natura 2000 -alueeseen.

Metsä on luonnontilassa

Metsäisen saaren suojissa on kallio, joka nousee yli 20 metrin korkeuteen. Ylhäältä on upeat näkymät Airistolle.

Kalliolle voi kiivetä helposti

Maisemat kalliolta

Kun jatkaa kävelyä saaren länsirannalle, löytää kauniin hiekkarannan. 

Länsireunan hiekkaranta

En ihmettele, että saari on ollut myös suosittu retkisaari.

Hiekkaranta

Me emme kohdanneet outoja ilmiöitä, mutta veneilykaverini ilmoitti, että ei haluaisi jäädä saarelle yöksi.

Video omalta retkeltä

https://www.tiktok.com/@satulaakso/video/7682833124820077846?is_from_webapp=1&sender_device=pc


BLOGIN HAKEMISTO

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helsinki - Porvoo, 60.397410°N - 025.657818°E

Kuva
  Veneretki pääkaupungista Porvooseen on lähes klassikko. Eikä syyttä. Veneretki on sopivan mittainen ja Porvoo todellakin palkitsee vierailijan. Matkaa on hieman alle 30 mailia ja aikaa kuluu n. 1,5 tuntia.  Me lähdimme Skipperin veneellä Herttoniemestä. Sääksi oli luvattu hieman tuulista, joten varauduimme sisäväylään, joka kulkee kauniisti saarten suojassa.  Reitti Helsinki-Porvoo sisäväylää (kartta: Navionics) Päätimme kuitenkin katsoa miltä ulompi ja samalla hieman nopeampi väylä Sipoonselän yli näyttää. Keli näytti hyvältä, joten päätimme jatkaa ulompaa väylää kohti Porvoota. Reitti Helsinki-Porvoo ulkoväylää. Lisäksi Emäsalon ympäri ja Fladan. (kartta: Navionics) Reitille osuu myös Haikon kartano Porvoon keskusta sijaitsee Porvoonjoen varrella ja loppumatka onkin nopeusrajoituksellista väylää.  Sikosaaren edustalla ennen Porvoonjokea Porvoonjoki Porvoo on suosittu kesäkaupunki, joten jos haluaa, voi varmistaa vierasvenelaiturin tilanteen satamakonttoris...
Lue lisää

Ahvensaari, Parainen, 60°18’02.2”N 21°32’28.5”E

Kuva
EDIT: lisätty Kirmon luolakuvat EDIT: lisätty reittikartat Olen asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Turussa ja Raisiossa, mutta veneily tai saaristo eivät kuuluneet meidän elämäämme.  Skipperin tarjoaman palvelun myötä olen nyt täynnä intoa, sillä olen päässyt tutustumaan Turun saaristoon. Airistokin tarkoittaa nyt konkreettista aluetta eikä vain yleissanaa Turun saaristosta, jolla ruotsinlaivat kulkevat. Pakko muuten sen verran vielä Skipperiä kehua, että yksi hienouksista on, että veneitä on useassa satamassa ympäri Suomen (ja itse asiassa myös Pohjoismaissa ja Uudessa-Seelannissa), joten veneily on helppoa myös muualla kuin kotipaikkakunnalla. Aika harva veneen omistaja viitsii nähdä vaivaa ja siirtää venettä paikasta toiseen. Suosittelen kyllä! Poikieni houkuttelu mukaan veneilemään käy jatkuvasti vaikeammaksi ja vaikeammaksi. Jotenkaan teini-ikäiset pojat eivät samanlailla arvosta aikaa äitinsä kanssa 😁. Tällekin retkelle käytin muistaakseni kaikkia mahdollisia keinoja kiristy...
Lue lisää

Isokari, Uusikaupunki, Selkämeren kansallispuisto 60° 43.10′N - 21° 00.70′ E ja Uusikaupunki 60° 47.89′N - 21° 24.22′ E

Kuva
  Majakat ovat niin kiehtovia! Jos mietin omia suosikkikohteitani, niin majakkasaaret ovat kaikki aivan kärjessä. En tiedä, johtuuko se majakoista itsestään vai niiden sijainnista vai niiden ainutlaatuisesta yhdistelmästä. Meillä oli  Skipperin koko päivän venevaraus ja päätimme lähteä Raisiosta kohti Isokaria ja Uuttakaupunkia. Katanpäässä olimme jo käyneetkin, joten suurin osa reitistä oli tuttua. Lähdimme Raision satamasta ja ajoimme Luonnonmaan länsipuolelta. Merimaskun kapeikko on hidas, mutta kaunis väylä ja käytännössä ainoa väylä kohti Kustavia, ellei halua kiertää koko Rymättylää. Reitti Raisio-Isokari-Uusikaupunki (kartta: Navionics) Suuntasimme kohti Ströömiä ja ajoimme sen loppuun asti. Siihen Isokarin majakka jo siintääkin. Väylä jatkuu Ströömin päästä luoteeseen ja Isokari vierasvenesatamineen siellä. Isokari kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Vierasvenesatama ei ole kovin iso. Me saimme pienellä veneellä hyvin paikan, mutta muutama purjevene tuskaili...
Lue lisää