Hälsingskär, Brändö, Ahvenanmaa 60° 37.84′N - 20° 54.62′ E Kalamajan rauniot ulkosaaristossa

heinäkuuta 31, 2024

Suomen saaristo on kaunista. Ja jos saaristosta löytyy vielä jotain erityistä, on kiinnostukseni taattu.

Hälsingskäristä (joissain julkaisuissa Helsingskär) luin ensimmäistä kertaa somen keskusteluryhmässä. Siinä mainittiin, että saaressa olisi ollut kalamaja. Niinpä lähdimme tutkimaan asiaa.

Hälsingskärin kalamajan jääneet

Sijainti ja rantautuminen

Hälsingskär sijaitsee Ahvenanmaan koillisosassa Kustavin ja Uudenkaupungin edustalla. Isokarin majakka on n. 9 merimailia koilliseen Hälsingskäristä ja näkyy kauniisti saareen.

Isokarin majakka siintää taustalla

Reitti Raisio - Hälsingskär (kartta: Navionics)

Me ajoimme Kihtiä pohjoiseen ja käännyimme Lillklyndanin kohdalta luoteeseen ja ajoimme ”valkoista vettä” Storklyndanin eteläpuolelta kohti länttä. Hälsingskär on 2-3 merimailia Storklyndaninsta.

Lähestymisreitti (kartta: Navionics)

Matkaa Raisiosta on n. 47 merimailia.

Jätimme veneen itäreunalla olevalle lahdelle.

Itäreunan lahti

Lahden edustalle on merkitty useampi kivi, joten ajoimme todella hitaasti ja tähystäen. Lahdella oli myös toinen vene. Ankkuroiduimme sen viereen.

Vene ankkurissa

Lahdella ei ole kiviä, mutta aivan pohjukka on matalaa.

Lahden pohjukka on matalaa

Hälsingskär

Hälsingskär on erityisesti länsipuolelta erittäin sirpaleinen.

Saari on moniuloitteinen ja sirpaleinen

Matalalla kalliorannalla on paljon lampia, lätäköitä ja ja pikkuluotoja.

Pieniä vesialueita on runsaasti

Koillispuolella olevaan Hälsingskärsörenille voi melkein kahlata.

Hälsingskärsören on kapean salmen toisella puolella

Viereisessä veneessä ollut pariskunta ei ollut kovin puhelias ja katosi pian saaren uumeniin. Kun hieman kiertelimme saarella, ymmärsimme, että he olivat poimimassa lakkoja (tai hilloja) ja luulivat varmasti, että tulimme samoille apajille. Meillä oli muut asiat mielessä, vaikka tietysti poimimme kämmenet täyteen marjoja. Olen aina luullut, että saaristo on enemmän tyrnialuetta ja lakat kuuluvat pohjoiseen, mutta lakkoja on löytynyt runsaasti useammaltakin saarelta.

Lakkoja löytyi valtavasti

Hälsingskärin luonto on karua ja katajikkoa ja kanervaa löytyy lakkojen lisäksi. Myös juolukkaa oli valtavasti.

Hälsingskärin luontoa

Varsinaisia puita ei juuri ollut.

Tuulen ja veden voimasta on maa lähtenyt irti

Tupasvillaa saaressa

Kalamaja

Me olimme tulleet saareen vanhan kalamajan takia. Sitä ei tarvinnutkaan kauan etsiä, sillä se sijaitsee samaisen lahden pohjukan kupeessa.

Kalamajasta ei ole paljoakaan jäljellä. Se on täysin romahtanut ja puuosat ovat lahoamispisteessä.

Kalamajan rauniot

Kalamajat ovat olleet väliaikaisia asumuksia ja suojia kalastajille ja hylkeenpyytäjille. Ei ole tarvinnut palata apajilta kotisatamaan, vaan on voinut olla pidemmän ajan saalistamassa. Ne ovat toimineet myös suojana ja turvana mahdollisissa myrskyissä tai haaksirikoissa. Suurin osa majoista sijaitsee ulkosaaristossa.

Olisikohan vieressä ollut sauna?

Kalamajojen käyttö väheni moottoriveneiden yleistyessä 1900-luvun alkupuolella.

Pieni kivikummeli

Osa kalamajoista on kunnostettu, kuten Sältingskärin majat. Osa toimii nykyään autiotuvan tavoin. Osa on kuitenkin jäänyt oman onnensa nojaan ja osa on luonnollisesti otettu kesämökkikäyttöön. Itseäni kiehtoo kaikki se historia, mitä nämä kalamajat pitävät sisällään. Saaristoelämä on ollut kaikkea muuta kuin leppoisaa kesäisistä maisemista ihailua.