Näsijärvi: Muroleen kanava 61° 51.335’ N - 23° 54.419’E, Kautun kanava 61° 57.315’ N - 24° 6.426’E, Ruovesi Laivaranta 61° 59.349’ N - 24° 4.557’E
Järvi-Suomen kierros tarjosi mahdollisuuden tarkastella suurten järvivesistöjen eroja. Viiden päivän aikana pääsimme veneilemään Näsijärvellä, Päijänteellä ja Saimaalla. Tämän mahdollisti Skipperin palvelu, sillä veneitä on Suomessa useammassa satamassa ja jäsenenä niitä voi varata mistä vain.
 |
| Särkänniemi jäi taakse kun suuntasimme pohjoiseen |
Kohteena oli Ruovesi, jossa asuu
serkkuni. Sovimme päiväkahvitreffit sinne. Päivä ei ollut varsinaisesti
aurinkoinen, mutta onneksi tuulta ei ollut juurikaan. Näsijärvi on erityisesti
pohjois-eteläsuunnassa avoin ja sopivan tuulen sattuessa aallot voivat nousta
korkeiksikin.
 |
| Näsijärvi |
Lähdimme Naistenlahdelta
pohjoiseen ja aika vapaasti sai ajella. Väylä on leveä, eikä merkittyjä kiviä tai matalikkoja ole juurikaan. Merellä olen tottunut siihen, että matalikkoja ja kiviä pitää
varoa yhtenään. Käytännössä ajoimme pohjoiseen n. 22 nm, jolloin olimme
Muroleen kanavassa.
Muroleen kanava
Muroleen kanava on Ruovedellä alueella sijaitseva kanava, joka yhdistää kanavan yläpuolisen Paloveden ja alapuolisen Vankaveden toisiinsa.
Sulku on miehitetty. Taisimme olla ainoa vene sillä kertaa sulussa. Sulut
ovat aika harvinaisia, joten jos sellainen osuu lähelle reittiä, mielellään ajan
sen kautta.
 |
| Muroleen kanava. |
Olimme selvinneet ilman sadetta
kanavalle asti, mutta siinä kohtaa alkoi kova kuuro. Onneksi saimme viritettyä
nopeasti veneen kuomun paikoilleen ja pidimme hetken sadetta. Kanavan
yhteydessä on myös kahvila, jossa myös piipahdimme.
 |
| Muroleen kanava. Kuomu oli pakko virittää sateen suojaksi. |
Muroleen kanavaan jälkeen vesistö
muuttui saarisemmaksi. Välillä reitti kulki kapeistakin kohdista, ja oli hyvin
merkitty. Kärkisaari ja Päiväsuinen jäivät pohjoiseen mentäessä oikealle.
Velhovuoren kohdalta käännyimme itään ja Jäminginvuolteen jälkeen jälleen
pohjoiseen. Jäminginselän jälkeen koilliseen Ruhalanselälle ja sitten olikin
edessä Kautun kanava.
 |
| Saarten välissä kulkeva väylä |
Kautun kanava
Kautun kanava on rakennettu jo 1884–1885, koska kaksi järveä yhdistänyt Kautunvuolteen salmi osoittautui liian vaikeakulkuiseksi laivoille (wikipedia). Kanavan pituus on 160 metriä ja syväys 2,4 metriä, eikä siinä ole sulkuja.
 |
| Kautun kanava |
Kanavan ylitti alun perin kääntösilta, mutta se
on korvattu kiinteällä sillalla (alikulkukorkeus 11,5 metriä). Kanavassa oleva
vanha kääntösilta on aina auki-asennossa.
 |
| Kautun kanavan vanha kääntösilta |
Sitten olikin edessä enää loppusuora
Ruoveden vierasvenesatamaan Pöytäselän kautta. Kokonaismatka Tampereelta oli
hieman alle 40nm.
Ruoveden Laivaranta
Ruoveden Laivarannassa oli hyvin vierasvenepaikkoja ja lähistöllä on hyvät palvelut. Myös 113-vuotias höyrylaiva S/S Tarjanne pysähtyy Ruovedellä. Se liikennöi Tampereen ja Virtain väliä ja pysähtyy juuri Muroleessa ja Ruovedellä. Osuipa se meidänkin matkamme varrelle.
 |
| Höyrylaiva S/S Tarjanne Runoilijan tien reitillä |
Ruovesi on kaunis kesäkunta (mummolani on siellä) ja sieltä löytyy niin kulttuuria kuin luontokohteitakin. Ruovedestä ja vierasvenesatamasta löytyy lisätietoja:
https://www.ruovesi.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/matkailu/laivaranta/10143.
Tapasimme suunnitellusti
Ruovedellä asuvan serkkuni puolisoineen. Meidän aikataulumme ei mahdollistanut
jatkoa Visuvedelle ja Virroille, vaan kahvittelun ja kuulumisten vaihdon
jälkeen hyppäsimme veneeseen ja palasimme Tampereelle. Ehkäpä ensi kesänä
pääsemme kokemaan koko historiallisen 135 kilometriä pitkän vesireittiä kulkevan
Runoilijan tien? Reitin nimi viittaa Johan Ludvig Runebergiin, joka asui nuoruudessaan Ruovedellä ja kirjoitti
siellä useita tunnettuja runoja.
 |
| Tyyntä, mutta pilvistä |
Vinkit sulkuihin:
 |
| Sulun portit aukeavat kun vesi on oikealla tasolla. |
- Varaa aikaa. Toiset sulut toimivat aikataulujen mukaan, toiset itsepalveluperiaatteella, mutta aina niihin menee aikaa.
- Itsepalvelusuluissa on yleensä vipu, naru tai nappi, jota painamalla toiminta aktivoituu.
- Yleensä sulun yhteydessä on myös liikennevalot, jotka kertovat milloin voi edetä vai pitääkö odottaa
- Lepuuttajia kannattaa kiinnittää useampia, jotta kylki ei hankaa sulun reunaa vasten
- Kun sulun portti aukeaa ja valo näyttää vihreää, ajetaan sulun sisälle. Veneiden määrästä riippuen sijoitutaan, mutta siten, että kaikille on tilaa.
- Sulussa ollaan sulun reunassa kiinni, sillä suunnasta riippuen, vesi joko nousee tai laskee.
- Venettä ei voi kiinnittää kiinteästi knaapiin tai köyteen, sillä veden korkeus muuttuu ja vene nousee tai laskee sen mukaan
- Kun vedenkorkeus on oikealla tasolla, portti aukeaa ja merkkivalo kertoo, milloin voi ajaa sulusta pois.
Tarkempia ohjeita ja sulkujen ja kanavien paikkoja löytyy: https://vayla.fi/vaylista/vesivaylat/kanavat
Kommentit
Lähetä kommentti