Rosala Saaristokylä, Hiittinen, Kemiönsaari 59°51,2' N - 22°24,9' E

 

Veneilykaverini on pohtinut viikinkien olemassaoloa Suomessa. Rosalassa on viikinkikeskus, joten päätimme lähteä selvittämään tilannetta.

Rosala on saari, joka kuuluu Kemiönsaaren kuntaan ja Hiittisten saaristoon . Vakituisia asukkaita on n. 140.

Rosalan kartta

Reitti

Lähdimme liikkeelle Hangosta. Matkaa Rosalaan on n. 20 mailia. Ajoimme Hangon Läntisen yli Kemiönsaaren saariston puolelle. Väylä jatkuu Hiittisen pohjoispuolelta. Seuraava saari onkin Rosalalandet. Vierasvenesatamia on ainakin kaksi. Saaren länsireunalla on pohjoisempana Nötholmen ja etelämpänä Näset.

Reitti Hanko - Rosala (kartta: Navionics)

Nötholmenissa on mm. tankkausmahdollisuus. Nötholmenissa on myös pienpanimo ja hiidenkirnuja. Valitettavasti sinne emme ehtineet, joten jäi hyvä syy tulla uudelleen Rosalaan.

Rosalan saaristokylän satama

Me ajoimme Näsetiin, Rosalan saaristokylään, sillä olimme varanneet mökin Sebbholmenin Ecocampista. Näsetissä on hyvä vierasvenelaituri, jonne saimme veneen.

Rosalan saaristokylän vierasvenelaituri

Sebbholmen Ecocamp

Sebbholmen Ecocamp 

Veneemme oli tällä kertaa avovene, joten emme voineet yöpyä siinä. Ecocamp vaikutti mielenkiintoiselta paikalta ja varasimme sieltä mökin. Siellä olisi ollut mahdollista yöpyä myös Tentsilessä eli puuhun kiinnitetyssä teltassa.

Mökkimme Ecocampissa

Näkymä mökiltä


Ecocampin Tentsile

Vastaanotto on Viikinkikeskuksessa ja siitä saimme myös lainaksi pyörät liikkumista varten.

Rosalan Viikinkikeskus

Pieni mökki oli juuri sopiva tarpeisiimme. Illalla pääsimme saunaan ja ihailemaan näkymää merelle. Aamupala tarjoiltiin Viikinkikeskuksessa.

Ainutlaatuinen sauna

Ecocampin Saunalaituri

https://sebbholmen.fi/

 

Rosalan Viikinkikeskus

Rosalan Viikinkikeskus

Viikingit olivat pääsyy Rosalan retkelle. Viikinkikeskukseen on kerätty mittava näyttely viikinkiajasta ja sen lisäksi rekonstruoitu viikinkikylä. Olisipa siellä ollut mahdollisuus viikinkityyliseen illalliseen – viikinkipitoihin- , mutta siihen emme valitettavasti ehtineet.

Päällikön halli oli viikinkiasutuksen tärkein halli. Siellä tehtiin tärkeät päätökset. 

Viikinkipidot olisi pidetty juuri päällikön hallissa. Sen tarkoituksena oli esitellä päällikön valta-asemaa ja siellä kokoonnuttiin kaksi kertaa vuodessa tekemään päätöksiä poliittisissa, sotastrategisissa ja oikeudellisissa asioissa. Näiden jälkeen vietettiin monipäiväisiä juhlia, joissa kului paljon ruokaa, juomaa ja ehkä hieman kärpässienijauhetta. (lähde: Viikinkikeskus)

Helga-kappeli on viikinkiaikainen kristillinen kappeli

Helga-kappeli sisältä

Viikinkiaika on kukoistanut rauta-ajalla eli n. 500 eKr- 1200-luvulla. Suomessa viikinkiaika on keskittynyt erityisesti 800-1050-luvuille. Suomalaisten suhde viikinkeihin on ollut pääosin rauhanomainen, mutta myös ryöstöretkiä on Suomeen tehty. Varsinaista viikinkiasutusta ei Suomessa ole ollut. (Wikipedia) Kristinusko oli saapunut saaristoon jo ennen ns. ristiretkiä (1100-1200 luvulla). Viikinkejä yritettiin käännyttää kristinuskoon mm. lupaamalla uusi paita. Kangas oli nimittäin rauta-ajalla kallista. Toinen vaihtoehto oli rajoittaa pakanoiden mahdollisuutta kaupantekoon. Pitkään kaksi uskontoa toimi rinnakkain ja kuoleman jälkeen uskottiin pääsevän joko Valhallaan tai taivaaseen. (lähde: Viikinkikeskus)

Viikinkien keittiö

Sana viikinki tarkoittaa vesitse ryöstöretkiä tekevää henkilöä, ja termi viittaa siis joukkoihin, jotka laivalla liikkuen ryöstelivät rannikkoalueita. (Yle 2015)

Viikinkikylä

https://yle.fi/uutiset/3-7971315

Muuta nähtävää

Meren uhrien muistomerkki

Pienen matkan päässä Rosalan kylästä, korkealla kalliolla on muistomerkki, joka on pystytetty meren uhreille.

Meren uhrien muistomerkki

 

https://rosala.fi/fi/om-oss/

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hakemisto

Espoon saaria, Espoo: Pentala, Stora Herrö, Rövaren, Kaparen, Rövargrundet, Gåsgrund, Knapperskär

Itä-Helsingin saaret, Helsinki: Pihlajaluoto, Hattusaari, Krokholmen, Malkasaari, Kotiluoto, Villaluodot: Itäinen Villaluoto